Tuolta tarkempaa tietoa mm. kassasta ja tehdaiden investoinneista ja muutenkin tästä listautumisesta.
@Yu_Gong, aloituksen linkki yhtiösivulle on ainakin minulle rikki?
5 tykkäystä
Hyvähyvä, joukkorahoitukseen osallistuneille on nyt exit-mahdollisuus. Injeqillä sama jäi piippuun ja lopun tiedämmekin.
Ison skaalan tuotannossa Yhtiö arvioi, että Soleinin kustannus tulee olemaan kilpailukykyinen minkä tahansa muun proteiinin kanssa.
Yritys voi olla ESG-kultapoju, mutta lopulta tuotteen menekin tärkein tae on hinta ja aamun julkaisusta lainattu pätkä oleellisin.
Jos ymmärrän oikein, on tuotteen hinnasta suurin osa energian hintaa - siis suuren mittakaavan tuotannossa ja sähkön hinta pitää lukita pitkillä soppareilla. Solar Foodsin oman “gigafactoryn” potentiaalisia sijoitusmaita ei siten ole kovin montaa, jollei joku Saudi-Arabia osta itselleen imagorakennusvälinettä futikseen kyllästyttyään.
En tiedä tarkoittaako “kilpailukykyisyys” tuotantokustannuksia vai loppuhintaa esimerkiksi ruokavalmistajan näkökulmasta. Ruokavalmistajalle vakaahintainen proteiinilähde olisi arvokas sinänsä, jos soijan markkinahinta pompsahtaisi alkutuotannon tai rahdin vaikeutumisen myötä. Hedgauskulut laskisivat, mahdollisesti myös pääoman kierto nopeutuu, jos voidaan ostaa tavaraa tuotannon/menekin tahtiin.
EDIT :Laitoin kysymyksen myös tiedotustilaisuuteen. Ymmärsin kustannuksen olevan loppukäyttäjän hinta, eli “cost of use”, Toimarin vastaus oli hieman vaikeatulkintainen, joten älkää ampuko, jos käsitin väärin.
Olen skeptinen yrityksen suunnasta, kunnes ymmärrän paremmin miten tavoiteltuun hintapariteettiin tai edes lähelle päästään. Nyt on kuin Kolumbuksella - visio ja maali tiedossa leikin rahoittajille, mutta miten ja mihin lopulta päädytään, voi olla ihan jotain muuta.
Siltikin - tervetuloa Hesuliin, tänne mahtuu myös aikaisemman vaiheen firmoja pelkkien bondikorvikkeiden joukkoon. (Ja tämän sanottuani viestini liputetaan osinkouskovaisten virtuaalikivityksessä.)
34 tykkäystä
Jos tarvitaan rahaa investointeihin niin miksi ei tullut IPO antia?
Tämä haisee nyt vain Springvestin exitille, perustelut ei nyt oikein toimi.
Mielenkiintoinen firma ja varmasti löytyy jotain kysyntää mutta onko hyvä sijoitus - en osaa sanoa. Seurataan.
12 tykkäystä
Mielenkiintoinen firma ja tuote, mutta sijoituskohteena tulee auttamatta mieleen Oatlyt ja Beyond Meatit sun muut ESG-ruokafirmat, sekä niiden surullinen pörssitaival. Videosta ymmärsin, että tällä hetkellä Solein-valmisteita on markkinoilla vain Singaporessa? Ennen sijoittamista haluaisin ehdottomasti Lyncheillä tuotetta.
4 tykkäystä
Mielestäni keksintönä tämä on aivan mielettömän hieno ja ihmiskunnalle suuri asia. Minusta tuntuu, että tämä on niin iso juttu, että sitä ei moni ymmärrä alkuunkaan.
Ajatelkaapa jos saisitte itse keksiä minkä tahansa asian. Ei kuulosta ollenkaan huonolta, että teenpä ravintorikasta, ei allergisoivaa ravintoa ohuesta ilmasta käytännössä ilman raaka-aineita. Ilman tarvetta viljelysmaalle ja vedelle! Kuulostaa niin utospistiselle, että ei sellaisesta kukaan osaa edes haaveilla.
Yritysmateriaalissa on kerrottu roppakaupalla ongelmia, joita tämä ratkaisee, joten nostan tähän vain muutaman mielestäni keskeisimmän:
- tuotanto ei ole sidottu paikkaan. Ei ole tarvetta hedelmälliselle maaperälle ja suurelle määrälle vettä. Tuotantoa voisi tehdä esim Afrikassa, jossa on pulaa ruuasta ja viljelykelpoisesta maasta. Mikä muu ratkaisisi ongelman siellä? Vastaavia paikkoja on vaikka kuinka paljon.
- proteiini on ravinteikasta ja monikäyttöistä eri ruokiin miedon oman makunsa vuoksi, eikä allergisoi. Sopii siis kaikille.
Pitkän aikavälin skenaariossa tuotantokulutkin saadaan niin alas, että kilohinta on kilpailukykyinen soijaproteiinille.
Eli mielestäni erittäin positiiviset pitkän aikavälin ajurit.
Se, onko tämä hyvä sijoituscase, on mielestäni kiinni rahoituksesta. Tähän mennessä tämä on kerännyt nopeasti isoja pääomia, joten ainakin sijoittajien silmissä tässä on jotain ainutlaatuista ja hyvää potentiaalia. Rahaahan tämä tulee tarvitsemaan paljon oman suuren volyymin tuotantolaitoksen rakentamiseen ja kun myyntiä ei vielä ole, niin kassan kestävyys siihen saakka kunnes elintarvikeluvat ja tuotantovolyymit saadaan kohdilleen.
Tällä hetkellä tuotantokustannus on korkea, koska halutaan käyttää vihreää vetyä, jonka yhtiö tuottaa itse elektrolyyserillä vihreällä sähköllä. Tässä tullaankin siihen, minkä itse tekisin toisin start-up -yrityksenä, joka ei vielä tee tulosta:
Nyt tätä markkinoidaan suuresti vihreydellä, kuinka tehdään päästöttömästi ruokaa ja sillä haetaan ilmeisesti esg-rahaa.
Tuotanto tarvitsee vetyä. Onko tällaisen yrityksen ydinliiketoimintaa vedyn valmistaminen? Mielestäni ei ole. Tekisivät aluksi soleiinia ostetulla harmaalla vedyllä, jolloin investointikulut ja tuotantokulut olisivat heti pienemmät. Voihan tätä markkinoida sillä, että soleiinin valmistaminen on mahdollista päästöttömästi vihreällä vedyllä. Ja tehköön asiakkaat sitten omissa lisensoiduissa soleiinitehtaissaan vedyn haluamallaan tavalla tai ostettuna.
Solar Foodsin tehtävänä on ollut todistaa, että Soleiinia voidaan valmistaa vetyfermentoinnilla. Kyllä jokainen ymmärtää miten vetyä voidaan tuottaa, vihreästi, sinisesti tai harmaasti, vaikka Solar Foods ei sitä itse tekisikään ja ymmärtää sitä kautta tuotteen potentiaalin myös vihreällä vedyllä.
Ja mielestäni paras (koska pääomakevein) ratkaisu olisi lisensoida tuotantomenetelmä ruokavalmistajille, jotka rakentaisivat omat tehtaansa.
Minä näen tässä massiivisen ison ja hienon innovaation, jolla ei ole mitään rajaa 
. Sitä en osaa ennustaa kuinka hyvin tulevat rahoituskierrokset tulevat onnistumaan ja riittääkö tälle raha break eveniin saakka. Potentiaali on valtava ja onnistuessaan tulee olemaan maailmaa mullistava asia.
Riskiä tässä kuitenkin on, ja panokset sen mukaisesti. Omistan, riskin mukaisesti.
25 tykkäystä
Mielenkiintoinen firma tuotteensa osalta, mutta juuri nämä puuttuvat askeleet kohti tuottavuutta arveluttavat.
https://solarfoods.com/science/
Paljon maalaillaan taivaanrantaan asioita, mutta konkreettiset esimerkit missä tuote voisi toimia on täysin sen varassa miten eri ruokien valmistajat pystyvät tai ylipäätään haluavat hyödyntää tätä proteiinia.
Ensimmäinen erä ilmeisesti menossa kuluttajille ja kiinnostaisi kuulla käyttäjien kokemuksia onko tuote aidosti kilpailukykyinen: New Solein-powered products launched in Singapore - Solar Foods
Väistämättä tulee mieleen samat ongelmat mitä oatly yms muilla elintarvikkeilla on ollut, kuten muut forumin kävijät jo mainitsivat. Vaikka idea on hyvä on jalkauttaminen vaikeaa, markkinoiden löytämisessä haasteita ja positiivisen kassavirran saavuttaminen on etäinen maali. Yleensä näissä firmoissa ei yksi tai kaksi rahoituskierrosta riitä vaan tappiota tullaan tekemään vuosia, joka näkyy osakkeen arvostus trendissä negatiivisesti.
Positiivisena asiana näkisin että mikäli nuo japanilaisen firman tekemät tuotteet saavuttavat suosiota on markkinointi helpompaa jatkossa ja uusien tuotteiden kehittämiselle löytyy varmasti kiinnostusta myös muualta.
1 tykkäys
Oatly tai Beyond Meat eivät mene oikein samaan laariin Solar Foodsin kanssa. Ne ovat elintarvikealalla, mutta siihen ne yhteläisyydet jäävätkin. Kyseiset yritykset valmistavat lihattomia ja/tai maidottomia tuotteita muiden tuottamista (“vanhanaikaisista”) raaka-aineista. Esim. kaurasta tai soijasta. Solar Foods on tuonut markkinoille uudella ja ilmastoystävällisemmällä tavalla tuotetun proteiinin. Oatlylla tai Beyond Meatillä on lukemattomia kilpailijoita. Solar Foodsilla on yksi, eikä sekään oikein ole samalla pelikentällä.
Toki tässä on vielä vähän tuotannon kustannusten kanssa haasteita, mutta ei niiden selättäminen ole mitenkään mahdotonta. Pelkään hieman sitä, että joku ostaa tämän pois pörssistä ennen kuin homma pääsee kunnolla vauhtiin.
Salkustani tätä löytyy jo vähän ja nyt kun kaupankäynti alkaa, niin tulen todennäköisesti ostamaan lisää. Varsinkin, jos hinta kyykkää.
12 tykkäystä
Olen aika varma, että 100 vuoden päästä silloiset ihmiset ihmettelevät, että miksi historiassa on tuhlattu niin iso maailman pinta-alasta viljelyyn ja karjatalouteen, ja että miksi ihmiskunta on maataloudellaan saastuttanut maapallon vesistöjä ja ilmastoa sekä tuhonnut monimuotoisuutta. Se voi vielä kuulua utopistiselta ajatukselta, että ruoka tuotetaan laboratoriossa ja proteiinia saadaan ilmasta, mutta kestävä kehitys väistämättä vie tähän suuntaan.
Se on täysin eri asia onko Solar Foods tässä se voittaja ja ollaanko oikeassa hetkessä, mutta ainakin itse suurella mielenkiinnolla seuraan yhtiön kehittymistä ja ehkä jonkinlaisen panostuksen olen valmis sijoittamaankin osta ja unohda -strategialla. Katsokoon sitten jälkipolvet, että oliko ajatukseni oikeassa.
34 tykkäystä
Nostat esiin hyviä pointteja. Tarkistin että World Bankin tilaston mukaan vuonna 2021 maapallon pinta-alasta 36,8 % oli maatalouden käytössä. Lukema on kasvanut noin yhden prosenttiyksikön 60-luvulta lähtien. Kun samalla väestön määrä on kasvanut 3 miljardista 8 miljardiin, tämän on täytynyt olla seurausta maatalouden tuottavuuden kasvusta. Näillä on biologiasta tunnettu kausaalinen yhteys: parempi ravintotilanne johtaa ceteris paribus populaation kasvuun.
Maatalouden suhteen ollaan oltu huolissaan joidenkin alueiden, kuten lajirikkaiden sademetsien ja koralliriuttojen kohtalosta.
Sitä en osaa sanoa miksi ilmasta ruuan tuottaminen olisi ihmeellistä. Kasvit kasvaessaan sitovat ilman hiilidioksidia auringonvalon ja veden avulla. Hiili on kasvien massan lähde. Olen kuullut että on olemassa myös modifioituja mikrobeja jotka pystyvät esim. hajottamaan muovia tai käyttämään ravintolähteenä metaania, joka on myös kasvihuonekaasu. Solar Foods korvaa voimanlähteenä toimivan luonnollisen auringonvalon ihmisen tuottamalla sähköllä. Siksi kysyinkin että onko tällainen tapa tuottaa ravintoa todella tarpeellinen verrattuna esimerkiksi kasviproteiinin valmistamiseen perinteisin menetelmin.
8 tykkäystä
Ei oikein selvinnyt toimarin haastattelussa, että miten tällä meinataan tehdä rahaa. Ratkaisu on teknisesti hieno, mutta mikä olikaan se asiakasongelma mitä tässä ratkaistaan? Ilmastonmuutoksen hidastamisesta ei ainakaan toistaiseksi voi jakaa osinkoja.
Kaupasta saa porsaan kassleria 8,5 € kilo ja tummaa soijarouhetta 1,6 € kilo. Kilpaillaanko näiden kanssa hinnalla? Voitetaanko hintakilpailussa Ranskan (ja tulevaisuudessa Ukrainan) EU-tuettu maatalous? Kaikilla maailman valtioilla on poliittiset insentiivit pitää ruuan hinta mahdollisimman matalalla, joten nämä tuet eivät tule ikinä katoamaan.
Maulla? Jos tuote on jonkinlainen proteiinin MSG, niin kyllä se varmasti menee kaupaksi korkeampaan kilohintaan, mutta uskon tähän vasta sitten kun Inderesin analyytikko pääsee maistamaan tuotetta ja toteaa sen addiktoivaksi.
Erikoisruokavalioilla? Sairaalaruualla? Varmaan joku tällainen niche voisi olla mahdollista löytää, mutta näkyvyys tämän suhteen on tällä hetkellä huonoa.
Tekninen listautuminen tarkoittaa, ettei sijoittajilta edes haluta minkäänlaista kasvurahoitusta, joten tässä näytetään nyt petaavan ensimmäisen päivän kurssiromahdusta ja Hesulin listautumismarkkinoiden jäädyttämistä taas pariksi vuodeksi eteenpäin, kun muut listautumisehdokkaat säikähtävät uuden listautujan negatiivista kohtelua 
28 tykkäystä
Kaupasta saa porsaan kassleria 8,5 € kilo ja tummaa soijarouhetta 1,6 € kilo. Kilpaillaanko näiden kanssa hinnalla? Voitetaanko hintakilpailussa Ranskan (ja tulevaisuudessa Ukrainan) EU-tuettu maatalous? Kaikilla maailman valtioilla on poliittiset insentiivit pitää ruuan hinta mahdollisimman matalalla, joten nämä tuet eivät tule ikinä katoamaan.
Kyllä toimari haastiksessa ihan selvästi sanoi, että hinnalla pyritään voittamaan kilpailu https://youtu.be/zsKo4d4wo8c?si=0TE6MNHYTI_sY3EW&t=680. Kieltämättä antamasi esimerkit kuulostaa hankalilta voittaa. Ne ei tosin ole suoria kilpailijoita vaan tarkoitus oli myydä tuotetta jatkojalostettavaksi. Se ei tietysty muuta sitä, että kilpailu vaihtoehtojen kanssa on sielläkin kovaa jos pelkällä hinnalla mennään.
Ilmastonmuutoksen hidastamisesta ei ainakaan toistaiseksi voi jakaa osinkoja.
Ei. Sen voimin luultavasti voi kuitenkin myydä enemmän jäätelöä, joka jatkojalosteena jostain syystä nostettiin haastattelussa esiin useaan otteeseen.
4 tykkäystä
Tässäpä se asian pihvi. Tai vegenakki, jos ollaan modernisti kasvipohjaisuuden airuita.
Solar Foodsin merkittävin toivo olisi päästä osallisiksi samanlaisista päästökaupan tulovirroista joista erityisesti Tesla on nauttinut vakiintuneempien autovalmistajien kustannuksella. Maatalous vastaa EU alueella 10-15% CO2-päästöistä.
Maatalous ei toistaiseksi ole EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS, Emission Trading System) piirissä ja kuten Eka yllä totesi, kaikki elintarvikkeiden hintaan liittyvät korotuspaineet ovat poliitikoille kauhistus. Tuoreen LULUCF:n (maakäytön muutokset) vaikutuksista päästökauppaan minulla ei ole käsitystä, liekö EU:lla itselläkään.
Toimarin kannattaa siltikin palkata lobbareita ja tarpeeksi suurimittaisten EU-rahoitteisten projektisuunnitelmien laatijoita. Solar Foods on juuri sellainen vihreän siirtymän keulakoriste, jonka siivelle poliittiset toimijat haluavat päästä PR-pisteitä keräämään.
11 tykkäystä
Kaupasta saa porsaan kassleria 8,5 € kilo ja tummaa soijarouhetta 1,6 € kilo. Kilpaillaanko näiden kanssa hinnalla? Voitetaanko hintakilpailussa Ranskan (ja tulevaisuudessa Ukrainan) EU-tuettu maatalous? Kaikilla maailman valtioilla on poliittiset insentiivit pitää ruuan hinta mahdollisimman matalalla, joten nämä tuet eivät tule ikinä katoamaan.
Kasslerissa on noin 30% proteiinia, soijassa on noin 15% proteiinia. Soleiinissa on 60% proteiinia. Kassleri ja soija vaatii tilaa ja resursseja huomattavasti enemmän kuin soleiinin tuotanto. Tällä hetkellä soleiinin kilohinta on korkea, mutta tavoite tuotantokustannusten osalta oli muistaakseni jossain 6-7 € tuntumassa per kilo.
Soleiini on yksi mahdollinen proteiinin lähde elintarvikkeiden valmistajille. Kyseessä ei ole lihan korvike, vaan raaka-aina heille, jotka valmistavat lihan korviketta.
Aistin vahvaa muutosvastaisuutta kommenteissasi. 
23 tykkäystä
Tällaisena radikaalina liberaalina en tunnista itseäni muutosvastaisten joukossa. Olen myös aiemmin sijoittanut proteiinijäätelöitä valmistavaan osakkeeseenkin ja tehnyt sillä rahaa, joten jonkinlaista kosketuspintaa tähän aiheeseen löytyy sitäkin kautta.
Se oli muuten yhtiö itse joka päätti ottaa viestinnän kulmaksi lihan korvaamisen ja ilmastonmuutoksen estämisen maatalouden hiilidioksidipäästöjä ehkäisemällä. Tilavaade ja resurssit eivät oikeastaan itsessään ole sijoittajalle millään tavalla oleellisia vaan ainoastaa lopputuotteen hinta, ominaisuudet ja koostumus.
Erinäisiin maitopohjaisiin tuotteisiin tämä voisi hyvinkin toimia, mikäli hinta saadaan kohdalleen. Esimerkiksi Creme Bonjourissa äskettäin kerma korvattiin halvemmalla piimällä, joten selvästikin valmistajilla on halua tehdä erilaisia kokeiluja tuotteittensa osalta. Ehkä todennäköisempi lopputulos ruokavallankumouksen sijaan tosiaan on juuri joku meijeriraaka-aineniche tyyliin proteiinijäätelöt, mihin sitä halpaa soleiinia voisi laittaa. Ensiksi se hinta pitää tosin saada riittävän alas, jotta halpuuttamalla pystytään ylipäätään kilpailemaan. Tämä oletettavasti vaatii merkittävästi lisärahoitusta ja investointeja, jotta päästään riittävän suureen tuotantoskaalaan.
17 tykkäystä
Kauankohan tuo raaka-soleiini säilyy ja voidaanko sitä säilyttää ihan huoneenlämmössä ja normaaleissa kosteusolosuhteissa?
En löytänyt vastausta Inden videolta, Googlesta tai Solar Foodsin sivustoilta.
8 tykkäystä
Maistuuko se hyvälle? Kauan tämän vaikutuksia ihmiseen pitää tutkia, jotta voidaan todeta, että se on hyväksi ihmiselle? Onko kyseessä uusi “margariini”, jonka vasta vuosikymmenten päästä ymmärretään olevan sellaisenaan haitallista ihmiselle?
5 tykkäystä
Pikaisesti mulkaisin tarinaa ja tuotetta ja en nyt kyllä ihan vielä innostunut.
Eli puhutaan maailmanlaajuisen “ongelman” korjaamisesta vihreällä prosessoidulla tuotteella, jonka tuottaminen vaatii sähköä, vetyä ja kasan metalleja (rautaa, kuparia, magneesiumia, kobalttia yms) , joita louhitaan sieltä täältä ja tuolta ja lopputulos on tuote, joka ei kustannustehokas eikä oikeastaan edes mitenkään vihreä ja jonka käyttötarkoitukset ovat toistaiseksi ehkä jäätelö, jos ylipäänsä tuotteelle annetaan myyntilupaa. Toivottavasti eivät sentään lähde listautumisen jälkeen padel-bisnekseen, kuten toiset proteiinijäätelöinnovaatiofirmat.
Maatalous bad, prosessoitu jauhe good !?
Yhtiö suorittaa teknisen listautumisen, koska no se on kätevää ja halvempaa, mutta jotta tällä tuotteella voisi joku päivä tehdä rahaa, niin no sehän vaatinee kustannustehokkuutta eli suomeksi useita uusia tehtaita ja uusia investointeja. Seuraava Factory02/03/04 pystyyn ja se maksaa lisää rahaa, satoja miljoonia, ehkä miljardin ja lopputuloksena järkyttävä diluutio.
Eli käytännössä yhtiö tulee pörssiin, koska kukaan ei valmis ostamaan sitä, VC markkina hiljentynyt ja vanhat omistajat haluavat päästä myymään omistuksensa.
13 tykkäystä
@Aili on tehnyt jutun tästä yhtiöstä. 
Alaotsikot:
- Katalyyttina päästötavoitteet ja kallistuva viljelysala
- Söisitkö sinä Soleinia?
- Ruokaneofobiaa ei tunnistettu
- Soleinin kaupallistaminen varhaisessa vaiheessa
Spinnovasta eroten Solar Foods ei pyri lähtökohtaisesti saamaan lopputuotteelleen premium-lisää. Lopullinen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Lähtökohtana on, että lopputuote on asiakkaille edullisempi kuin maataloustuote.
4 tykkäystä
PE-markkinat ovat ihan aktiivisia vaikka käteistä onkin kumuloitunut ennätystasolle. Tämä käteinen etsii kohteita markkinasta, mutta kuluttajien ostovoima ja AI-disruptio ovat fokuksessa, kun kohteita kahlataan läpi. En sanoisi, että VC/PE raha olisi skipannut yhtiön, vaan listautumisella on haettu myös ehkä aidosti näkyvyysboostia ja uskottavuutta yhtiölle globaalisti.
1 tykkäys