Ketjun alkupuolella oli Homeroksen nostama lainaus jossa edellinen toimitusjohtaja oli todennut hinnan ja ominaisuudet olevan keskeisiä kuluttajan valintaprosessissa. Puuvilla on siis hyvä vertailukohta, kuluttaja arvostaa edullista hintaa. Koska tämä eroaa muista uusista kuiduista omaten kohtalaisen mekaanisen prosessin, joka kai vie energiaa, niin jäin miettimään miten kohonneet energiakustannukset vaikuttavat yhtiöön ja kykyyn painaa hinta alle puuvillan. Kannattavuus ainakin luullakseni kärsii. Energialla on aika iso osuus valmistuskustannuksissa (“Spinnovan tuotteen valmistuskustannuksista noin 50 % on energiakustannuksia”): Spinnova - Suomalainen ihmekuitu - #467 käyttäjältä polomna
1 tykkäys
Kuinkahan hyvin tuossa vertailussa on otettu huomioon myös polyesterin tuotantokustannukset materiaalivertailussa? Suurimmaksi osaksi tällä hetkellä vaatteet koostuvat polyesterin ja puuvillan sekoituksesta. Tämä tähän vain mutulla, polyesteri kuulostaisi sinällään olevan edullinen materiaali tuottaa.
1 tykkäys
Polyesterille on oma paikkansa, enkä usko, että polyesterin käyttöä voidaan kokonaan korvata.
Tuotantokustannusten lisäksi on hyvä huomioida polyesterissa, että politiikan tahtotila on karsia muovin käyttöä minimiin. Muovin käyttöön on tulossa jonkinlaisia rajoitteita.
Tässä on lyhyt twiittiketjuni, jonka joskus rakentelin joistain muoviomavaraan liittyvistä asioista.
Tämä kuva on Spinnovan IPO-esitteestä.
Hieman hahmoteltu, mitä muovivero saattaisi tarkoittaa polyesterin kustannusrakenteeseen. Muoviveron toteuttamistapaa ei ole vielä lyöty lukkoon. Jos saisin itse veikata, tämä tuskin tulee toteumaan ihan tällaisena. En usko, että kilpailuasetelma tulee olemaan noin överi.
Niinkuin Lamoria koskevissa keskusteluissa on tuotu esiin, kehitteillä on monenlaisia muovin kiertotalouden ekosysteemejä. Siellä monet muovialan asiantuntijat tekevät töitä sen puolesta, ettei kaikki muovi olisi pahaa.
Jos tuollainen muovivero tulee meillekin (löytyy jo ainakin Iso-Britanniasta), luulen, että verotus on vähintään kevyempi kierrätysmuovia käytettäessä. Vaatealan yritykset oppivat välttelemään verovaikutusta ja syntyy markkinoille tarve kierrätysmuoville.
Kiertotalousteemassa ei vielä kannata vastakkain asetella erilaisia tekniikoita ja materiaaleja. Ei ole teknologia-ala, jossa ”winner takes it all”. Esimerkiksi Neste julkaisussaan totesi aikaisemmin, että tuotannon kasvattamisen rajoitteena ei sinänsä ole markkinat vaan raaka-aineiden saatavuus. Neste onkin todennäköisesti sen vuoksi toteuttanut raaka-ainehankintoja tukevia yrityskauppoja. Samasta syystä myös UPM ja monet metsäjätit omistavat ja kasvattavat omaa metsäänsä.
Väestön kasvaessa samanlainen tarve on myös erilaisille vaatekuiduille ja tuotannon kasvunrajat on raaka-aineiden hankinnassa.
Itse tykkään Spinnovassa siitä, ettei sen teknologia ole raaka-aineeseen sidonnainen, vaikka toistaiseksi on valinnut toteuttaa ensimmäiseksi Woodspin-yhteisyrityksen, jonka raaka-aineena on sellu.
32 tykkäystä
Energian hintaa ei liene syytä tarkastella vain Suomen tilanteen mukaan. Jos Islanti tarjoaa alumiiniteollisuudelle lähes ilmaista geotermista energiaa ja Norjan valtiolla on varaa laskea energian hinta alas, ei energian hinta varmaankaan ole globaalilla tasolla Spinnovalle iso ongelma.
Puuvillan tuotanto on siinä määrin ekologisesti ongelmallista, että silloin kun sille on vihreämpi vaihtoehto, ohjaa se lainsäädäntöä. Sama juttu kuin kaikessa muussakin, esim. tuulienergian historia kertoo kyllä.
Bulkkituotanto perustuu halpaan hintaan. Jo nyt solmittujen yhteistyösopimusten perusteella ei ole tarvetta bulkkituotannolle. Jos Juurikin uuden T-paidan hinnasta on puuvillan osuus esim. 2 €, niin ei kovasti haittaa, vaikka materiaalin osuus olisi tuplat - tai vaikka triplat. Ja jos vaatteen hinta on 100 - 200 €, on materiaalin osuus joka tapauksessa häviävän pieni.
Spinnovalla on jo luksustuotteen status. Siitä ollaan valmiita maksamaan, varsinkin arvostettujen brändien yhteydessä. Sitten kun juttu arkipäiväistyy eli harvinaisuus vähenee, ollaan jo päästy tehokkaampaan tuotantotapaan ja lisäkustannus loppukäyttäjälle laimentunut joka tapauksessa. Halvempi kuin puuvilla? Miksi? Miksi ihmeessä?
12 tykkäystä
Oho. Nyt tuli uutta tietoa. Onko patentit kunnossa?
Juurikki on kyllä ollut kiinnostunut asiasta, mutta oma tunnuslukupohjainen lähestymistapa on jättänyt nämä kasvuhinnoitellut firmat väliin. Onhan niitä toisaalta mausteeksi asti jo nyt eli ei Juurikki mitään asiaa suoraan tyrmää.
Siis patentit? Kilpailevat vastaavat menetelmät? Mielenkiintoista.
1 tykkäys
Alla vielä teksti, jossa todetaan, että tulemme näkymään lisää yhteisyrityksiä brändien kanssa.
Patentteja oli muistaakseni noin 40 ja toiset 30-40 vetämässä. Yllättävän vähän spinnova herättää keskustelua(kiva että täällä on vähän edes aktivoiduttu☺️) sen potentiaaliin ja näkymiin nähden. Tämä pitkä peli, mutta lyhyelläkin aikavälillä tullaan näkemään isoja harppauksia kohti positiivista tulosta.
19 tykkäystä
Tämä on ihan hyvä lähestymistapa ja arvostan, että ihmiset kulkee oman strategiansa mukaan. Hyvä se on silti tutustua kasvuhinnoiteltuihin yrityksiin, jos aikaa riittää. Jonain päivänä niille patenttien arvolle uskaltaa jo jonkin arvion tehdä.
Keräilin nopeasti listautumisannista nostettuja asioita, koska sen saa nopeasti käsille. Haluan huomauttaa, että ne asiat ovat jo vuoden vanhoja ja varmasti löytyy uudempaakin tietoa. Asiat ovat myös varmasti nytkähtäneet eteenpäin.
Patenteista sanotaan näin:
Raaka-aineiden saatavuudesta esimerkiksi:
Raaka-aineiden saatavuus varmasti vaikuttanut alustavaan laajenemissuunnitelmaan:
Vertailu tuotantokustannuksista (tämä on jo varmasti vanhaa tietoa)
17 tykkäystä
Kiinnostavaa seurata Spinnovan matkaa vaikka itse nyt olenkin rajannut tällaiset alkuvaiheen yhtiöt pois sijoituksistani. Yhden näkökulman heittäisin ilmoille tässä kohtaa:
Tällaisen raaka-ainetyyppisen tuotteen menestystarinat (ja varsinkin mitä niistä maksetaan pörssissä) vaihtelevat rajusti, vaikka tuote olisi oikeasti kuinka hyvä. Vanhemmat sijoittajat muistavat varmasti Benecoliin liittyneen hypen aikoinaan, mikä oli sijoittajille todella karu kokemus, kun Raision kurssi lopulta syöksyi vuosituhannen vaihteen tienoilla pohjamutiin. Neste on taas uusiutuvilla tuotteillaan onnistunut luomaan arvoa sijoittajille mukavasti.
Jos mietitään Spinnovan onnistumista niin kannattaa hiukan vilkuilla ympärilleen, miten tällaisten raaka-ainetyyppisten uusien materiaalien kanssa on aiemmin käynyt. Voi katsoa, löytyykö sieltä varoitussignaaleja / onnistumisen edellytyksiä.
Itse uskoisin että tuote itsessään on hyvä, toivotaan että tästä kasvaa menestystarina.
PS. Raisio on vuodesta 1996 tähän päivään mennessä tuottanut osinkoineen 7%. Eli nyt on omillaan. Sanoisin, että nollatulos vuosikymmenien aikana ei ole häävi sijoitus.
18 tykkäystä
Olettamukseni tai arvaukseni. Jyväskylän uuden tehtaan kannattavuuden alkutahdeilla ratkaisee sähkön hintasopimus. Prosessi kuluttaa rutkasti sähköenergiaa kuidun jauhatuksessa, ja vain osa häviöenergiasta saadaan hyödynnettyä höyrynä. Talven spot hinnoilla toiminta saattaa olla tappiollista, vaikka muuten prosessi toimisi kohtuullisesti?
6 tykkäystä
Spinnova liiketoiminnan johtaja kuvaa muotipodcastissa mielestäni hyvin yrityksen tarinaa sekä sitä miten ovat saaneet nimekkäitä partnereita. Nimenomaan nuo partnerit tekevät spinnovasta erityisen kiinnostavan alkuvaiheen yrityksen
12 tykkäystä
Päälle kuukauden vanha podi, jossa haastattelussa toimitusjohtaja Kim Poulsen 
11 tykkäystä
Huomenta! Viikko käyntiin Juha Salmelan haastattelulla.
Julkaistu 16. marraskuuta
Vanhan toistoa, mutta muutama uusi kysymys-vastaus mukana.
11 tykkäystä
Kauppalehden keskustelu palstalla on tieto, että uudesta tehtaasta (kehräämö) tulisi päätös vielä tämän vuoden puolella. Jos en väärin muista tj kertoo Inderes haastattelussa, että olisi tulossa vasta alkuvuodesta. Muistaako/ tietääkö joku paremmin?
1 tykkäys
Juttu maksumuurin takana ja tämä aiemmin jo tänne linkitetty 
Eli tämän vuoden puolella päätöksiä asiasta. En tosin olisi hämmästynyt, jos päätös siirtyisi muutaman kuukauden eteenpäin johtuen kaikesta mitä maailmassa ja markkinoilla nyt tapahtuu.
Tässä pitää erottaa kaksi eri hanketta. Kehräämön sijainnin uudelleen arviointi ja 50T kuitutehdas, josta ilmoitetataan 23Q1 (vai 23H1 aikana?).
Inderes ei ole tainnut koskaan haastatella Spinnovan johtoa. ?
6 tykkäystä
Käännetäänpä, vielä niinpäin, että Spinnovan johto ei ole käynyt Inderesin haastattelussa
@VirvaV Hieman tässä alkaa jo toivoa omistaja niitä tekoja puheiden sijaan. Tiedän ettet voi paljoa kommentoida asiaa ja sielä on kädet täynnä töitä uuden tehtaan yläsajossa.
Tämänkin huomioiden toivotaan aktiivisuutta ja vihdoin kaivattua analyytikko-seurantaa (Inderes), josta on pitkään puhuttu ja ongelma myös Spinnovan puolelta tiedostettu.
@VirvaV Pystytkö kommentoimaan milläänlailla asiaa tai siinä etenemistä?
7 tykkäystä
Hyvä täydennys. Ei Spinnova Suomeen aio tehtaita rakentaa mikäli raaka-ainelähde on jo noin kaukana. Katsoin mielenkiinnosta mitä on energian hinta euroopassa: Electricity and gas prices in the first half of 2022 - Products Eurostat News - Eurostat
Mainitsemiesi Islannin ja Norjan sähkönhinnat ei-kotitalouksille (huomioiden kaikki verot ja sensellaiset, H1/2022, ennen tätä sähkökaaosta): Electricity price statistics - Statistics Explained
Suomi: 0.1002 €/kWh
Norja: 0.1833 €/kWh
Islanti: 0.0934 €/kWh
On varmaan muita syitä miksi Islannissa ei ole enemmän energiaintesiivistä teollisuutta jos energia on lähes ilmaista? Suomi ei keväällä ollut kaukana siitä.
Puuvilla tosiaan kaipaa jo täydennystä ja kun riittävästi uutta tuotantoa on olemassa regulaatiopainetta lisätään samalla. Puuvillan osuus t-paidan hinnasta on pieni, usein pelkän raaka-aineen osuus lopputuotteen hinnasta on:
Noilla sivuilla on hyvä kestävyysmittari, kustannus pitokertaa kohden. Se bulkkihalpispaita on muutaman pesun jälkeen usein erilainen kuin ostettaessa. Laatu maksaa.
Kuitenkin niitä halpisbulkkipaitoja käyttää aika moni, ihan kustannussyistä. Siksi hinnallakin on väliä, varsinkin jos aikomus on muuttaa regulaatiota pois puuvillasta. Jos aikomus ei ole massamarkkinaan niin hinta on hyvä erottumistekijä. Regulaatiota ei luksuksen kautta rakenneta. Luksukseen tosiaan kuuluu, että massamarkkina ei ole tavoitteena, sitä käyttävät vain ne joilla on rahaa. Ei Guccin, Burberryn tai Diorin raaka-ainekäyttö maailman raaka-ainekäyttöä juuri heilauta.
Ajattelin että aikomus on korvata puuvillaa varsin nopeasti, siksi nostin hinnan varsin suureen rooliin ja vähän haastaenkin jopa alemmas kuin puuvilla. Silloin kaikki haluavat ja ottavat tuotteen käyttön (kun vain raaka-ainetta on) ja regulaatiota ei edes tarvita. Ihan siksi. Alkuvaiheessa toki markkinan avaus luksuksen kautta on järkevää, sillä saadaan enemmän liikevaihtoa ja myös haluttavuutta.
7 tykkäystä
Tässä on tällainen katsaus Spinnovan vuoteen 2022, juttua lukiessa kannatta muistaa:
IR-ikkuna on SalkunRakentajan yrityskumppaneiden kanava taustoittaville ja analyyttisille artikkeleille sekä muulle mielenkiintoiselle sijoittajatiedolle. Artikkeli on osa kaupallista yhteistyötä yhtiön kanssa. Artikkeli ei sisällä sijoitussuosituksia.
Eli juttu on tehty kaupallisessa yhteistyössä.
10 tykkäystä
Tässäkin jutussa virheellisestii kerrotaan: “Maaliskuussa alkoi Spinnovan kehräämön rakentaminen Jyväskylässä”. Eli taitaa muillakin mennä kehråämöt ja kuitutehtaat sekaisin…
8 tykkäystä
Vielä on vuotta jäljellä, mutta kiire tulee jos päätös kehräämön sijoituspaikasta tulee vielä tämän vuoden puolella… Anyways; ilmoituksen tullessa laittaa varmasti kurssin kiitämään koilliseen
Ja vähän kaipailisi kurssin kehittyminen uusia yhteistyökuvioita tms. uutisia muutenkin.
6 tykkäystä
mikä on tilanne, millainen muste on kynässä
15 tykkäystä