Lindexin spinnausta ajatellen ei tunnu ehkä hyvältä, että Folkhälsan on vetänyt hanat auki ja Coeus vähentää Arimatin joukkojen suorittama vähennys on tosin hyvin minimaalinen (noin kaksi prossaa).
Sen sijaan olisi kyllä mielenkiintoista tietää, mitä tuolla Fölkhälsanissa oikein tuumataan. Nämä säätiöt ovat yleensä tiukasti vain holdanneet osakkeitaan, eikä minkäänlaisia liikkeitä suuntaan tai toiseen ole tehty. Nyt yhtäkkiä sitten ovat lyöneet kehiin järjettömän mällin. Sanoisinko, etten olisi yllättynyt jos jotain tuolla taustalla tiedetään/suunnitellaan.
edit: Näköjään myös Marimekko Oyj ilmestynyt 100:n suurimman omistajan joukkoon. Ihamuotilahan on jo omistanut Stockan osakkeita pitkään, mutta tämä Marimekon omistus on ainakin minulle ihan uusi juttu. Onkohan nämä jäänteitä jostain menneisyydestä vai mikäköhän homma tässä taas on kyseessä? Vai oliko Marimekko myös saneerauksessa velkojien joukossa, jolloin olisivat saaneet nämä velat muunnettuna osakkeiksi?
Kyllähän stadiin tullaan nimenomaan autolla silloin, kun ostetaan kerralla enemmän tai vähän isompia tavaroita. Väittäisin ihan mutuna, että tämän porukan ostovoima / osuus kokonaisostoista on merkittävä.
Ja kyllä sieltä Skatan kautta tulee paljon porukkaa, joka tulee rantatietä pitkin stadiin.
Todella naiivi lähestymistapa johdon toimintaan ja osaamiseen ja vieläpä sijoitusfoorumilla. Nämä pörssiyritysten johtajat elävät, kuten kaikki me muutkin, omassa kuplassaan ja ovat aivan tavallisia kuolevaisia. Se kupla vain on sellainen jossa hypätään esimerkiksi lämpimään Teslaan aamulla ja huristellaan sillä työpaikalle. Ei ole itsestäänselvyys, että yrityksen johtajalla olisi hyvä käsitys omasta asiakaskunnasta tai heidän käyttäytymisestään. Todisteeksi ei tarvitse kuin katsoa millaista virheistä virheisiin kulkemista Stockmannin taival on koko 2000-luvun ollut. Juuri nytkin tällä palstalla tiedetään johtoa paremmin mitä Lindexille pitäisi tehdä tai miten tuloskauden tulokset pitäisi raportoida. Aikanaan foorumeilla tiedettiin mitä tavaratalolle olisi pitänyt tehdä tekemättömyyden sijaan.
Täsmälleen sama asia pätee siihen, millaista kaupunkirakennetta Helsingin keskeisimmän tavaratalon kannattaisi kaupungissaan suosia. Kuten sanottu, Stockan johdon track-record on onnistumisten suhteen verraten ohut, eikä tämänpäiväinen ulostulo vakuuta itseäni yhtään, että kelkka olisi pitkällä aikavälillä kääntymässä.
Mielenkiintoinen havainto, joka ehkä samalla selittää Ihamuotilan tämänpäiväisen lähes käsittämättömän ulostulon:
Jokainen voi kuvitella miten houkuttelevaa Stockalla tai sitä vastapäätä olevassa Marimekon lippulaivamyymälässä olisi vierailla, jos Keskuskatu näyttäisi edelleen samalta kuin vuonna 1979:
Stockmann ja Marimekkohan ovat suomalaisia ikivihreitä kulttuuri-instituutioita. Stockmann on paitsi pörssiyhtiö, niin myös kaupunkikuvaa- ja tilaa suuresti suurimmissa kaupungeissamme muokannut yhtiö. Stockmann on oikeastaan ajanut itse itsensä nurkkaan rakentamalla tuon valtaisan parkkihallin Mannerheimintien alle - nyt kun se sinne on rakennettu, niin pakkohan sille on jotain käyttöä saada. Se ei silti poista sitä faktaa, että suurin osa asiakkaista saapuu ja jättää rahansa tavarataloon aivan muilla kulkutavoilla kuin autolla. On lähes päivänselvää, että nyt tuollaiselle parkkihalli-investoinnille ei annettaisi poliittista lupaa.
Kerrataanpa muuten pari esimerkkiä siitä miten Stockmann on vaikuttanut suomalaiseen kaupunkikuvaan aloittaen vaikkapa itselleni rakkaasta Tampereesta. Aikanaan kun Stockmann rakennutti ensimmäisen tavaratalon Tampereelle 1950-luvulla, sijaitsi kyseinen tavaratalo Hämeenkadun toisessa päässä nykyistä Sokosta vastapäätä. Tavaratalon tilalta purettiin oheinen Blomin talo:
Hämeenkatu 20:ssa on edelleen tämä vuonna 1957 rakennettu alkuperäinen Stockan vanha talo joka on nykyään lähinnä toimistokäytössä:
Nykyinen Stockan Tampereen tavaratalo on sijainnut Hämeenkatu 4:ssä vuodesta 1981 alkaen. Aikanaan tälläkin tontilla on sijainnut todella upea jugend-talo, mutta sen purkamisesta ovat vastanneet 1970-luvulla aivan muut tahot kuin Stockmann. Nykyinen tavaratalohan on onneksi ihan kaunis ja siihen on tehty ihan asiallisia remontteja ja investointeja, joskin osa näin jälkeenpäin eittämättä hieman liian optimistisella näkemyksellä.
Helsingin Stockmannin tavaratalon historian ja rakennusvaiheet voi itse kukin kerrata vaikkapa hyvin kattavasta wikipedia-artikkelista. Todettakoon kuitenkin, että Suomessa opittiin onneksi purkuvuosikymmenten jälkeen 1970-luvulla arvostamaan vanhoja taloja, ja kun tavarataloa laajennettiin 1980-luvulla niin oheinen Wulffin kulman julkisivu säilytettiin. Käytännössä siis koko talo purettiin sisältä ja rakennettiin uudestaan tavaratalon käyttöön - tässäpä hyvä knoppitieto monelle:
Rivien välistä mielestäni luettavissa, että taitaa mennä kyllä läpi vaikka nyt aikalisää otettiinkin. Itse en ainakaan järkiperusteisia syitä näe, miksi tämä kokeilu vielä torpattaisiin. Mutta politiikka on politiikkaa.
Eli kun keskustan yrittäjät isolla joukolla vastustavat tätä kaistojen poistoa niin he eivät kukaan ymmärrä tätä yhtä hyvin kuin sinä?
Kuinka paljon Espan kuristaminen lisää Stockkan tai muiden liikkeiden myyntiä niiden osalta jotka käyvät siellä jo nyt jalkaisin/pyörällä/julkisella? Ei todennäköisesti paljoa. Sen sijaan se varsin todennäköisesti entisestään vähentää halua tulla keskustaan autolla kauempaa.
Voin muuten todeta anekdoottina että omat käyntini stadin Stokkalla olisivat olleet täysin nolla jos Ruoholahden kautta ei olisi päässyt sinne isoon parkkiluolaan.
Eiköhän tämä ollut tässä, kannattaa pikkasen avata mieltä ja miettiä että voisiko sittenkin olla että nämä keskustan yrittäjät tietävät jotain mitä muut eivät? Stokkan lisäksi hanketta vastustavaan yhditykseen kuuluu mm. Kauppakeskus Kamppi, Kämp Galleria, Citycenter, iso määrä ravintoloita ja hotelleja, sekä iso lista muita kiinteistöjä ja yrityksiä keskustassa.
Kun nyt täällä asiasta jankkaat, niin olisihan se hyvä olla jotain perusteluja väitteille.
Toiselle puolelle perustelut löytyvät 10 sekunnissa. Helsinki on tutkinut OSTOVOIMAN virtausta keskustaan, joukkoliikenteen osuus 60-71%, kävellen 10-24%, fillarilla 4-8% ja autolla 8-18% vähän eri kategorioista riippuen. Eniten autoillaan kulttuuripalveluiden perässä, kauppakeskuksiin ja tavarataloihin 12% saapuu autolla. (lähde alla Soininvaaran twiitissä)
Muiden suomalaisten kaupunkien tutkimuksissa on myös todettu, että autoilun osuus on jopa maakunnissa yllättävän pieni verrattuna oletuksiin. Autoilun liikuttamassa henkilö- (ja ostovoima)määrässä hämää autojen vaatima tila.
Enkä ole vielä kuullut yhdenkään yrittäjän tai kauppakamarin tehneen tutkimusta siitä, miten ostovoima liikkuu.
Jostain syystä eurooppalaisissa kaupungeissa, joihin myös Suomen kaupungit luen, on useimmiten huippubrändien liiketilat kävelykaduilla. Siis siellä, missä ihmiset liikkuvat. Ihminen sitä luottokorttia laulattaa, ei auto.
Jos keskustan liiketoimintoihin haluaa lisää liikevaihtoa, mitä ainakin itse Stockkan omistajana tietyiltä osin toivon, niin kulkutapaosuuksien vertailu kannattaisi tehdä johtoryhmässä. Jos sitten autoileva ihminen tuo sitä rahaa sisään merkittävän määrän, niin olisiko sivupisteet Itäkeskuksessa, Tapiolassa, Jumbossa tai jatkossa vaikka Iso Omenassa liiketoiminnan kannalta erittäin kannattavia ja omistaja-arvoa rakentavia?
Nyt niitä tunnutaan pitävän osin ydinliiketoiminnalle haitallisina versoina.
Ja tässä onkin se pointtini, eurooppalaisissa kaupungeissa autot on yleensä työnnetty tunneleihin ja jätetty maanpäälliset osat kävelykaduiksi ja tätä juuri toivonkin Helsingiltä eli samalla vähennetään tilaa maanpäältä mutta tuodaa lisää kapaa maan alle.
Autoilijat tuovat karkeasti saman kokoluokan verran ostovoimaa kuin kävelijät, minusta ei ole järkeä tuhota tätä autoilijoiden osaa koska en suoraan sanoen usko että se lisää keskustan suosiota että jalankulkijoilla on vähän enemmän tilaa jo nyt leveällä Espalla.
Eli keskustanunneli kehiin ja kävelykeskusta laajemmin käyttöön, kehitetään toista ilman että tuhotaan toinen.
Tuntuu olevan aika ideologisesti värittyneitä kirjoittelijoita täälläkin jota en olisi uskonut.
Kannattaa hieman tarkemmin perehtyä historiaan ja noihin mainitsemiisi eurooppalaisiin suurkaupunkien kaupunkirakenteen ja joukkoliikenteen rakenteisiin ennen kuin käytät niitä esimerkkeinä. Esimerkiksi tuohon ”firmat tietävät parhaiten” on sekä tuosta viereiseltä Aleksanterinkadulta että kv-kaupungeista useita esimerkkejä päinvastaisesta:
Viimeisimmän viestin lähes jokainen lause sisälsi jonkinlaisen asiavirheen - nyt kesken työpäivän en jaksa näitä alkaa korjailemaan. Sanotaan nyt näin, että omiin kokemuksiin perustuvat havainnot ovat aika höttöä verrattuna noihin kaupungin selvityksiin joita löytää vaivattomasti googlaamalla.
On muuten hämmentävää syyttä toista ideologisuudesta, kun itse ei usko faktoja joita tässä ollaan esitetty.
Kävelykatujen lisäämisen sitominen jo kertaalleen torpattuun onnettomaan keskustatunneliin on muuten ihan samanlaista yksipuolista tarkastelua josta itse @Seinakadun_Keisari syyllistät muita. Kävelykatujeb lisääminen ei nimittäin mitenkään liity esim eurooppalaisissa kaupungeissa keskustatunneleihin vaikka sitä oikeistopiireissä noin koitetaan niputtaa. Jos googlaa vaikkapa Pariisin uudistukset niin ei siellä näitä kahta ole niputettu.
Jätän omalta osaltani tämän keskustelun tähän viestiin, sillä keskustelu uhkaa jo luisua Stockan kannalta epäolennaiseksi. Minä en myöskään ymmärrä näitä syytöksiä ideologisuudesta, jos ei ole itse esittää mitään faktaa, vaan argumentit ovat tasoa ”kyllä yrittäjät tietävät tutkimuksia paremmin”. Vaikka minulla on paljon hyvää sanottavaa nyky-Stockasta, niin ikävä kyllä tuntuu että ainakin tämän kävelykatuasian suhteen siellä tunnutaan valitettavasti elelevän näissä Freddien mainitsemissa pilvilinnoissa.
Ylipäätään tämä keskustan yrittäjien kitinä on suorastaan paradoksaalista. On valitettu jo vuosia siitä, että keskustan elinvoima kuihtuu. Sitten kun sitä elinvoimaa yritetään jälleen nostaa esim. näiden kävelykatujen muodossa, niin taas valitetaan. Kuvittelevatko jotkut, että se elinvoima palautuu kuin taikaiskusta kun ei tehdä mitään ja vaan odotellaan? Se mikä on mielestäni Helsingin keskustan kilpailuetu verrattuna kauppakeskuksiin on juurikin se, että se on oikeaa kaupunkia, eikä mikään moottoriurheilurata. Jos Stockan tavoitteena on palvella ainoastaan autoilevia asiakkaita, niin siinä tapauksessa voidaan keskustan tavaratalo pistää tosiaan säppiin ja muuttaa kehäteiden varrelle kauppakeskuksiin. Bisneksen kannalta en usko tämän olevan kuitenkaan paras vaihtoehto ollenkaan. Kyllä itse ainakin toivon Stockan omistajana, että kävelykatuasiassa ajatellaan yhtiön toimesta yhtiön parasta. Itse olen sekä kansalaisena että osakkeenomistajana kävelykatujen kannalla, mutta olen valmis muuttamaan suhtautumistani, mikäli jollain on osoittaa faktaa mikä kumoaa aiemman tiedon kävelykatujen hyödyllisyydestä liike-elämälle.
Lukeeko täällä kukaan näitä viestejä vai vedättekö ihan lonkalta vastaukst?
Minä KANNATAN kävelykatuja ja kävelykeskustan laajentamista, minä vain haluan että samalla turvataan autoilijoidenkin pääsy keskustaan esim. keskustatunnelin kautta.
Tätä samaa keskustelutyyliä näkyy paljon twitterissä yms, laajasti paasataan siitä kuinka autot pitää saada pois keskustasta ja sittenkun joku ehdottaa että no mites se keskustatunneli ja laitetaan autot sinne niin alkaa hirveä ulina siitä että nomutku se maksaa niin paljon ja mitäs jos merivesi nousee (tämä taisi olla Osmon yksi “huolenaihe”).
Eli näennäisesti kannatetaan julkisia ja pyöräilyä yms mutta kun pintaa raaputtaa niin sieltä tulee puhdas ideologinen autoilun vastustus vastaan.
Minä olen pragmaatikko ja Stokkan kannalta on paras jos sinne pääsee mahdollisimman helposti sekä jalan, pyörällä, julkisilla, autolla tai vaikkapa bongo-kepillä.
Toivottavasti nyt aukeaa myös niille jotka eivät jaksa viestejäni oikeasti lukea.
Pitkästä aikaa poikkesin Stockan nettikaupassa, näyttäisi olevan pelkästään miesten kenkiä 615 tuotetta tarjolla! Naisten vaatteita on liki 9000 tuotetta! Onko ne jossain vaiheessa näitä kriisiaikoja kasvattanut nettikauppaa?
Stokkan verkkokaupassa on myös paha tapa pitää esillä tuotteita, joista enää vain yksi koko saatavilla, joka selviää vasta kun tutustut tuotteeseen tarkemmin. Törmännyt tähän ongelmaan ties kuinka monta kertaa ja lopulta hankin tuotteen muualta.
Eniten tuolla verkkokaupassa hatuttaa kuitenkin tuotteet, joita EI VOI OSTAA verkkokaupan kautta???
Esim.
Onkohan noissa mahdollista kysyä yleisökysymyksiä netin kautta? Latvaselta on kysytty jo miehen omaan kyllästymiseen saakka Lindexin spinnauksesta, mutta vielä voisi yrittää kysyä hieman uudesta näkökulmasta asiaa. Ehkä saisi hänet itsensäkin ajattelemaan asiaa uudella tavalla (mikäli sitä ei niin jo ajattele). Esim. malliin: onko johdon vankkana tavoitteena omistaja-arvon luonti osakkeenomistajille? Oletteko valmiita selvittämään kaikkia mahdollisia rakennejärjestelyjä, jotka tukisivat omistaja-arvon luontia?
Tänään Pörssi-illassa ei kerrottu juuri mitään uutta, mutta yksityiskohdista voisi mainita, että Lindex on Asoksen suurin alusvaatebrändi (mitä nyt suurin tässä tarkoittaa jäi tosin vähän epäselväksi).
Tuskinpa on omistaja-arvon luontia myydä osaa Lindexistä juuri nyt, kun markkinat on vähän sekaisin. Ja ollaan uuden kasvun kynnyksellä, kun uusi varasto valmistuu ?
Arimatin joukkojen suorittama vähennys on tosin hyvin minimaalinen (noin kaksi prossaa).
Naisten vaatteita on liki 9000 tuotetta! Onko ne jossain vaiheessa näitä kriisiaikoja kasvattanut nettikauppaa?
