Aika paljon saa / hankkii näkyvyyttä SSAB tällä puhdas teräs kulmalla. Tämäkin on kauppalehden joku kaupallinen yhteistyö. Maksaako tällainen sitten itsensä takaisin jännä nähdä.
7 tykkäystä
3 tykkäystä
Jatkuvastihan tuo varmaan tuottaa voittoa, kun voivat veronmaksajien rahoilla tehdä R&D-investointeja. En nyt sano että on huono kohde lapioida julkista rahaa, vaan että metallurgiapuljun tulee tehdä joka tapauksessa isoja panostuksia tuote- ja prosessikehitykseen ja nyt SSAB on onnistunut saamaan hyvin julkista rahoitusta kun ovat kovaan ääneen rummuttaneet hankettaan, jossa alunperin fossiilinen tuotanto oli aikataulutettu korvattavaksi joskus 2045 paikkeilla.
1 tykkäys
Mitäpä ajattelette. Niinkö tuolta tulisi noin 13% osingot vai tuleeko viime tingassa jokin omien osto -projekti?
Entä kun nyt aloittavat yt-neuvottelut joiden tarkoituksena on(kin) vain lomauttaa max 3 kuukaudeksi, eli jotakin tammi-helmi-maalis niin säästyykö enemmän rahaa lomautuksilla kuin mitä jää tuotantoa tekemättä?
Alkaisiko ehkä mahdollisesti huhtikuussa uusi nousu, kun työväki palaa “sorvin” ääreen. Osinkojen maksu on kuitenkin huhtikuun alkupuolella.
5 tykkäystä
Norjalainen startup Blastr Green Steel kaavailee Inkooseen terästehdasta, joka käyttäisi vihreää vetyä energian lähteenä. 4 miljardin euron investointi ja tehdas käyntiin 2026. Tuotantokapasiteetti lähes sama kuin SSAB:n Raahen terästehtaalla. 1200 työpaikkaa. Takana samat tyypit kuin Vaasaan nousevalla Freyrin akkutehtaalla.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä liputtaa hankkeen puolesta.
4 tykkäystä
Nämä vetypelkistyksellä toimivat terästehtaat kuluttaa niin valtavasti sähköä, että mistä se kaikki saadaan? Esim. Raaheen kaavailtu tehdas olisi käyttänyt kaiken mitä Pyhäjoen, jo kuopattu, ydinvoimala olisi tuottanut. Jos tänne tehdään toinen samankokoinen niin saattaa tammikuun tyyninä pakkaspäivinä, olla muu Suomi pimeänä kun nämä tehtaat tekee terästä.
3 tykkäystä
Varmasti käyttävät valtavasti sähkökin mutta sähköllä tuotettua vetyä voidaan varastoida. Vetyä tuotetaan sitten hinnan (=tuulisuuden) mukaan. Jonkun toimijan pitää rakentaa varatointikapasiteettia. Putkisto toiminee myös jonkinlaisena puskurina.
Edit: ja kuten kaikki tiedämme niin tuulisähköä Suomeen on tulossa runsaasti
4 tykkäystä
Pelkästään tuulivoiman tuotanto 5-kertaistuu 2030 mennessä, joten vedyn varastoinnin kehittämiselle on vielä hyvin aikaa. Suomen pitkän välin kilpailukyky paranee merkittävästi suhteessa K-Eurooppaan. Tämänpäiväinen ilmoitus yksi esimerkki tästä.
3 tykkäystä
Varastointi ja siirtäminen putkia pitkin ei ole aivan ongelmatonta. Toki Ruotsissa toimivassa Hybrit koelaitoksessa tuota vetyä on onnistuneesti varastoitu pienemmässä mittakaavassa.
https://www.kaleva.fi/oululainen-professori-kritisoi-perameren-alueelle-/5199873 Tässä yksi näkökulma, miksi muualla tuotettu vety ja sen siirtäminen putkistoa pitkin ei ole aivan ongelmatonta. Juttu on tilaajille, mutta pointti on siinä että vety haurastuttaa terästä, joten pitäisi kehittää vetyä paremmin kestävä teräs putkistoja varten.
2 tykkäystä
Mutta eikö ideana voisi olla juurikin se että tuollainen Raahe tai Inkooseen tuleva terästehdas on niin iso operaatio että vetyä voitaisiin tuottaa ja varastoida siellä. Ei tarvita pitkiä putkistoja. Tuossa on ihan innovaatioiden paikka jos vetyvarasto saataisiin toimimaan verkkoon päin varavoimana (eli kun tuulee niin tuotetaan vetyä ja kun ei tuule niin tehdään vedyllä terästä TAI pusketaan virtaa takaisinpäin runkoverkkoon ja otetaan siitä rahat pois. Inkoossa lienee sen hiilivoimalan jäljiltä järeät siirtoyhteydet sähkölle - onkohan se näytellyt jotain osuutta kuviossa?
(tämä on ihan tällaista maallikon mutuilua - en epäile hetkeäkään etteikö tällaisissa olisi vielä monta mutkaa matkalla ratkottavana ennenkuin toimii)
8 tykkäystä
Vajaa vuosi sitten vetylaitosta kaavailtiin Raaheen.
Konsulttiyhtiön ja Raahen kaupungin aluekartoituksissa esille nostetaan kolme kohdetta joista Someronkangas ja Paharäme soveltuisivat niin vedyn tuotantoon kuin varastointiinkin. Kolmas alustava kohde etenkin vedyn tuotannolle voisi olla Raahen ja SSAB:n terästehtaan edustan Mitin saari.
4 tykkäystä
Kaleva 24.09.2022:
Iso vedyntuotantolaitos on nyt ydinvoimalan peruunnuttua ainut mahdollisuus saada Raahen SSAB:n vihreä 5mrd eur terästehdasinvestointi, ja samalla pitää terästehdas siellä ylipäätään olemassa tulevaisuudessa.
7 tykkäystä
SSAB Eurooppa-divisioonan johtaja Olavi Huhtala ei kovinkaan peloissaan ole uudesta kilpailijasta. Hän toteaa ettei fossiilivapaata terästehdasta nappia painamalla saada käyntiin, vaan suunnittelu testaus ynnä muu vie huomattavasti enemmän aikaa. Oman näkemyksen mukaan Blastr green steelillä tuskin on laboratorion ulkopuolelta mitään käsitystä teräksen valmistamisesta saati sitten vetypelkistetystä teräksestä.
10 tykkäystä
Yksi asia mikä tästä monimutkaisuudesta ehkä unohtuu on se, että vihreän teräksen tuottaminen ei ole niinkään ongelma, vaan vihreä raudan primäärituotanto.
Kierrätystavaraa ja DRI-rautaa saa kätevästi valokaariuunissa teräkseksi ja sen sähkön voi ostaa tuulimyllyfirmoilta, haaste on siinä kuinka happiatomit saadaan rautamalmista pois.
Jos norjalaisfirma alkaa rakentamaan tuotantolaitoksia, ei heidän tarvitse käynnistää raudan- ja teräksen tuotantoa samana päivänä. Toki vetypelkistys ja teräksen kaupallinen tuottaminen ovat molemmat vaikeita asioita ja suhtaudun itsekin skeptisesti siihen että uusi toimija voisi nopealla aikataululla ryhtyä kumpaankaan, mutta eipä ne Muskin rakettienkaan pitänyt koskaan lentää avaruuteen asti kun rakettitiede on niin kovin vaikeeta.
5 tykkäystä
Onneksi SSAB on ruotsalainenkin firma ja on siksi osaamista markkinoinnista. Jälleen kerran suomalaiset (esim. Huhtala?) eivät ymmärrä markkinoinnin tärkeyttä. Blastr markkinoi tässä hanketta, jotta sille saadaan infraa, rahoitusta ja teräkselle asiakkaita. Yhteiskunnan tuki ja rahoittajien ja asiakkaiden mielenkiinto (halu) on parempi herättää ajoissa kuin myöhään.
SSAB on rummuttanut Hybrit-hanketta jo vuosia ja sen sähkönsaannin turvaamiseksi on vireillä siirtoverkon parantamista ja vetyputkihanke. Ja ovat tehneet myyntisopimuksia tulevaisuuden tuotannolle. On aivan selvää, että Blastrin kannattaa olla liikkeellä nyt, kuin näitä infrahankkeita viritellään.
6 tykkäystä
Murto löytänyt listauksen vihreän teräksen hankkeista. Sieltä se tekee tuloaan ja SSAB ihan hyvässä asemassa.
14 tykkäystä
Kysyntää olis mut tuotantoa ajetaan alas 
Itse olen peräänkuuluttanut sitä että yhtiöiden on osattava painaa harrua ajoissa, jotta isot tappiot syklin hiipuessä vältetään. Voisiko tämä olla osa sitä?
1 tykkäys
Ei kysyntää ole kalliille teräkselle.
Tuon lyhennelmän alkuperäinen juttu on julkaistu 22.11.2022. Vuoden lopussa tilanne oli että kaikilla on varastot täynnä, eikä uutta kannata tehdä kun kysyntä jarruttaa. Tuotannon rajaamisella voidaan myös pienentää tarjontaa, jotta saadaan hinnanlasku pysähtymään. Kysyntää ainakin tällä hetkellä on.
3 tykkäystä