SSAB - Ruotsin teräsjätti

Hmmm, näin puolustusteollisuuden nousussa lähdin miettimään teräksen kohtaloa. Harmillisesti en löytänyt (lue: GPT ei löytänyt) eurooppalaisten teräsjättien osareista mainintaa, kuinka iso osa tavarasta menee puolustusteollisuudelle. Luulisi kuitenkin tankkien, miehistönkuljetusvaunujen, tykkien, panosten ym ym imaisevan ison määrän terästä tulevaisuudessa. Euroopan sotakaluston varastot taitaa olla tyhjinä, ja pitäisi jo tuhotut kalusteet korvata ja rakentaa muutama ylimääräinenkin. Ukrainassakin riittäisi kunnostettavaa rakennuspuolella sodan jälkeen, milloin ikinä se loppuukaan.

En kuitenkaan hahmota yhtään, miten paljon terästä tähän tarvitaan, ja onko tällä kasvavalla kysynnällä mitään vaikutusta esimerkiksi yleisesti rakentamisen ja autoteollisuuden rinnalla. Eli jos vaikka puolustussektorin teräksen kysyntä kymmenkertaistuisi, vetäisikö rakennus-/autosektorin hidastuminen joka tapauksessa firman tuloksen tonttiin?

Ylempänä on jo jotkut hyviä pohdintoja tehneetkin, mutta onko kukaan pohtinut tätä tarkemmin? Tai lukenut jostakin valistunutta artikkelia, tai mielipidettä? SSAB tosiaan valmistaa kovempaa erikoisterästä, voisiko olla yksi hyötyjistä?

5 tykkäystä

Blumman katsauksessa arvioidaan Trumpin uusien terästulliuhkausten vaikutusta Euroopan terästeollisuuteen.

“Steel output in Europe may need to shrink by 6 million tons with a halt of exports to the US and 25% tariffs on steel-intensive sectors like automotive and machinery. These sectors rank among the EU’s top US exports so are prime targets for the Trump administration. Tariffs could cut EU exports to the US by 70%, lowering EU GDP by 1.5%, according to Bloomberg Economics. The EU sells one in 20 cars it produces to the US and about 18% of its US exports are machinery and appliances, which consume 17% of the EU’s steel. Steel demand from these sectors could fall by almost 2 million tons if exports take a hit. The knock to GDP may cut another 600,000 tons of demand from other sectors. Diverting the EU’s 3.6 million tons of US steel exports to other markets will be difficult, given the global glut and rising protectionism”

Mutta SSAB:n läsnäolo Yhdysvalloissa auttaa, ja se on suhteellisesti vähiten häviävä teräsyhtiö. Toisaalta yleensähän sitten kilpailu kiristyy muiden kanssa omalla markkinalla, jos tärkeä vientimarkkina heikkenee syystä tai toisesta.

6 tykkäystä

Hyviä uutisia Vattenfallin, LKAB:n ja SSAB:n hiilettömän teräksen Hybrit-yhteisprojektista, pilottiprojekti on vedyn varastoinnin vaiheen osalta onnistunut.

Tekoälyn suomennos:

Vedyn hybridivarastointi on teknisesti mahdollista, osoittavat pilottiprojektin tulokset

Hybritin vetyvarastoinnin pilottiprojektin tulokset osoittavat, että fossiilivapaata vetyä on teknisesti mahdollista varastoida fossiilivapaan raudan ja teräksen tuotantoon teollisessa mittakaavassa. Tämä kerrottiin lehdistötiedotteessa, kun hanke on raportoinut projektista Ruotsin energiavirastolle.

“Pilottiprojekti on ollut erittäin onnistunut ja tuottanut meille haluamamme tulokset”, sanoo Mikael Nordlander, Vattenfallin teollisen yhteistyön kehityspäällikkö. Vattenfall on yksi kolmesta aloitteeseen osallistuvasta yrityksestä. Kaksi muuta ovat SSAB ja LKAB.

Vetyvarasto on tehty rautasienen valmistuksen DR-pilotin yhteydessä Luulajassa.

“Luulajan pilottitehtaan testeillä projekti on osoittanut, että vedyn varastointi LRC-teknologialla toimii ja tiimin tuottaman tiedon ja kokemuksen avulla on nyt mahdollista ottaa seuraava askel”, sanoo Hybrit Developmentin toimitusjohtaja Gunilla Hyllander.

Vetyvarastohankkeesta on rahoittanut 22 prosenttia Ruotsin energiavirasto, kun taas yritykset ovat maksaneet loput kustannuksista.

Arvion mukaan Hybrit-teknologia auttaa SSAB:tä vähentämään Ruotsin hiilidioksidipäästöjä 10 prosenttia ja Suomen 7 prosenttia.

8 tykkäystä

Juttu on maksullisen muurin takana mutta otsikossa näkyy oleellinen:

SSAB:n osake kääntyi hurjaan nousuun, jota voi olla edessä lisää – Eikä Trump ole ainut syy

Donald Trumpin kaavailemat tuontitullit sataisivat teräksenvalmistajan laariin.
SSAB toimittaa erikoisteräksiä myös puolustukseen.

6 tykkäystä

Noin 55% noussut SSAB YTD. Nucor 11% ja AM 35%.

25pv sitten kirjoitin, että teräksen hinnan nousu ei mielestäni tuota selitä, mutta aika hyvin markkina sen tulevan nousun haisteli (toki nousun takana voi olla muutakin).

Jos täällä on oikeita teräsalan ammattilaisia, niin mielipiteet olisivat erittäin tervetulleita. Koitan itse pohtia, että mihin tämä voisi vielä nousta jos miettii vaikka seuraavien katalyyttien kautta. Nämä voi mennä tietysti suuntaan tai toiseen.

  • Teräksen hinnan nousu (plate ja HRB); minne asti voi mennä?
  • Mahdollinen rauha Ukrainaan (sentimentti) + jälleenrakennus (kysyntä)
  • Tariffit USAssa (olen ymmärtänyt ja sitä mieltä historiasta, että pelaavat vahvasti SSABn pussiin)
  • Rahahanat auki Euroopassa; lapioiko Saksa rahaa infraan ja vastaavaan
  • Yleisempi aktiviteetin kasvu Euroopassa josta oli pieniä viitteitä (mm. konepajat)
  • Sotatalouden kasvu Euroopassa, tuleeko sieltä kuitenkin jotain hippuja myös SSABlle vähintään teräksen hinnan nousun myötä
  • Parantanut luottamus SSABn investointeihin (hähmäinen)
  • Parantunut luottamus SSABn tuloksentekokykyyn (vähän hähmäinen)
  • Scrapin hinta noussut, itse en osaa arvioida muita olennaisia kustannuksia
  • Jokerikortti; Nato. Voiko alkaa esimerkiksi Armoxia menemään isommin, vaikka ei menisikään suoraan tankkeihin tai vastaavaan armeijakalustoon.


Vaikea olla poissakaan tällaisessa “erikoistilanteessa” jossa mielestäni paljon positiivisia asioita tai vähintään mielenkiintoisia katalyytteja. Toisaalta ei tässä kovin kaukana huipuista enää olla, ja silloin tuli rahaa ovista ja ikkunoista, eikä nyt olla siellä tuloksenteon osalta - ainakaan vielä.

EDIT: yllä HRB, alla Plate

9 tykkäystä

Juttua vihreän teräksen preemioista.
Tosin volyymit ovat pieniä…
Näköjään varsinaisen “vihreän teräksen” lisäksi pientä preemiota tuplapäästöisessä “reduced”-puolellakin

Fastmarkets’ methodology defines European green steel as “steel produced with Scope 1, 2 & 3 emissions at a maximum of 0.8 tonne of CO2 per tonne of steel”.
**> **
> During the assessment week, premiums for such steel were reported at €200-300 ($216.96-325.43) per tonne from major European suppliers.

Buyer sources estimated that achievable premiums for such material were at €100-150 per tonne. But suppliers claimed that the lower end of the range was not workable for electric-arc furnace (EAF)-produced green steel.

Notably, two suppliers told Fastmarkets that they would be willing to knock off no more than €20-30 per tonne from their offers of €200 per tonne.

Buyer sources argued that big tonnages (more than 3,000 tonnes) could be booked with lower premiums – of around €150 per tonne

“The demand [for green steel] is not booming, but we sell 200 tonnes here, 100 tonnes there,” a mill source said.

“Nobody books green steel to stockpile it – it would have been too expensive. So this is back-to-back business – you have a project, you book green steel for it,” the mill source added.

Transactions for flat steel produced with emissions below of 0.7 tonne of CO2 per tonne of steel were reported at €170-180 per tonne, for May-shipment material.

While Nordic countries remained the main demand drivers in Europe, sources have also pointed out that they noted they have heard more inquiries coming from Spain lately.

As a result, Fastmarkets’ assessment for green steel domestic, flat-rolled, differential to HRC index, exw Northern Europe was €150-200 per tonne on Thursday, widening upward from €150-180 per tonne in the previous week.

Meanwhile, Fastmarkets’ assessment of the flat steel reduced carbon emissions differential, exw Northern Europe was €30-60 per tonne on Thursday, unchanged week on week.

For steel produced in blast furnaces, with reduced carbon emissions of 1.4-1.8 tonnes of CO2 per 1 tonne of steel, offers for premiums were reported at €40-70 per tonne during the assessment week.

Notably, premium steel produced with carbon footprint of 1.5 tonnes of CO2 per 1 tonne of steel was reported at €70 per tonne from one supplier.

For steel with produced with 1.8 tonnes of CO2 carbon footprint, the premium was reported at €40 per tonne.

Buyer sources estimated a premium level of €30-60 per tonne, depending on the carbon footprint.

4 tykkäystä

Sekavasti kirjoitettu raportti. Mutta eikö SSAB itsekin ole puhunut jostain noin 200€-preemiosta. Jos tulkitsen tekstiä oikein, niin tuossa lienee viiteryhmänä Zero ja vastaavat kilpailijoiden tuotteet kun katsoo rajausta maksimi CO2 per tonni.

Hybrit Fossil-Freen on tarkoitus olla eri pelikentällä “vihreyden” suhteen: SSAB Fossil-free™ steel are targeted to be less than 0.05 kg CO2e/kg steel in Scope 1, 2 and for iron ore upstream Scope 3, of the GHG Protocol.

Miten vaikuttaa preemioon, jäänee nähtäväksi. Ehkä tuo 200 - 300 on hyvä oletus edelleen.

3 tykkäystä

Hyvä pointti.
Hybrit-linja tosiaankin SSAB:n mukaan päästää 50kg CO2/tonni siinä missä ‘Green steel’ Fast Marketsin preemioseurannassa päästää 800kg/t ja ‘Reduced’ 1400-1800kg/t.

Ao kuvan mukaan maailman
BOF-reitin keskiarvo 2330kg/t
EAF-reitti 1370kg/t johtaa ‘Reduced’ puoleen
-ja romuteräs EAF menee ‘Green steel’ -kategoriaan.

Eli Hybrit on ‘Green steeliä’ selvästi vähäpäästöisempää, lähes nollapäästöistä.
Oletettavasti sille kuuluu korkeampi preemio kuin ‘Green steelille’, joskin oletettavasti korkeammat tuotantokustannukset, samoin pienemmät päästökustannukset / jää yli päästölupia myytäväksi.

Haaste on, että kysyntä vähäpäästöisiin tuotteisiin näyttää olevan markkinoilla vähäistä. Mutta tietenkin kaikki sellaista ottaisivat jos hinnalla ei ole väliä.

Teräksen tuotannossa puhutaan maailman CO2-päästöissä luokkaa 5% EU ja 7% maailmassa.

Voi huvikseen laskea, että
-autossa terästä n 60% painosta, eli esim 1000kg
-preemio 200€/t
→ lisäkulu 200€/auto
Kulut ‘kertautuvat’ erilaisten tuottajakertoimien (kuluallokaatiot, poistot, voitto yms sekä kertoimilla usein määriteltävien myyntikanavakustannusten, autoveron ja alv:n kautta ehkä esim 2,5 kertaisiksi
Eli lisäkulu sinulle uuden auton ostajana esim luokkaa n 500€/ 50keur auto.
Ei ehkä mahdoton raha, eli 1% lisä myyntihintaan, mutta käytännössä mitään kuluttajakauppaa ei enemmälti käydä niin että tuotteen valmistamisen päästöt olisivat esillä ja vertailtavissa.

Pitäisi saada energialipareen lisäksi päästölipare kaikkiin tuotteisiin, ja päästöjen mukainen alv tai päästömaksu

8 tykkäystä