Haluaisko joku vielä kerran yrittää selittää, miksi JC ostaisi Stockmann-konsernin osakkeita, jos se olisi vain tavarataloliiketoimintojen perässä?
Sen ymmärrän, jos se haluaisi olla mukana kehittämässä sitä. Kannattava retail-business olisi hieno asia osakkeen omistajille!
Siitä tuli lisäksi mieleen, kun tuolla aikaisemmin pohdittiin, tai ainakin minä pohdin, että voisiko Lindex olla mörnivän talouden aikainen menestyjä? Edellisellä kerralla talouden parantuessa, Lindexin tulos heikkeni. Onko peltihallin myötä riskiä yli-investoinnille?
Toisaalta viimeksi Lindexin, kuten koko konsernin, liikevaihto kasvoi, mutta kannattavuus heikkeni. Käsitykseni mukaan peltihallin pitäisi tuoda parannusta juuri tällä osa-alueella kapasiteetin noston lisäksi. Voihan sitä lisäksi vuokrailla eteenpäin, kuten täällä on jo aikaisemmin ollut puhetta.
Lähti vähän rönsyilemään. Varsinainen pointti siis tuo JC:n strategia. Tulikohan muutenkin liian änkyrä viesti näin perjantai-iltana? Kait sitä kuitenkin on hyvä joskus riskejäkin pohtia, vaikka väärässä olisikin.
Jos omistaa tarpeeksi osakkeita pääsee vaikuttamaan firman suuntaan, samalla saa sitten option Lindexin osalta vaikka tähtäimessä on vain retailin hankkiminen.
Jos JC näkee muiden tavalla että retailin irroittaminen nostaa osakkeen arvoa niin miksi ei yrittäisi hyötyä siitä? Tavallaan hedgeää myös mahdollista sijoitusta retailiin.
Oli minusta rohkaisevaa nähdä, että Proprius Partners tuli uutena omistajana mukaan 350000 osakkeella. Mukava näet tietää, että yhtiö on läpäissyt Viitikon ja Heikkilän seulan sekä näkevät nousuvaraa.
Lindexille merkityksellinen euro/sek-kurssi on lähtenyt viimeinkin kehittymään myönteiseen suuntaan. Kruunun heikentyminen peitti aiemmin alleen Lindexin maltillisen positiivisen kehityksen korkean inflaation aiheuttamassa vaikeahkossa markkinatilanteessa.
Kun tekninen muutos oikaistaan pois, Stockmannin ulkomaalaisomistus on noussut 11 peräkkäistä kuukautta
Lainaus KL tänään. Ehkä tuo “vahvassa nousutrendissä” on vähän liioitellen sanottu, mutta kuten omistajalistaus kertoo, on ulkolaisten omistus ollut nousussa,tosin lievästi viime kuukausina.
Tänään noin klo 15.15 on tehty 71380 osakkeen kauppa.Sama määrä kuin Vakuutusyhtiö Fennialla oli tuoreessa suurimmat omistajat listassa.Muistin virkistämiseksi lainaus q3.Stokkalla ja Fennialla on käräjäoikeudessa muutoshakemus menossa. Miksiköhän myivät juuri nyt.Onko muutoshakemus vastatuulessa ?
Sovintoratkaisun toimeenpano edellyttää, että tuomioistuin vahvistaa saneerausohjelman
mukaisen maksuohjelman muutoksen. Muutoshakemus on jätetty Helsin-
gin käräjäoikeuteen.(lainaus q3)
Voiskohan se olla niin että homma on oikeudessa nyt taputeltu, ja Fennia voi myydä osakkeensa ilman että kukaan kuvittelee että ovat suostuneet siihen ratkaisuun jonka kanssa Fennialle tuo osakemäärä aikanaan annwttiin?
Itse asiassa kruunun muutoksilla tähän pienempi vaikutus, pääasiassa tuli siitä että nostin hieman Lindexin arvoa osien summa-mallissamme, joka nyt on 4,0e, kun aiemmin se oli 3,8e. Toki tässä laajan päivityksen yhteydessä pohdiskelin muutenkin arvostusta läpi.
Kyllä Stockassa on, esim. laajan sivulla 39. Siinä olet oikeassa, että kaikista yhtiöistä ei ole vaan ollaan tuotu näitä ESG-sivuja asteittain analyyseihin. En muista ollaanko julkisesti kerrottu mihin firmoihin ja millä perustein, ehkä @KaroliinaLoikkanen tai @Antti_Viljakainen voi kommentoida tätä (johonkin muuhun kuin Stocka-ketjuun).
Kiitos oikaisusta. Tuo sivu 39 meni silmien ohi. Mutta ok. Tuo taksonomiarajaus on tietenkin haastavaa, sillä Stockan tuotetarjonnassa esim. vaatteiden arvoketjun ympäristövaikutukset ovat mittavat lähtien puuvillapelloilta ja päätyen kierrätykseen / polttoon / muuten vaan dumppaamiseen jonnekin Afrikan perukoille. Rajaaminen yksin vähittäiskauppaan ei anna täyttä kuvaa toimijan ympäristövaikutuksista. Tästä kulmasta asioita pitäisi pystyä tuomaan esiin, sillä uudet raportointidirektiivit ohjaavat myös ns Scope 3 eli koko toimitusketjun päästöjen ja ennen kaikkea myös S- ja G-oisioiden huomiointiin (mm. ihmisoikeudet ja työntekijöiden kohtelu). Asia koskee aikanaan myös Stockkaa. Mutta ymmärrän tehtävän mahdottomuuden täysin ulkopuoliselle tarkkailijalle ilman yhtiöltä saatavaa inputtia.
Kiitos kommenteista. Kommentoin laajemmin muualla noita Raulin mainitsemia kriteereitä siitä, mihin kaikkiin yrityksiin ESG arvioitamme lisäämme. Katsomme tässä vaiheessa ESG asioita pääsääntöisesti taloudellisesta näkökulmasta, jolloin taksonomia ja päästötavoitteet ovat näkemyksemme mukaan ensimmäisten arvioitavien asioiden joukossa. Tämä siksi, että taksonomian oletetaan laajemmin vaikuttavan rahoituksen hintaan ja saatavuuteen ja toisaalta päästötavoitteiden toimeenpano potentiaalisesti saattaa aiheuttaa muun muassa kustannusvaikutuksia ja investointitarpeita.
Monen ympäristöasian, sosiaalisen näkökulman tai hallinnollisen asian arvioimisen haasteena on tosiaan osin tiedon jatkuva kehittyminen, sektorien välinen vertailukelpoisuus (tai itse asiassa sen puute) ja osin monimutkaisuus ja tilannesidonnaisuus. Kehitämme tietysti tätä konseptia koko ajan ja olemme varsin kiitollisia tästäkin palautteesta.
Ruotsin vaatemarkkinasta raportoidaan aina joulukuussa ns. väliaikatietoja ja tänään aamulla kerrottiin joulukuun 1-18. päivän osalta vaatemyynnin laskeneen 4 % eli varsin heikkoa kehitystä. Jakso on toki lyhyt jolloin sitä voi heiluttaa satunnaiset tekijät niin tänä vuonna kuin vertailukaudessa. Katsotaan sitten tammikuun alussa miten koko kuukausi meni. Marraskuun ja Q4:n siihen astisen kehityksen osalta lukuja kommentoitiin täällä
