Spinnova - Suomalainen ihmekuitu

Vähäsen toi markkina-arvo alkaa kireä olemaan. Mitä yhteistä on Vincitillä, HKScanilla, Pihlajalinnalla ja Fondialla? Nää on kaikki yhdessä markkina-arvoltaan samaa luokkaa (n. 400miljoonaa) kun tää Spinnova. Itse siis mukana, ostellaan pikkuhiljaa, mut vähän perspektiiviä.

2 tykkäystä

Entäpä jos 5-15 vuoden aikajänteellä Spinnovan kuidulla korvataan globaalista puuvillapoolista 25-50 %. Ja jos vaikka onnistuisi tekemään sen paremmalöa katteella mitä puuvillan tuotanto on.

For the year 2020, Worldwide Cotton Market was US$ 38.54 Billion. Global Cotton Market is expected to reach US$ 46.56 Billion by 2027, with a CAGR of 2.74% from 2020 to 2027.

19 tykkäystä

Melko kovat tavoitteet vaikka markkina suuri onkin ja kasvulla ei ole sinällään rajoitteita sen osalta.

Voihan HK valloittaa maailman possumarkkinat, Pihlajalinna lääkärit jne…

5 tykkäystä

Lihavalmisteiden markkina on melko kypsä ja uuden toimijan alalle tulo vaikeampaa. Muuntokuitujen markkina tulee luultavammin korvaamaan puuvillaa tulevina vuosina ympäristöongelmien takia. En koe osaavani tarkalleen arvioida Spinnovan kysyntää 10 vuoden päästä ja peesaan tässä ennusteessa Spinnovan omaa vuosituotannon kasvuennustetta (ripauksella skeptisyyttä) sillä uskon tuollaisille volyymeille olevan kysyntää.

Mielestäni on myös hankalaa lähteä kasvamaan vauhtia, jossa saavutettaisiin noin 6,75 miljardin tonnin vuosituotanto viiden tai viidentoistakaan vuoden päässä.

https://www.theworldcounts.com/challenges/consumption/clothing/world-cotton-production-statistics

Edit: ja jos vähän oikoen lasketaan tuolle vaikka tuolle 150 000 tonnille liikevaihtoa nykyisellä puuvillan hinnalla niin tuostahan tulee jo ihan mukava summa.

Puuvillatonnin hinta per lb 0,82 Cotton - Daily Price - Commodity Prices - Price Charts, Data, and News - IndexMundi

1 ton = abaut 2204,6 lb

2204,6 x 0,82 x 150000 =271 165 800 eur

Eli ei ihan päästä vielä vertailtuihin liikevaihtoihin, mutta ihan mukavaa kasvua. Lisksi onhan toi vähän konservatiivisesti laskettu, kun perus puuvillan hinnalla menty.

8 tykkäystä

Joka tapauksesa kohta aletaan näkemään miten alkaa oikeasti tuote liikkumaan ja kuinka hyvin liiketoiminta skaalautuu (uskoisin, että hyvin😎)

13 tykkäystä

Käytin toisaalta raflaavassa heitossa arviota, että Spinnova itse tuottaisi kaiken kuidun. Todennäköisesti näin ei ole, mutta voi olla useampi alihankkija, joka lisenssin varassa tuottaa kuitua ja maksaa rojalteja Spinnovalle.

En tiedä, lääkäreitäkin toisaalta tarvitaan, mutta korvataanko peruslääketiede tekoälyllä, ja miten pian, en tiedä.

2 tykkäystä

Ketjun alkupuolella oli Homeroksen nostama lainaus jossa edellinen toimitusjohtaja oli todennut hinnan ja ominaisuudet olevan keskeisiä kuluttajan valintaprosessissa. Puuvilla on siis hyvä vertailukohta, kuluttaja arvostaa edullista hintaa. Koska tämä eroaa muista uusista kuiduista omaten kohtalaisen mekaanisen prosessin, joka kai vie energiaa, niin jäin miettimään miten kohonneet energiakustannukset vaikuttavat yhtiöön ja kykyyn painaa hinta alle puuvillan. Kannattavuus ainakin luullakseni kärsii. Energialla on aika iso osuus valmistuskustannuksissa (“Spinnovan tuotteen valmistuskustannuksista noin 50 % on energiakustannuksia”): Spinnova - Suomalainen ihmekuitu - #467 käyttäjältä polomna

1 tykkäys

Kuinkahan hyvin tuossa vertailussa on otettu huomioon myös polyesterin tuotantokustannukset materiaalivertailussa? Suurimmaksi osaksi tällä hetkellä vaatteet koostuvat polyesterin ja puuvillan sekoituksesta. Tämä tähän vain mutulla, polyesteri kuulostaisi sinällään olevan edullinen materiaali tuottaa.

1 tykkäys

Polyesterille on oma paikkansa, enkä usko, että polyesterin käyttöä voidaan kokonaan korvata.

Tuotantokustannusten lisäksi on hyvä huomioida polyesterissa, että politiikan tahtotila on karsia muovin käyttöä minimiin. Muovin käyttöön on tulossa jonkinlaisia rajoitteita.

Tässä on lyhyt twiittiketjuni, jonka joskus rakentelin joistain muoviomavaraan liittyvistä asioista.

Tämä kuva on Spinnovan IPO-esitteestä.

Hieman hahmoteltu, mitä muovivero saattaisi tarkoittaa polyesterin kustannusrakenteeseen. Muoviveron toteuttamistapaa ei ole vielä lyöty lukkoon. Jos saisin itse veikata, tämä tuskin tulee toteumaan ihan tällaisena. En usko, että kilpailuasetelma tulee olemaan noin överi.

Niinkuin Lamoria koskevissa keskusteluissa on tuotu esiin, kehitteillä on monenlaisia muovin kiertotalouden ekosysteemejä. Siellä monet muovialan asiantuntijat tekevät töitä sen puolesta, ettei kaikki muovi olisi pahaa.

Jos tuollainen muovivero tulee meillekin (löytyy jo ainakin Iso-Britanniasta), luulen, että verotus on vähintään kevyempi kierrätysmuovia käytettäessä. Vaatealan yritykset oppivat välttelemään verovaikutusta ja syntyy markkinoille tarve kierrätysmuoville.

Kiertotalousteemassa ei vielä kannata vastakkain asetella erilaisia tekniikoita ja materiaaleja. Ei ole teknologia-ala, jossa ”winner takes it all”. Esimerkiksi Neste julkaisussaan totesi aikaisemmin, että tuotannon kasvattamisen rajoitteena ei sinänsä ole markkinat vaan raaka-aineiden saatavuus. Neste onkin todennäköisesti sen vuoksi toteuttanut raaka-ainehankintoja tukevia yrityskauppoja. Samasta syystä myös UPM ja monet metsäjätit omistavat ja kasvattavat omaa metsäänsä.

Väestön kasvaessa samanlainen tarve on myös erilaisille vaatekuiduille ja tuotannon kasvunrajat on raaka-aineiden hankinnassa.

Itse tykkään Spinnovassa siitä, ettei sen teknologia ole raaka-aineeseen sidonnainen, vaikka toistaiseksi on valinnut toteuttaa ensimmäiseksi Woodspin-yhteisyrityksen, jonka raaka-aineena on sellu.

32 tykkäystä

Energian hintaa ei liene syytä tarkastella vain Suomen tilanteen mukaan. Jos Islanti tarjoaa alumiiniteollisuudelle lähes ilmaista geotermista energiaa ja Norjan valtiolla on varaa laskea energian hinta alas, ei energian hinta varmaankaan ole globaalilla tasolla Spinnovalle iso ongelma.

Puuvillan tuotanto on siinä määrin ekologisesti ongelmallista, että silloin kun sille on vihreämpi vaihtoehto, ohjaa se lainsäädäntöä. Sama juttu kuin kaikessa muussakin, esim. tuulienergian historia kertoo kyllä.

Bulkkituotanto perustuu halpaan hintaan. Jo nyt solmittujen yhteistyösopimusten perusteella ei ole tarvetta bulkkituotannolle. Jos Juurikin uuden T-paidan hinnasta on puuvillan osuus esim. 2 €, niin ei kovasti haittaa, vaikka materiaalin osuus olisi tuplat - tai vaikka triplat. Ja jos vaatteen hinta on 100 - 200 €, on materiaalin osuus joka tapauksessa häviävän pieni.

Spinnovalla on jo luksustuotteen status. Siitä ollaan valmiita maksamaan, varsinkin arvostettujen brändien yhteydessä. Sitten kun juttu arkipäiväistyy eli harvinaisuus vähenee, ollaan jo päästy tehokkaampaan tuotantotapaan ja lisäkustannus loppukäyttäjälle laimentunut joka tapauksessa. Halvempi kuin puuvilla? Miksi? Miksi ihmeessä?

12 tykkäystä

Oho. Nyt tuli uutta tietoa. Onko patentit kunnossa?

Juurikki on kyllä ollut kiinnostunut asiasta, mutta oma tunnuslukupohjainen lähestymistapa on jättänyt nämä kasvuhinnoitellut firmat väliin. Onhan niitä toisaalta mausteeksi asti jo nyt eli ei Juurikki mitään asiaa suoraan tyrmää.

Siis patentit? Kilpailevat vastaavat menetelmät? Mielenkiintoista.

1 tykkäys

Alla vielä teksti, jossa todetaan, että tulemme näkymään lisää yhteisyrityksiä brändien kanssa.
Patentteja oli muistaakseni noin 40 ja toiset 30-40 vetämässä. Yllättävän vähän spinnova herättää keskustelua(kiva että täällä on vähän edes aktivoiduttu☺️) sen potentiaaliin ja näkymiin nähden. Tämä pitkä peli, mutta lyhyelläkin aikavälillä tullaan näkemään isoja harppauksia kohti positiivista tulosta.

19 tykkäystä

Tämä on ihan hyvä lähestymistapa ja arvostan, että ihmiset kulkee oman strategiansa mukaan. Hyvä se on silti tutustua kasvuhinnoiteltuihin yrityksiin, jos aikaa riittää. Jonain päivänä niille patenttien arvolle uskaltaa jo jonkin arvion tehdä.

Keräilin nopeasti listautumisannista nostettuja asioita, koska sen saa nopeasti käsille. Haluan huomauttaa, että ne asiat ovat jo vuoden vanhoja ja varmasti löytyy uudempaakin tietoa. Asiat ovat myös varmasti nytkähtäneet eteenpäin.

Patenteista sanotaan näin:

Raaka-aineiden saatavuudesta esimerkiksi:

Raaka-aineiden saatavuus varmasti vaikuttanut alustavaan laajenemissuunnitelmaan:

Vertailu tuotantokustannuksista (tämä on jo varmasti vanhaa tietoa)

17 tykkäystä

Kiinnostavaa seurata Spinnovan matkaa vaikka itse nyt olenkin rajannut tällaiset alkuvaiheen yhtiöt pois sijoituksistani. Yhden näkökulman heittäisin ilmoille tässä kohtaa:

Tällaisen raaka-ainetyyppisen tuotteen menestystarinat (ja varsinkin mitä niistä maksetaan pörssissä) vaihtelevat rajusti, vaikka tuote olisi oikeasti kuinka hyvä. Vanhemmat sijoittajat muistavat varmasti Benecoliin liittyneen hypen aikoinaan, mikä oli sijoittajille todella karu kokemus, kun Raision kurssi lopulta syöksyi vuosituhannen vaihteen tienoilla pohjamutiin. Neste on taas uusiutuvilla tuotteillaan onnistunut luomaan arvoa sijoittajille mukavasti.

Jos mietitään Spinnovan onnistumista niin kannattaa hiukan vilkuilla ympärilleen, miten tällaisten raaka-ainetyyppisten uusien materiaalien kanssa on aiemmin käynyt. Voi katsoa, löytyykö sieltä varoitussignaaleja / onnistumisen edellytyksiä.

Itse uskoisin että tuote itsessään on hyvä, toivotaan että tästä kasvaa menestystarina.

PS. Raisio on vuodesta 1996 tähän päivään mennessä tuottanut osinkoineen 7%. Eli nyt on omillaan. Sanoisin, että nollatulos vuosikymmenien aikana ei ole häävi sijoitus.

18 tykkäystä

Olettamukseni tai arvaukseni. Jyväskylän uuden tehtaan kannattavuuden alkutahdeilla ratkaisee sähkön hintasopimus. Prosessi kuluttaa rutkasti sähköenergiaa kuidun jauhatuksessa, ja vain osa häviöenergiasta saadaan hyödynnettyä höyrynä. Talven spot hinnoilla toiminta saattaa olla tappiollista, vaikka muuten prosessi toimisi kohtuullisesti?

6 tykkäystä

Spinnova liiketoiminnan johtaja kuvaa muotipodcastissa mielestäni hyvin yrityksen tarinaa sekä sitä miten ovat saaneet nimekkäitä partnereita. Nimenomaan nuo partnerit tekevät spinnovasta erityisen kiinnostavan alkuvaiheen yrityksen

12 tykkäystä

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://m.soundcloud.com/puhettayritysvaikutuksist/jakso-14-kim-poulsen-spinnova-oyj&ved=2ahUKEwju35qr_-_7AhWJUXcKHUaYBogQjjh6BAgHEAE&usg=AOvVaw36xYuq_5i6-RJiDiIWn665

Päälle kuukauden vanha podi, jossa haastattelussa toimitusjohtaja Kim Poulsen :+1:t2:

11 tykkäystä

Huomenta! Viikko käyntiin Juha Salmelan haastattelulla.

Julkaistu 16. marraskuuta

Vanhan toistoa, mutta muutama uusi kysymys-vastaus mukana.

11 tykkäystä

Kauppalehden keskustelu palstalla on tieto, että uudesta tehtaasta (kehräämö) tulisi päätös vielä tämän vuoden puolella. Jos en väärin muista tj kertoo Inderes haastattelussa, että olisi tulossa vasta alkuvuodesta. Muistaako/ tietääkö joku paremmin?

1 tykkäys

Juttu maksumuurin takana ja tämä aiemmin jo tänne linkitetty :slight_smile:
Eli tämän vuoden puolella päätöksiä asiasta. En tosin olisi hämmästynyt, jos päätös siirtyisi muutaman kuukauden eteenpäin johtuen kaikesta mitä maailmassa ja markkinoilla nyt tapahtuu.
Tässä pitää erottaa kaksi eri hanketta. Kehräämön sijainnin uudelleen arviointi ja 50T kuitutehdas, josta ilmoitetataan 23Q1 (vai 23H1 aikana?).

Inderes ei ole tainnut koskaan haastatella Spinnovan johtoa. ?

6 tykkäystä