Siis käräjäoikeudessa vahvistettiin Stockmannin saneerausohjelma 9.2.2021 ja osana hyväksyttyä saneerausohjelmaa saneerauksen selvittäjän (Tähtinen) esitys siitä että mm. POKin saatava ratkaistaan erillisessä riitaprosessissa. Osapuolet olivat samaa mieltä siitä että tämä riitaprosessi ratkaistaan erillisessä välimieskäsittelyssä, lainaus alla:
Koska osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että kysymys tulee ratkaistavaksi erillisessä riidanratkaisumenettelyssä ja kun saatavien selvittäminen ei ole saneerausohjelmaehdotuksen hyväksymisen kannalta merkityksellinen. Käräjäoikeus hyväksyy selvittäjän esityksen siitä, että saatavien määräksi voidaan tässä vaiheessa vahvistaa nolla euroa.
Eli summasummarum; POK vaati isoa summaa saneerausohjelmaan mutta KO:n hyväksymässä ohjelmassa summaksi tuli 0 euroa ja totesi että korvaussumma tulee käsitellä VMK:ssa. VMK päätti summaksi 1.5me ja sitten jäi jäljelle vielä tämä riita siitä onko korvaussumma saneerausvelkaa vai saneerauksen alkamisen jälkeen syntynyttä velkaa.
Ehkä kannattaisi myös lukea ne alkuperäisen saneerausohjelman dokumentit niin aukeaa paremmin tilanne
Voiko joku kertoa tälläselle ymmärtämättömälle, miksi osuuskauppa valititti korkeimpan oikeuteen asti. Jos kyseessä on pelkästään ero perimisjärjestyksestä. Stokkallahan on kassassa rahaa kuitata nämä kaikki pois. Niin rahan saamisessa ei pitäisi olla ongelmaa.
Kuitenkin osuuskaupalle tuli todennäköisesti useampien kymmenien tuhansien eurojen lisäkustannus oikeudenkäyntikuluista.
Tämä monimutkainen velkajärjestely on kuvattu saneerausohjelmassa. Lyhyesti sanottuna saneerausvelkoja leikataan ja osittain konvertoidaan osakkeiksi, maksuohjelma on pitkä, viivästyskorkoa ei makseta eikä muitakaan viivästyskorvauksia ole mahdollista saada.
Voihan sitä velkojan kannalta miettiä: haluaisitko 1,5 M€ heti ja jonkin aikaa jo viivästyskoroilla kasvaneena - vai 20 %:lla leikattuna seuraavan 8 vuoden aikana ilman mitään viivästyskorkoja? Tai vaihtoehtoisesti muuntaa koko velan korottomaksi joukkovelkakirjalainaksi.
Tää on hyvä kysymys, jota itsekin mietin. Nykytilanteessa on tosiaan oletettavaa että Stocka maksaa saneerausvelankin samantien pois, joten etuoikeudesta ei siinä mielessä olisi iloa. Velasta kylläkin 20 % konvertoitaisiin osakkeiksi, mutta siinä tekisi itse asiassa hyvän voiton nykykurssilla, joten ei sekään ihan taloudellisesti kestävä argumentti ole. Korot tosiaan olisi saanut jos Osuuskauppa olisi voittanut eli jotain hyötyä siitäkin olisi ollut. Toki myös teoreettinen riski on siitä että velka jää tuohon 8 vuoden ohjelmaan, mutta kaikki riidattomat saatavat Stocka on maksanut joten vaikea nähdä miksei tätäkin.
Tämä tilannehan (että kaikki velat maksetaan pois) syntyi vasta Hesan kiinteistön myynnin jälkeen viime keväänä, jolloin Osuuskaupan valitus oli jo korkeimmassa oikeudessa sisällä. Eli ei se varmaan sen jälkeen ole enää juuri juristeja työllistänyt. Mutta ei tosiaan kovin iso asia ollut kellekään osapuolelle nähdäkseni tämä enää tässä vaiheessa.
Olen tätä POK-casen taustoja yrittänyt selvittää ja ilmeisesti tässä on nyt se kyseessä että koska alivuokralaisen asemasta, alivuokralaisen sopimuksen irtisanomisesta saneerauksen yhteydessä ja tämän korvaussumman asemasta suhteessa saneerausvelkoihin ei ole vakiintunutta oikeuskäytäntöä eli asiaa ei ole korkeimmassa oikeudessa käsitelty niin nyt se sinne meni.
Olen siis kysynyt tätä Stokkalta ja sitä vaihtoehtoa että Stokka olisi luovuttanut casen ei ollut, tähän liittyy myös saneerauksen valvoja joka tekee näiden osalta päätöksiä pitkälti itsenäisesti. Tämä sama asia koskee myös viimeisimmän VMK päätöksen osalta valittamisesta käräjäoikeuteen eli se oli valvojan päätös, ei Stockmannin. Tai näin olen asian ymmärtänyt.
Noista VMK päätöksistä valittamisesta sen verran että ihan pienestä asiasta ei voi VMK päätöksiä kumota käräjillä vaan se vaatii isompaa fibaa VMK:n toiminnassa jotta päätös saadaan kumottua.
Ja tämä selvittäjän/valvojan (eli asianajaja Tähtinen) rooli on tosiaan asiaa seuraavien tärkeä ymmärtää, koska sen takia Stocka ei voi itse päättää että nyt loppui riitely ja maksetaan vaan kaikille vaatimusten/välimiesoikeuden tms. mukaan, kuten jotkut toivovat/ajattelevat. Tämä monimutkaistaa (ja mahdollisesti pidentää) näitä oikeusprosesseja ja siten saneerausta.
Mikäköhän kuvio tässä on nyt menossa? JC Switzeland Holding AG on siis Peek & Clobbenburgin tytäryhtiö, löysin tällaisen uutisen jossa entinen kokenut retail-tyyppi hyppäsi remmiin elokuussa
Stephan Fanderl takes on the role of Chief Strategy & Retail Development Office at JC Switzerland Holding AG.
He will take on this task at the company, which belongs to Peek & Cloppenburg KG, from September 1st, the Düsseldorf fashion retailer announced on Friday. The former Karstadt-Kaufhof boss came to Peek & Cloppenburg at the beginning of last year to be part of the company management and responsible for corporate development, logistics and expansion as well as Europe-wide sales.
JC Switzerland: Fanderl becomes part of the company management
Fanderl is now joining the management of JC Switzerland Holding AG , which Peek & Cloppenburg founded earlier this year to strengthen its digital business. In this position, he will be responsible for “long-term growth, strategic partnerships and the development of new retail business models,” according to the announcement. At Peek & Cloppenburg he has been involved in the strategic realignment for the past two years and has driven the expansion.
The industry expert has many years of experience in retail thanks to his positions at companies such as Galeria Karstadt Kaufhof, Metro, Walmart and Rewe. He will help Peek & Cloppenburg to become Europe’s leading multi-brand omnichannel fashion retailer by 2026.
Huomio tähän lauseeseen:
He will help Peek & Cloppenburg to become Europe’s leading multi-brand omnichannel fashion retailer by 2026.
Sitten jää kysymys miten Stokka liittyy tähän vai liittyykö mitenkään
Peek & Cloppenburg* is a family-run fashion company with headquarters in Düsseldorf and Vienna. Since its foundation in Düsseldorf in 1900, it has stood for a sense of style and quality. In the more than 120 years since its founding, Peek & Cloppenburg* has maintained its passion for quality clothing. Customers can experience it in each of today’s round 140 stores in 15 countries. The company also continues to grow and open branches throughout Europe. This makes Peek & Cloppenburg* one of the leading multi-brand retailers in Europe.
Ei tarvitse olla edes minunkaltainen salaliittoteoreetikko saadakseen aika monta villiä ajatusta tästä kuviosta
Ostivat Tanskasta Tavaratalo-ketjun Magasin du Nord
In May 2021, Peek & Cloppenburg acquired Danish department store chain Magasin du Nord from British retailer Debenhams in a £120 million deal.
Vaikkakin osakesarjat yhdistetty niin aika sementoitu on Stockan omistus, mutta ottaen huomioon että osake on käytännössä hinnoiteltu nolla kasvum mukaisesti niin miksi ei voisi olla yritysosto kohde.
Lindex varmasti kiinnostaa useampia osapuolia. Seurataan mielenkiinnolla Peekin edesottamuksia.
Peekillä näyttäisi olevan pitkin Eurooppaa myymälöitä. Voisihan tästä joku tehdä sellaisen arvauksen, että haluaisivat Suomeenkin. Toki tuo Peekin brändi ei välttämättä ole mikään upgrade Stockaan suomalaisille, eli voisiko olla oma brändinsä mahdollisissa suunnitelmissa?
Tämähän olisi match made in heaven.
Peek& Cloppenburg näyttäisi olevan Stockan Retailin kaltianen tavarataloketju, samoin tuo 2021 brittiläisen Debenshamin konkkapesältä ostama tanskalaisketju.
Stockan retail arvostetetaan osien summissa usein vahvasti negatiivisena arvona, puhuraan -100…-250 meur eli kun osakkeit on se 155mkpl niin euron/osake negatiivista. Samalla Lindex jää piiloon ja aliarvostukseen.
Tuommoinen Peek&Cloppenburg voi hyvin kammeta Retailin plussalla synergioiden kautta, melkein kaikilla osa-alueilla (johto, hankinnat, IT, operaatiosynergiat, jne) eli voisi Retailista jotain positiivista rahaa maksaakin
EDIT:
Inseresin rapsan perusskenaarion osien summa;
-EV 535 meur = 3,3 eur/osake
-Lindex +600 meur
-Retail -100 meur
-konsernikulut -2…-3 meur
-käteinen & velat
Stockmann tiedotti aamulla, että JC Switzerland Holding AG:n omistus yhtiössä on noussut yli 5 %:n. Käsityksemme mukaan yhtiö on osa eurooppalaista Peek & Cloppenburg -muotikauppa/tavarataloyhtiötä. Tämä nostaa luonnollisesti ajatuksen, että yhtiö voisi olla kiinnostunut Stockmannin, tai jonkun sen osan, hankinnasta. Rakennejärjestelyjä on kuitenkin yrityssaneerauksen aikana vaikea, joskaan ei mahdoton, toteuttaa. Luonnollisesti potentiaalinen kiinnostus Stockmannista, ja etenkin tavarataloista, on kuitenkin positiivista osakkeelle.
Ai että kyllä olisi maittavaa. Myydään saksalaisille tavaratalot, jaetaan Lindexin osakkeet nykyisille osakkeen omistajilla ja listataan Lindexin Ruotsiin.
Räntä på Räntä
Annan tälle päiväunelle optimistisen 3% mahdollisuuden
Täälläkin on puhuttu paljon, miten rakennejärjestelyt ovat mahdollisia vasta saneerauksen jälkeen. Ihan hyvä huomata, että ihan näinhän se ei tarkkaan ottaen ole, vaan asioista voidaan kyllä sopia. Jos esim. P&C olisi kiinnostunut nimenomaan Stockan tavarataloista ja yhtiö vieläpä valmis myymään ne (isoja epävarmuuksia molemmat) niin velkojilla tuskin olisi mitään sitä vastaan ja heidän etujahan saneerauksen pitäisi palvella. Lindexin irrottaminen saneerausaikana sen sijaan on käytännössä mahdotonta, koska siihen ei valvoja/velkojat tulisi mitä todennäköisimmin ikinä suostumaan.
Rauli, tästä sanonut aikaisemminkin mutta asiat ovat muuttuneet sitten takavuosien, ei kannata hirttäytyä vanhoihin olettamiin. Toki tässä viittaat nyt johtoon mutta oletan että tarkoitat tällä myös hallitusta, jos ihan johtoa katsoo niin veikkaan että sen kahdella ruotsalaisella daamilla ei ole hirveästi hinkua omistaa tavarataloja eikä Latvanenkaan ole profiloitunut minään Museoviraston kaltaisena säilyttäjänä.
Heitän taas uudestaan ilmoille kaikille pähkinäksi miettiä miksi Stokkassa on isolla possalla Lontoolainen sijoitusrahasto. Ja oikea vastaus ei edelleenkään ole kiinnostus omistaa tavarataloja Itäkeskuksessa.
Jos joku haluaisi ostaa tavaratalot ns. reilulla hinnalla niin olen 100% varma että Stockmannin johdosta ja hallituksesta se ei jää kiinni.
