SSAB - Ruotsin teräsjätti

Positiivisin skenaario, jonka keksin tälle veivaukselle, on että hallitus on aavistanut SSABn tulevan menestyksen hiilettömän teräksen tuottajana ja haluaa päästä kehumaan myöhemmin, miten on ollut tätä muutosta tekemässä, mutta ei kuitenkaan tee mitään konkreettista.

Jos hallitus haluaa edistää hiilettömän teräksen kysyntää tai muita toimintaedellytyksiä Suomessa, sen voi tehdä myös ilman omistusta tai riippumatta siitä, mikä yksikkö valtiolla omistajana on. Vaikea nähdä, mitä lisättävää valtion omistajaohjauksella voisi olla yritykseen, joka tekee jo oikeita asioita.

Keksiikö joku yhden tai kaksi konkreettista esimerkkiä, mitä hallituksen suora omistajaohjaus voi lain puitteissa tässä tarkoittaa?

1 tykkäys

:thinking: Hallituksen ei tarvitse tehdä päästöpäätöksia jos SSAB tekee :wink:

No jos viestiä lukee, niin aikeena on varmistaa SSAB:n vähähiilikonversio lahden tällä puolen. Yhdessä ruotsalaisomistajien kanssa joista suurin on Ruotsin valtion omistama LKAB (16% äänistä ja 10,5% osakkeista). Aktiivisen omistajuuden keinoin.

Onko niin että halutaan varmistaa hiilikonversiossa että nopeutta on paitsi Ruotsissa myös Suomessa?
Vai onko SSAB:n hallituksessa tai omistajien kesken jotain skismaa ja ruotsalaiset haluvat suomalaisten tukea?
Vai pelkkää hyvesignalointia ja politiikkaa?

Who knows.

Suomen hallitus varmaan parhaimmillaan voisi oikeasti tukea hiilikonversiota edesauttamalla uusiutuvan energian saatavuuden kustannustehokkaasti, tukemalla konversioita vaikka investointituilla, vetytalouteen panostamalla, vaikuttamlla EU-tasoll kauppapolitiikkaan, jne

Valtio-omistajan näkökulmasta on tärkeää, että Suomen suurin teollinen hiilidioksidipäästäjä konvertoi toimintansa vähähiiliseksi.

Strateginen intressi on vaikuttaa yhtiön vähähiilistämistrategian nopeaan toteuttamiseen sekä laajemmin alan osaamisperustan kehittymiseen Suomessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön määrittelemän strategisen intressinmukaisesti Suomen valtiolla on halua vauhdittaa SSAB:n siirtymää kohti fossiilivapaata teräksenvalmistusta yhdessä yhtiön ruotsalaisomistajien kanssa. Toimimme tässä aktiivisen ja vastuullisen omistajuuden keinoin”, toteaa valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Tytti Tuppurainen

.

6 tykkäystä

Ruotsin puolella Swedish Energy on tätä hanketta tukenut vuosien varrella. Eiköhän tässä ole tarkoitu tuo mitä @Opa ylempänä kommentoikin.

Kts.

Edit tässä vielä juttu vuodelta 2020

(Kääntäjällä)

The state’s climate investment to reduce the process industry’s emissions - Industrial life - covers a total of SEK 1.4 billion since 2018. During the same period, SSAB’s, LKAB’s and Vattenfall’s high-risk projects to develop fossil-free steel production were granted just over SEK 657 million. It shows a compilation that the Althing requested from the Swedish Energy Agency.

6 tykkäystä

Kyllä mä näkisin valtion tärkeimmäksi tehtäväksi ajaa EU-tasolla puhtaamman teräksen kilpailukykyä. Puhtaan teräksen tuottaminen on ainakin hyvin pitkään kalliimpaa kuin paljon enemmän saastuttavan.

5 tykkäystä

Deutsche Bank nosti Outokummun suositusta ja targettia.

Samainen liike myös SSAB:lle:

Pidä → Osta, target 48 kr → 60 kr.

8 tykkäystä

Deutsche Bankin perustelut, suoraan google translatorin lävitse. Tankeroa käänöstä, mutta arvioivat että tulosparannuksia ei ole huomioitu viime kuukausina.

Oma näkemys on, että teräsyhtiöt eivät ole päässeet edes raportoimaan nykyhintatasojen mukaisia tuloksia johtuen nousujohteisesta hintakehityksestä, erilaisista viiveistä ml vuosisopimukset. Vaikea sanoa tarkoittaa Deutsche niitä, vai vain vahvoja 2Q2021 raportteja.

Mikä ehkä mielenkiintoisinta ja tärkeintä, Deutsche näkee useita tekijöitä mitkä antavat tukea marginaaleille ja teräsyhtiöiden selkeästi normaalia korkeammille mid-cycle kannattavuustasoille seuraavat 2-3 vuoden aikana, selvästi. PItäisi vaan löytää seurantaan jostain nuo mainitut tekijät! Vaikka veikkaan että ne ovat nuo tutut moneen kertaan tällä palstalle kerratut.

SSAB: TERÄSALA -KAUPPA VOITTAVALLA TASOLLA - DEUTSCHE BANK
STOCKHOLM (Nyhetsbyrån Direkt) Deutsche Bank arvioi, että sijoittajat eivät ole ottaneet huomioon teräsyhtiöiden tulosparannuksia viime kuukausina.

“Tämä on johtanut siihen, että alaa käydään nyt kaupankäynnillä houkuttelevilla monikertoimilla”, pankki kirjoittaa sektorianalyysissä, jossa useita teräsyhtiöitä päivitetään.

Kuten Nyhetsbyrån Direkt on aiemmin ilmoittanut, Deutsche Bank korostaa suositustaan ​​SSAB: lle ostaa varastosta ja nostaa tavoitehinnan 60: een 48 kruunusta.

Analyysissa Deutsche Bank yhtyy päättelyyn, jonka mukaan teräksen hinnat todennäköisesti hidastuvat viimeaikaisesta korkeasta tasosta.

Useiden tekijöiden odotetaan kuitenkin tukevan katteita, sanoo pankki, joka odottaa teräsyritysten kannattavuutta seuraavien 2–3 vuoden aikana, mikä saattaa olla selvästi korkeampaa kuin yleensä syklin keskellä.

Edellä esitetyn seurauksena pankki näkee teräsyhtiöiden jo nyt korkeissa arvioissaan suhteessa markkinoiden yksimielisyyteen uusia tarkistuksia.

Alan päivityksessä Deutsche Bank on nostanut tavoitehintoja useille eri teräsyhtiöille maailmanlaajuisesti.

Ensimmäisessä kaupankäynnissä keskiviikkona SSAB: n A -osake nousi 1,9 prosenttia 46,80 kruunuun.

Deutsche Bank on myös esittänyt suomalaiselle Outokummulle suosituksen ostaa osakkeilta, joiden osake nousi Helsingissä samaan aikaan noin 2,7 prosenttia.

https://www.swedbank-aktiellt.se/ovrigt/direkt.csp?id=ftQqvzWw&single=y

5 tykkäystä

Uskoisin hintojen nousun olevan jollakin tasolla tulleen huomioiduksi, mutta epätietoisuutta on millä aikavälillä ne siirtyvät liikevaihtoon ja tulokseen. Suuremman epävarmuuden näkisin liittyvän hyvän suhdanteen kestoon.

2 tykkäystä

Talouselämän nettiversiossa haastatellaan finanssineuvos Maija Strandbergia valtion omistajaohjauksesta. Pohtivat säännöllisesti mitä omistaa ja miksi, ja mitä ei. Osana tälläistä pohdintaa kuulemma SSAB:n strateginen intressi “ilmasto” keksittiin, onhan Raahe 7% Suomen päästöistä. Unohtamatta elinkeinopoliittisia /aluellisia lähtökohtia. Solidiumin tehtävä kun on lähestyä ensisijaisesti taloudellisin perustein.

Haluavat vauhdittaa SSAB:n mahdollisia (ympäristö-)investointeja Raahen tehtaalle painoarvonsa puitteissa ja hyvän hallintotapojen puitteissa, ml tahtotilan ilmaisu.

BTW: hyvänä sivutuotteena ainakin Solidium on sitten dumppaamatta osakkeita markkinoille, eli riskit keväisen kevennyksen jatkosta ovat ohitse :slight_smile: :grin:

Maksumuurin takana:

8 tykkäystä

Ihan hyvä päätös SSAB:ltä tehdä ympäristöyställisempää tuotantoa, valokaari sulattomo kehitetty 1900-luvun alussa, ja esim imatran ovakolla käytössä jo vuosikymmeniä, voinut vaikuttaa vuoksen pato, josta tuli kahdelta generaattorilta suora yhteys sulattamoon. Tekniikkaa ihmeen vähän kehitetty, vaikka lähes kaikki teräs tehdään, ainakin suomessa kierrätysteräksestä, outokumpu tietysti ferrokromillaan ei niin paljoa.
Päästö-oikeuksien hinta vielä nousee, ainakin suomessa, voisi olla lisäyksen paikka, ei tosin vielä, kun valmistuu vasta vuosikymmenen lopussa.

1 tykkäys

Kyllä, hyvä edetä tällä alueella, mutta kaupallisuus edellä ei väkisin. Itse pidän esim hyvin hämäränä että valtio siirteli osakkeita ja kertoi vielä vihreyden siirtelyn juurisyyksi.

2 tykkäystä

SSAB:n hallituksen puheen­johtaja eroaa, eron syynä ovat yhtiön mukaan tänä vuonna tapahtuneet omistaja­muutokset

3 tykkäystä

SSAB:n hallituksen pj Bengt Kjell kertoi äsken eroavansa, ja yhtiö kutsuu koolle ylimääräisen yhtiökokouksen.
Kjell perustelee eroaan kevään omistusmuutoksilla (Kjellin Industrivärden myi SSAB:t keväällä), mutta onhan tämä eronpyynnön ajoitus lystikäs, vain päivä sen jälkeen kun valtio nappasi Solidiumin osakkeet itselleen.

Mielenkiintoista nähdä, vaihtaako valtio oman edustajansa hallitukseen. Nyt siellä istuu Solidiumin edustajana Annareetta Lumme-Timonen.

Ruotsalainen Cevian varoitteli viime vuonna Neles-väännön yhteydessä, että suursijoittajien mielestä Suomen poliittinen riski on kasvussa, kun valtion ja Solidiumin liikkeet ovat ennakoimattomia. Tuolloin pidin lausuntoa vain ruotsalaisten propagandana. Nyt en ole enää ihan varma…

Kirjoitin eilen SSAB:n tilanteesta pätkän (vain tilaajille) https://www.hs.fi/visio/art-2000008264903.html

23 tykkäystä

No niin ja sitten

“Aikooko hallitus laajemminkin ulottaa poliittiset lonkeronsa yhtiöihin, joissa valtio on vähemmistöomistajana?”

3 tykkäystä

Valtion strategista intressiä tuskin vähentää se, että Raahen tehdas on Oulun vaalipiirin alueella, mistä omistajaohjausministeri on kansanedustajaksi valittu. Lisäksi Talouselämän jutun mukaan ministeri ei etukäteen tiennyt Solidiumin aikeesta keventää SSAB omistusta. Tehdasvierailu järjestyi pian ja suunta muuttui nyt. Tästä voisi päätellä, että Solidiumilla ja ministerillä olisi ehkä ollut eri ajatukset tästä kaupasta, jos olisivat etukäteen käyneet läpi sen.

Toivottavasti keskitytään toimintaedellytysten turvaamiseen, eikä niinkään lähdetä yksittäisen yrityksen liiketoimintaa mikromanageeraamaan hallituksen kautta.

6 tykkäystä

Eikö tuo ole ihan järkeenkäypä selitys? Industrivärden ei enää omista SSAB:ta, joten on parempi poistua hpj:n tontilta takavasemmalle. Jos Industrivärden ei olisi myynyt osakkeitaan niin silloin tämä olisi huolestuttava liikku.

Poliittinen riski sentään pienentyi merkittävästi kun Solidium myi puolet osakkeistaan.

6 tykkäystä

Vaihdoin itse painotusta myymällä SSAB ja ostamalla kumpua. Hyötyy samalla tavalla teräksen kuumasta kysynnästä mutta ei ole ihan yhtä outoja liikkeitä valtion toimesta. Sinänsä jos hommaa ei sössitä politikoinnilla ja yliampuvalla vihreyden tavoittelulla on SSAB tulokseen nähden halvempi.

Läheskään kaikkea terästä ei tehdä suomessa kierrätysteräksestä, vaan suurin massa tulee Raahesta masuuneista. Valokaariuunit toimivat kierrätysteräkseen ja DRI-pelletteihin, mutta eivät oikein malmiin. Ei ne Raahessa tyhmyyttään ole hiiltä polttaneet vaikka Ruotsi ja Norja olisi halpaa sähköä täynnä.

2 tykkäystä

Ihan käypä selitys. Pahansuopa tulkitsija, kuten minä, pohtii miksi Kjellillä kesti monta kuukautta huomata, ettei oma yhtiö ole enää omistajakunnassa. :sweat_smile:

10 tykkäystä

Onko kukaan tutkinut tarkemmin SSAB:n kulu ja tulopuolen dynamiikkaa. Juuri tällä hetkellähän teräsvalmistajan kannalta raaka-ainehinnat eivät voisi olla juuri herkullisemmat. Teräksen hinta huitelee todella korkeissa lukemissa, lähes 4x hinnoissa vuoden 2020 lopun pohjista, kun taas rautamalmi on pudonnut lähes 50% tämän vuoden huipuista.

Onkohan SSAB suojannut hintoja osto- ja myyntipuolella kuinka agressiivisesti, vai pääseekö se hyödyntämään tätä nykyistä tilannetta? MET-hiilen osalta ainakin se taitaa suosia pitkiä toimitussopimuksia?

7 tykkäystä

Nyt alkaa minullekin valkenemaan miksi A- ja B-sarjan kurssien välillä on tässä yhtiössä ollut niin suuri hintaero. Äänivalta kiinnostaa juuri nyt osaa omistajista enemmän kuin osingot.

1 tykkäys