SSAB - Ruotsin teräsjätti

[INVST]

Hmmm, näin puolustusteollisuuden nousussa lähdin miettimään teräksen kohtaloa. Harmillisesti en löytänyt (lue: GPT ei löytänyt) eurooppalaisten teräsjättien osareista mainintaa, kuinka iso osa tavarasta menee puolustusteollisuudelle. Luulisi kuitenkin tankkien, miehistönkuljetusvaunujen, tykkien, panosten ym ym imaisevan ison määrän terästä tulevaisuudessa. Euroopan sotakaluston varastot taitaa olla tyhjinä, ja pitäisi jo tuhotut kalusteet korvata ja rakentaa muutama ylimääräinenkin. Ukrainassakin riittäisi kunnostettavaa rakennuspuolella sodan jälkeen, milloin ikinä se loppuukaan.

En kuitenkaan hahmota yhtään, miten paljon terästä tähän tarvitaan, ja onko tällä kasvavalla kysynnällä mitään vaikutusta esimerkiksi yleisesti rakentamisen ja autoteollisuuden rinnalla. Eli jos vaikka puolustussektorin teräksen kysyntä kymmenkertaistuisi, vetäisikö rakennus-/autosektorin hidastuminen joka tapauksessa firman tuloksen tonttiin?

Ylempänä on jo jotkut hyviä pohdintoja tehneetkin, mutta onko kukaan pohtinut tätä tarkemmin? Tai lukenut jostakin valistunutta artikkelia, tai mielipidettä? SSAB tosiaan valmistaa kovempaa erikoisterästä, voisiko olla yksi hyötyjistä?

[Verneri_Pulkkinen]

Blumman katsauksessa arvioidaan Trumpin uusien terästulliuhkausten vaikutusta Euroopan terästeollisuuteen.

“Steel output in Europe may need to shrink by 6 million tons with a halt of exports to the US and 25% tariffs on steel-intensive sectors like automotive and machinery. These sectors rank among the EU’s top US exports so are prime targets for the Trump administration. Tariffs could cut EU exports to the US by 70%, lowering EU GDP by 1.5%, according to Bloomberg Economics. The EU sells one in 20 cars it produces to the US and about 18% of its US exports are machinery and appliances, which consume 17% of the EU’s steel. Steel demand from these sectors could fall by almost 2 million tons if exports take a hit. The knock to GDP may cut another 600,000 tons of demand from other sectors. Diverting the EU’s 3.6 million tons of US steel exports to other markets will be difficult, given the global glut and rising protectionism”

Mutta SSAB:n läsnäolo Yhdysvalloissa auttaa, ja se on suhteellisesti vähiten häviävä teräsyhtiö. Toisaalta yleensähän sitten kilpailu kiristyy muiden kanssa omalla markkinalla, jos tärkeä vientimarkkina heikkenee syystä tai toisesta.

[Koala]

Hyviä uutisia Vattenfallin, LKAB:n ja SSAB:n hiilettömän teräksen Hybrit-yhteisprojektista, pilottiprojekti on vedyn varastoinnin vaiheen osalta onnistunut.

Nordnet

Tekoälyn suomennos:

Vedyn hybridivarastointi on teknisesti mahdollista, osoittavat pilottiprojektin tulokset

Hybritin vetyvarastoinnin pilottiprojektin tulokset osoittavat, että fossiilivapaata vetyä on teknisesti mahdollista varastoida fossiilivapaan raudan ja teräksen tuotantoon teollisessa mittakaavassa. Tämä kerrottiin lehdistötiedotteessa, kun hanke on raportoinut projektista Ruotsin energiavirastolle.

“Pilottiprojekti on ollut erittäin onnistunut ja tuottanut meille haluamamme tulokset”, sanoo Mikael Nordlander, Vattenfallin teollisen yhteistyön kehityspäällikkö. Vattenfall on yksi kolmesta aloitteeseen osallistuvasta yrityksestä. Kaksi muuta ovat SSAB ja LKAB.

Vetyvarasto on tehty rautasienen valmistuksen DR-pilotin yhteydessä Luulajassa.

“Luulajan pilottitehtaan testeillä projekti on osoittanut, että vedyn varastointi LRC-teknologialla toimii ja tiimin tuottaman tiedon ja kokemuksen avulla on nyt mahdollista ottaa seuraava askel”, sanoo Hybrit Developmentin toimitusjohtaja Gunilla Hyllander.

Vetyvarastohankkeesta on rahoittanut 22 prosenttia Ruotsin energiavirasto, kun taas yritykset ovat maksaneet loput kustannuksista.

Arvion mukaan Hybrit-teknologia auttaa SSAB:tä vähentämään Ruotsin hiilidioksidipäästöjä 10 prosenttia ja Suomen 7 prosenttia.

[Index]

Juttu on maksullisen muurin takana mutta otsikossa näkyy oleellinen:

SSAB:n osake kääntyi hurjaan nousuun, jota voi olla edessä lisää – Eikä Trump ole ainut syy

Donald Trumpin kaavailemat tuontitullit sataisivat teräksenvalmistajan laariin.
SSAB toimittaa erikoisteräksiä myös puolustukseen.

SSAB:n osake kääntyi hurjaan nousuun, jota voi olla edessä lisää – Eikä Trump...

[Teletappi]

Noin 55% noussut SSAB YTD. Nucor 11% ja AM 35%.

25pv sitten kirjoitin, että teräksen hinnan nousu ei mielestäni tuota selitä, mutta aika hyvin markkina sen tulevan nousun haisteli (toki nousun takana voi olla muutakin).

Jos täällä on oikeita teräsalan ammattilaisia, niin mielipiteet olisivat erittäin tervetulleita. Koitan itse pohtia, että mihin tämä voisi vielä nousta jos miettii vaikka seuraavien katalyyttien kautta. Nämä voi mennä tietysti suuntaan tai toiseen.

• Teräksen hinnan nousu (plate ja HRB); minne asti voi mennä?
• Mahdollinen rauha Ukrainaan (sentimentti) + jälleenrakennus (kysyntä)
• Tariffit USAssa (olen ymmärtänyt ja sitä mieltä historiasta, että pelaavat vahvasti SSABn pussiin)
• Rahahanat auki Euroopassa; lapioiko Saksa rahaa infraan ja vastaavaan
• Yleisempi aktiviteetin kasvu Euroopassa josta oli pieniä viitteitä (mm. konepajat)
• Sotatalouden kasvu Euroopassa, tuleeko sieltä kuitenkin jotain hippuja myös SSABlle vähintään teräksen hinnan nousun myötä
• Parantanut luottamus SSABn investointeihin (hähmäinen)
• Parantunut luottamus SSABn tuloksentekokykyyn (vähän hähmäinen)
• Scrapin hinta noussut, itse en osaa arvioida muita olennaisia kustannuksia
• Jokerikortti; Nato. Voiko alkaa esimerkiksi Armoxia menemään isommin, vaikka ei menisikään suoraan tankkeihin tai vastaavaan armeijakalustoon.

Vaikea olla poissakaan tällaisessa “erikoistilanteessa” jossa mielestäni paljon positiivisia asioita tai vähintään mielenkiintoisia katalyytteja. Toisaalta ei tässä kovin kaukana huipuista enää olla, ja silloin tuli rahaa ovista ja ikkunoista, eikä nyt olla siellä tuloksenteon osalta - ainakaan vielä.

EDIT: yllä HRB, alla Plate

[Opa]

Juttua vihreän teräksen preemioista.
Tosin volyymit ovat pieniä…
Näköjään varsinaisen “vihreän teräksen” lisäksi pientä preemiota tuplapäästöisessä “reduced”-puolellakin

Fastmarkets’ methodology defines European green steel as “steel produced with Scope 1, 2 & 3 emissions at a maximum of 0.8 tonne of CO2 per tonne of steel”.
**> **
> During the assessment week, premiums for such steel were reported at €200-300 ($216.96-325.43) per tonne from major European suppliers.

Buyer sources estimated that achievable premiums for such material were at €100-150 per tonne. But suppliers claimed that the lower end of the range was not workable for electric-arc furnace (EAF)-produced green steel.

Notably, two suppliers told Fastmarkets that they would be willing to knock off no more than €20-30 per tonne from their offers of €200 per tonne.

Buyer sources argued that big tonnages (more than 3,000 tonnes) could be booked with lower premiums – of around €150 per tonne

“The demand [for green steel] is not booming, but we sell 200 tonnes here, 100 tonnes there,” a mill source said.

“Nobody books green steel to stockpile it – it would have been too expensive. So this is back-to-back business – you have a project, you book green steel for it,” the mill source added.

Transactions for flat steel produced with emissions below of 0.7 tonne of CO2 per tonne of steel were reported at €170-180 per tonne, for May-shipment material.

While Nordic countries remained the main demand drivers in Europe, sources have also pointed out that they noted they have heard more inquiries coming from Spain lately.

As a result, Fastmarkets’ assessment for green steel domestic, flat-rolled, differential to HRC index, exw Northern Europe was €150-200 per tonne on Thursday, widening upward from €150-180 per tonne in the previous week.

Meanwhile, Fastmarkets’ assessment of the flat steel reduced carbon emissions differential, exw Northern Europe was €30-60 per tonne on Thursday, unchanged week on week.

For steel produced in blast furnaces, with reduced carbon emissions of 1.4-1.8 tonnes of CO2 per 1 tonne of steel, offers for premiums were reported at €40-70 per tonne during the assessment week.

Notably, premium steel produced with carbon footprint of 1.5 tonnes of CO2 per 1 tonne of steel was reported at €70 per tonne from one supplier.

For steel with produced with 1.8 tonnes of CO2 carbon footprint, the premium was reported at €40 per tonne.

Buyer sources estimated a premium level of €30-60 per tonne, depending on the carbon footprint.

Demand for green flat steel muted in Europe, but premiums remain high -...

[Teletappi]

Sekavasti kirjoitettu raportti. Mutta eikö SSAB itsekin ole puhunut jostain noin 200€-preemiosta. Jos tulkitsen tekstiä oikein, niin tuossa lienee viiteryhmänä Zero ja vastaavat kilpailijoiden tuotteet kun katsoo rajausta maksimi CO2 per tonni.

Hybrit Fossil-Freen on tarkoitus olla eri pelikentällä “vihreyden” suhteen: SSAB Fossil-free™ steel are targeted to be less than 0.05 kg CO2e/kg steel in Scope 1, 2 and for iron ore upstream Scope 3, of the GHG Protocol.

Miten vaikuttaa preemioon, jäänee nähtäväksi. Ehkä tuo 200 - 300 on hyvä oletus edelleen.

[Opa]

Hyvä pointti.
Hybrit-linja tosiaankin SSAB:n mukaan päästää 50kg CO2/tonni siinä missä ‘Green steel’ Fast Marketsin preemioseurannassa päästää 800kg/t ja ‘Reduced’ 1400-1800kg/t.

Ao kuvan mukaan maailman
BOF-reitin keskiarvo 2330kg/t
EAF-reitti 1370kg/t johtaa ‘Reduced’ puoleen
-ja romuteräs EAF menee ‘Green steel’ -kategoriaan.

Eli Hybrit on ‘Green steeliä’ selvästi vähäpäästöisempää, lähes nollapäästöistä.
Oletettavasti sille kuuluu korkeampi preemio kuin ‘Green steelille’, joskin oletettavasti korkeammat tuotantokustannukset, samoin pienemmät päästökustannukset / jää yli päästölupia myytäväksi.

Haaste on, että kysyntä vähäpäästöisiin tuotteisiin näyttää olevan markkinoilla vähäistä. Mutta tietenkin kaikki sellaista ottaisivat jos hinnalla ei ole väliä.

Teräksen tuotannossa puhutaan maailman CO2-päästöissä luokkaa 5% EU ja 7% maailmassa.

Voi huvikseen laskea, että
-autossa terästä n 60% painosta, eli esim 1000kg
-preemio 200€/t
→ lisäkulu 200€/auto
Kulut ‘kertautuvat’ erilaisten tuottajakertoimien (kuluallokaatiot, poistot, voitto yms sekä kertoimilla usein määriteltävien myyntikanavakustannusten, autoveron ja alv:n kautta ehkä esim 2,5 kertaisiksi
Eli lisäkulu sinulle uuden auton ostajana esim luokkaa n 500€/ 50keur auto.
Ei ehkä mahdoton raha, eli 1% lisä myyntihintaan, mutta käytännössä mitään kuluttajakauppaa ei enemmälti käydä niin että tuotteen valmistamisen päästöt olisivat esillä ja vertailtavissa.

Pitäisi saada energialipareen lisäksi päästölipare kaikkiin tuotteisiin, ja päästöjen mukainen alv tai päästömaksu

World Steel in Figures 2024

[Jukka7]

Tehtaalla syttyi tulipalo Raahessa: 10 altistui savulle - Ilta-Sanomat

SSAB:n Raahen terästehtaalla tulipalo. Ei (vielä) tietoa sen vaikutuksesta tuotantoon.

[LillaGris]

Tulee eittämättä johtopäätös että pohjolassa ollaan hätäsiä.

US Steel liki ATH:ssa

Thyssenkrupp ytd. Trump-laskunkin jälkeen +100%

SSAB:n kyykkäys vähän vailla verrokkien “tukea”

[Ellu1]

Thyssenkruppin kurssi nousuun vaikuttaa vahvasti myös heidän ilmoitus fissioida heidän sukellusvene puolensa pois yhtiöstä.

[Sijoittaja-alokas]

Tässä on Salkunrakentajan juttu SSAB:sta.

OP antaa SSAB:lle ostosuosituksen aiemman lisää-suosituksen ”melko aggressiivisesti riskejä hinnoittelevan kurssilaskun jälkeen”. Osakkeen tavoitehinnan pankki nostaa 5,75 euroon aiemmasta 4,9 eurosta. Tällä hetkellä osake noteerataan 5,0 euron hintaan.

Alaotsikot:

1. SSAB odottaa toimitusmäärien kasvua, mutta hintojen laskua
2. Osakkeen hinnassa mukana paljon riskihinnoittelua

SSAB:n osake ei ole hinnalla pilattu

[Kumiorava]

SSAB julkisti tänään osavuosikatsauksensa 1.1.-31.3.2025 - SSAB

Ensimmäinen vuosineljännes:
Liikevaihto oli 25 523 (27 148) milj. Ruotsin kruunua
Liiketulos oli 1 351 (3 157) milj. kruunua
Osakekohtainen tulos oli 1,13 (2,57) kruunua
Nettokassavaranto oli 14,4 (18,2) mrd. kruunua

[Cotr]

Vaan onpa hiljaista SSAB:n suhteen palstalla. Itse palasin omistajaksi ostamalla toukokuun aikana useampaan otteeseen.

Trump nostaa tulleja 25% → 50% ja lyhyellä aikavälillä tämän pitäisi edelleen nostaa hintoja Americas segmentissä. Q1 raportissahan ennakoitiin että segmentin hinnat tulee jo Q2:lla olemaan “significantly higher” eli >10%.

Muutenkin toimitusmäärissä ja hinnoissa oli nousua kautta linjan. Odotankin erinomaista Q2 rapsaa ja Q3:lle edelleen nousevia hintoja. Ja kun näin käy niin en näe mitään syytä miksei lähdettäisi selvästi kohti lähivuosien huippulukemia eli 7 alkaviin lukuihin kurssin osalta.

Esim 250 Meur operating profit + nouseva ohjeistus Q3:lle ei ole mielestäni kovinkaan utopistinen ennustus. Mutta mielelläni kuulen eriäviäkin mielipiteitä.

[Kumiorava]

MEPS:n mukaan teräksen hinnat olisivat pysymässä hyvin lähelle samalla tasolla kuin nyt myös Q3:lla. SSAB:ta auttavat jenkkien tullit ja heidän erikoisterästen vahva asema markkinoilla.

[Teletappi]

Tuntuu että jopa ammattilaisten on vaikea arvioida SSABn “normaalia tuloksentekokykyä”, saati sitten maallikon. Tai mikä olisi “oikea” multippelitaso, jos pystyisi painamaan jatkossa tasaisesti esim. 8-10MRD ebittiä. Toisaalta on syytä muistaa, että vaikka SSABlla on specials steelsiä ja muuta ei-bulkkia, niin kyseessä on (ollut) erittäin syklinen toimiala.

Muistelisin että odotuksissa n. SEK 8MRD ebit vuodelle 2025, joten sinänsä tuollaiset SEK 2,5MRD kvartaalit pitäisi olla melko perustasoa.

Americas on käytännössä se kysymysmerkki, nousseet hinnat tullee läpi joko nyt q2 tai q3, mutta kuinka paljon?

Itse odotan Q2+Q3 5MRD - 6,5MRD ebit ja enemmänkin tuohon yläpäähän.

[Cotr]

Syklisyyden varaan mäkin lasken. Jos markkinat vetää q2 rapsasta johtopäätöksen että seuraavaksi hinnat syklisesti nousee niin vain taivas on rajana. Kiina tullit euroopassakin on ja pysyy ja Ukrainasta ei terästä tule vuosiin (pikemminkin vois mennä sinnepäin). 2,5MRD olis hyvä osoitus käänteestä ja tietenkin sit nousis loppuvuotta kohti.

[Teletappi]

Mukava päivänousu tänään. Kirjoittelin aiemmin erilaisista katalyyteista, ja tullit oli yksi niistä. Toki yhden päivän nousut on mitä on, mutta minusta johto on indikoinut (erittäin) selvästi, että SSAB hyötyy USA-tulleista.

Nostin esiin jokerikorttina Naton (ja Armoxin). Minusta edelleen yllättävän vähän Armoxista puhutaan esimerkiksi earnings callseissa, toivottavasti seuraavassa enemmän. Kuitenkin noin viikko takaperin on näköjään ollut DI:ssa juttua ko. asiasta Per Hillströmin haastattelun muodossa. Voisiko viitata siihen, että merkitys kasvaa ja siitä uskalletaan jo hieman puhua vai onko enemmän markkinointihehkutusta sopivaan ajanhetkeen?

Laitoin tekoälyn tutkimaan asiaa ja mielenkiintoisesti nosti USA-kulmaa erittäin vahvasti esiin. Suolan kanssa kuten aina:

Here are the key commercial takeaways regarding Armox from the past year:

U.S. Market Expansion: A primary commercial focus was the expansion in the United States, highlighted by the April 2025 launch of local Armox 500T production in Mobile, Alabama. This aims to better serve U.S. domestic programs, offering quicker availability and shorter lead times.

Strategic Investment in U.S. Production: This U.S. expansion is backed by a significant $74 million investment to enhance the Quenched & Tempered (Q&T) steel production capacity at the Alabama facility, specifically to produce SSAB’s “most advanced products,” which includes Armox. This investment is expected to be completed in 2027.

Targeting Defense and Security Sectors: Armox is consistently positioned for the defense and security markets, with SSAB noting an anticipated increase in demand from the defense industry. The U.S. production initiative involved rigorous testing with U.S. Army research labs to meet military standards.

Growth in High-Value Special Steels: Armox is a key product within SSAB’s Special Steels division, which has shown resilient financial performance and stable pricing, underscoring the commercial importance of such premium products. The division achieved an operating margin of 20% in Q1 2025.

Dual-Market Strategy (Defense and Civilian): While defense is a core market, Armox 500T produced in the U.S. is also intended for demanding civilian applications, broadening its market base.

Strengthening Regional Supply Chains: The localization of Armox production in the U.S. is part of a broader strategy to have production facilities close to major customers in key regions like North America, enhancing supply chain resilience and mitigating trade-related risks.

Focus on Premium Product Mix: Company-wide transformation projects, including investments in Luleå and Oxelösund, aim to improve the product mix towards more profitable premium products like Armox.

Anticipated Long-Term Defense Contracts: SSAB noted that contracts within the defense industry are often long-term and financially solid, indicating a stable revenue stream for products like Armox serving this sector.

[Kumiorava]

Pari viikkoa vanha juttu Tekniikka&Taloudessa:
Teräspula jarruttaa panssarivaunujen tuotantoa – Alan monopoli löytyy yllättävän läheltä | Tekniikka&Talous

Maksumuurin takana, mutta tärkein kohta on tämä:
“Euroopassa tarvittua panssarikelpoista terästä toimittaa käytännössä yksi tehdas, joka on SSAB:n tehdas Oxelösundissa. Sen markkina-asemaa Euroopassa kuvataan monopoliksi.”

Kilpailijat ovat heränneet, mutta uuden teräslaadun sertifiointi kestää vuosia ja jos panssarivaunu/ajoneuvo on sertifioitu tietyn valmistajan teräksellä, niin sitä ei kovin helposti rueta muuttamaan.

[Ana]

Ketjussa on ollut väliin keskustelua onko yhtiön strategia panostaa päästöttömään teräkseen oikea vai ei. Tekniikka ja talous -lehdessä on artikkeli, kuinka ilmaisten päästöoikeuksien asteittainen väheneminen v.2026 alkaen ja lopulta loppuminen tulee vaikuttamaan kustannuksiin, jos olettaa että päätöksistä tullaan pitämään kiinni EU tasolla.

SSAB:lle voi napsahtaa jopa 800 M€ lisälasku, jos Raahen-tehtaan muutos viivästyy – ”Mennään aika lailla rajoille”

SSAB:n Raahen terästehdas on hyötynyt vuosia ilmaisista päästöoikeuksista, mutta vuodesta 2026 alkaen etu alkaa huveta. Jos tehtaan siirtyminen fossiilivapaaseen tuotantoon viivästyy, seurauksena voi olla jopa 500–800 miljoonan euron vuosittainen lisälasku päästöistä – ja samalla myös teräksen hinta voi nousta merkittävästi.

SSAB:lle voi napsahtaa jopa 800 M€ lisälasku, jos Raahen-tehtaan muutos viivästyy – ”Mennään aika lailla rajoille” | Tekniikka&Talous.

Todella karkalla matematiikalla tuo 800M on n.400€ lisäkustannus per tuotettu tonni Raahessa.

Tästä voi rakennella monia skenaarioita. Varmaa on kai se että Euroopassa tuotetun teräksen hinta tulee nousemaan. Se että sitä pystyy tuottamaan CO-päästöttömästi voi olla monelta eri kantilta katsottuna kannattavaa tai jopa elinehto. Itse kovasti toivon, että Eurooppalainen terästeollisuus pysyy kilpailukykyisenä, sitä terästä kun tarvitaan niin monessa paikassa. Myös rajalla.