Ruotsalainen kaverini on yhteydessä suurimpaan omistajaan ensi viikolla 
59 tykkäystä
Hienoa, että merkittävillä omistajilla on yhteyksiä keskenään.
Tosin nykytilanteessa, joissa säätiödominanssi on Stockmannissa historiaa, tiettyjä asioita voi saada etenemään, vaikka säätiöt haraisivat hieman vastaan.
2 tykkäystä
Asian voi ajatella niinkin, että niin kauan kun Lindex pelastaa taustalla Stockan retailin huonot tulokset niin se puoli ei tule tervehtymään. Vähän niin kuin kuntien tai valtion liikelaitokset ym. tulevat aina olemaan kroonisesti epätehokkaampia kuin yksityiset, koska niillä on varaa olla sitä.
9 tykkäystä
Kaiken tämän keskellä ei nyt pidä unohtaa että stockan a ja b osake yhdistettiin keväällä 2021, jossa meni ruotsalaisten äänioikeus ja mukaan tuli elokuussa alla olevan viestin mukaan sijoittaja
TAVARATALOKONSERNI Stockmannin uudeksi suuromistajaksi on noussut irlantilainen sijoitusyhtiö Denali European Opportunities Designated Activities Company.
11 tykkäystä
Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee…
Joskus on silti hyvä palata ajassa taaksepäin katsomaan, miltä maailma näytti ennen.
Tässä Ylen mainiossa Mikä maksaa-ohjelmassa (R.I.P 
), uusi toimitusjohtaja Latvanen kertoo joulun alla 2019 suunnitelmistaan Stockmannin kääntämiseksi. Ohjelmassa keskitytään pääasiassa retailiin kehittämiseen, Lindexistä puhutaan vain lyhyesti mahdollisena myyntikohteena.
Latvanen kuulosti innostuneelta ja luottavaiselta strategiaan. Kauaa hän ei ehtinyt sitä toteuttaa ennenkuin maailma muuttui. Joko nyt vihdoin olisi sen aika?
Harmi sinänsä Stockmannin kannalta, että maailma on muuttunut noista ajoista siten kuin se on. Latvanen esimerkiksi mainitsi, että merkkilaukku maksoi Helsingin Stockmannilla 45% vähemmän kuin mitä se maksoi Shanghaissa.
Latvanen ei halunnut juurikaan kommentoida osaketta, mikä on hieman harmi. On toki ensisijaisen oleellista, että konepellin alla kaikki on kunnossa. Mutta kuten nyt perjantaina Q2 tuloksen julkistamisen yhteydessä huomattiin, on myös laadukas sijoittajaviestintä tärkeää.
Ps. Pahoittelut, jos tämä oli vanhaa tietoa monelle. Ketju on kuitenkin aukaistu ohjelman esittämisen jälkeen enkä muista sitä täällä nähneeni. Luulen myös, että meitä myöhemmin Stockmannista sijoituskohteena kiinnostuneita on täällä kasvava määrä. Ja mikäpä sen mukavampaa kuin kuunnella sijoitusaiheista podcastia sunnuntaisin vaikka laiturin nokassa tai näin Ruåtsin läpi ajaessa.
20 tykkäystä
Eikö tämä ns. Lindex-operaatio menisi niin, että joku osakkeenomistaja vie seuraavan yhtiökokouksen asialistalle esityksen, jossa yhtiön hallitus velvoitetaan tekemään (osakeyhtiölain 17 luvun mukainen) suunnitelma yhtiön jakautumisesta. Jakautumissuunnitelma tehtäisiin osittaisjakautumisena toimivaan yhtiöön (Stockmann) ja perustettavaan yhtiöön (Lindex). Löytyisiköhän tälle hankkeelle vetäjää?
Asiaa varten voisi toki kutsua kokoon myös ylimääräisen yhtiökokouksen, mutta se vaatisi yli 10% äänimäärän kutsun taakse.
Onkohan kellään käsitystä yhtiön hallituksen jäsenten kannasta tähän asiaan? Tai halua selvittää kantoja?
7 tykkäystä
Itsellä jäi vielä tästä oikaistun EPS:n laskennasta vaivaamaan, että ettei vain Stockmann divisioonan oikaistu liiketulos (-1,5M€) olisi myös samojen kertaluonteisten verojen rasittama? Jos näin sattuisi olemaan, tavaratalotoiminnan kannattavuus olisi ne pois oikaisemalla jo aivan erilaisella tasolla.
Veroerät ovat tuloslaskelmassa vasta liiketuloksen alapuolella, joten eivät näy tuossa luvussa.
2 tykkäystä
“Saneerausohjelma perustuu siihen, että yhtiö jatkaa tavarataloliiketoimintaa ja online-verkkokauppaa Suomessa ja Baltiassa. Ohjelman kesto on kahdeksan vuotta.”
Saneerauksesta, sen loppumisesta ja sen jälkeen sitovista tai tapahtuvista asioista ei ole itsellä osaamista arvioida ja koko saneerausohjelman sisältö taitaa olla melko monimutkainen ammattilaisillekin. Viime vuonna tätä sijoituskohteena miettiessä jäi vaan vaivaamaan yleinen haluttomuus lindexin eriyttämiseen ja tarve tekohengittää stockmannia. Eli, lähinnä mietityttää että onko tuolle eriyttämiselle olemassa jotain sitovia estoja, vai onko kyse vaan periaatteesta (?)
1 tykkäys
Lyhyellä aikajanalla saneerausohjelma on estona mutta kun se on taputeltu niin kyse on vain ja ainoastaan yhtiökokuksen päätöstä vaille eli täysin omissa käsissä.
Aika monen arvio on että nämä vanhat ruotsinkieliset säätiöomistajat ovat haluttomia spinnaamaan erilleen Lindexiä koska heidän rakas tavaratalobisneksensä ei välttämättä selviäisi yksinään.
Mutta uudet tahot, varsinkin ulkomaalaiset, eivät mieti muuta kuin tuottoa ja siksi heille on helppo tehdä spinnaus jos he hyötyvät rahallisesti.
Mutta tosiaan jos ehdotus tulee virallisesti yhtiökokouksen asialistalle niin sitten ainakin hallituksen tulee perustella miksi eivät kannata tätä spinnausta,
12 tykkäystä
Sitaatti
Katsoin nopeasti hallituksen jäsenet. Varapuheenjohtaja oli suurimmasta säätiöomistajasta. Muut jäsenet vaikuttivat taustansa puolesta semmoisilta “Avoimin mielin eteenpäin”-jäseniltä, jotka käsittääkseni pystyvät näkemään/tekemään uusia radikaaleja rakenteellisia muutoksia Stockmannin tulevaisuudessa.
4 tykkäystä
Oma näkemys; kaikki hallituksen suomalaisjäsenet on näitä pieni piiri pyörii -tyyppejä jotka eivät halua keikuttaa venettä ja suututtaa Konstsamfundetia joka on kuitenkin aika monessa mukana Suomessa.
Mitään repäisyjä en odota sieltä taholta vaan paine pitää tulla ulkoapäin.
9 tykkäystä
Kuten täällä Foorumilla eilen todettiin, kompromissiesitys voisi olla, että Stockmann jäisi omistajaksi Lindexiin, jolloin tavaratalopuoli saisi taloudellista turvaa huonoihin aikoihin. Tosin Stockmannin omistusosuus saisi jäädä 15 %:n paikkeille, jotta spinnaus olisi muille osakkeenomistajille kannattava.
4 tykkäystä
“Mitään repäisyjä en odota sieltä taholta vaan paine pitää tulla ulkoapäin.”
Varmaankin näin. Rahastot, eläkeyhtiöt ja muut osakkeenomistajat pystyvät kyllä suunnan muuttamaan, mikäli tahtoa löytyy. @Arimatti_Alhanko on jo ansiokkaasti pitänyt spinnausvaihtoehtoa esillä yhtiöön päin.
6 tykkäystä
Kun tuo IFRS 16 -“velkamassa” monesti aiheuttaa hämmennystä, niin mites tuo vuokrakulujen jakautuminen poistoihin ja rahoituskuluihin sitten mahtaa nyt mennä? Itse tulkitsin niin että Q2 aikana rahoituskuluissa esitettävä osuus vuokrista olisi ollut noin 7 miljoonaa euroa, voisikohan tätä pitää ainakin lähitulevaisuuden run ratena per kvartaali? Siinä missä IFRS 16 -vuokrasopimukset saavat yhtiön näyttämään todellisuutta velkaisemmalta (ja tämä minunkin mielestäni ehdottomasti kannattaa “oikaista” pois), niin toisaalta tuo vuokrien osittainen esittäminen rahoituskuluna saa liiketuloksen näyttämään todellisuutta paremmalta. Jos siis ajatellaan vuokrat perinteisesti liiketoiminnan muina kuluina, eikä IFRS 16 -standardin mukaisesti. Vuositasolla tuo on jo ainakin aika merkittävä luku, jos se pitää erikseen oikaistusta liiketuloksesta vielä vähentää.
1 tykkäys
Paljon hyvää pohdintaa Lindexin spinnaamisesta! Stocka vielä saneerauksessa ja velkojien (sen yhden viimeisenkin…) etu ensisijainen omistajiin nähden. Nähdäkseni keskustelu Lindexin mahdollisesta listaamisesta ei ole vielä ajankohtainen, joskin se on mahdollista 6-24kk aikajänteellä mutta ei mielestäni nyt. Nyt pistetään osat kuntoon.
Lindex tekee loistavaa tulosta ja mahdollisuus siihen on tavaratalollakin. Suomeen mahtuu hyvin yksi laadukkaampi tavaratalo. Tällöin puhutaan nimenomaan suuremmista kaupunkialueista, joilla toisenlaista asiakaskuntaa kuin halpakauppojen asiakkaat.
Fuusioituneeseen Galeria Karstadt Kaufhofiin riittää uskoa Saksassa, vaikka pohjalla kaksi rampaa yhtiötä. Laitan linkin viestin loppuun. Yhtiön 200 yksiköllä katetaan 80% Saksan kaupunkiväestöstä. Keskittyminen pienempiin laadukkaisin merkkeihin ja yhtiön omiin 95:een merkkiin (parempi kate ja hallittavuus) ovat keskiössä. Hilfigerit sun muut voi sitten ostaa mistä tahansa verkkokaupasta. Tämä sama ilmiö toimii myös ruokakaupassa. Lindex tulee tähän kuvaan mukaan omien merkkien tuotannon pääsylippuna ja osaamisena, josta kokonaan luopuminen ei välttämättä ole paras tai ainoa vaihtoehto. Konsernia on mahdollista kehittää kokonaisuutena, jossa kaikki voittavat!!! Sitten on vielä ruoka- ja juomapuolet, jotka kertaalleen jo sössittiin, mutta ne kuuluvat olennaisina ja hyvä-katteisina osina tulevaisuuden elämyksellisiin keskustatavarataloihin. Tässä saksalaiset ovat samoilla linjoilla.
Kivijalkaa pidän tärkeänä, mutta verkkokauppaan pitää yhtiön keskittyä enemmän. Vaikuttaa siltä, että tätä ei ole vieläkään oikein ymmärretty. Stocka on vahva brändi, myös verkkoon. Se toimii myös maaseudulla ja globaaleilla markkinoilla, joilla Lindexkin on jo mukana. Kivijalan ja verkkokaupan yhdistämisestä myös puhutaan paljon, mutten ole nähnyt tässä mitään innovatiivista. Voisi esim. kokeilla fyysistä yhdistämistä siten, että kivijalassa on mahdollisuus kokeilla mallikappaleita, joita saa sitten 1-2 päivän toimitusajalla kotiin tai liikkeeseen – tai heti mukaan isommalla rahalla jos on kiire.
Tavaratalolle hyvä baseline on se, että infrastruktuuri ja ekosysteemi pysyy pystyssä kantaporukan voimin, ja se 10-15% kate tehdään turistien avulla kun tilanteet normalisoituvat. Toki tähän tulokseen ei tarvitse tyytyä, mutta se on peruskate monilla vanhoilla toimialoilla.
Yksi linkki lähteisiin:
13 tykkäystä
Näin se tosiaan varmaan on. Saneeraus on saatettava loppuun ja tavaratalopuoli iskukuntoon ensin.
Jos tavaratalo todetaan jossain vaiheessa menneen maailman konseptiksi, niin sitten siitä on vaan kyllä raskain mielin luovuttava…
5 tykkäystä
Stocka on vahva brändi, myös verkkoon. Se toimii myös maaseudulla
Edellisessä viestissäni linkkaamassani haastattelussa TJ Latvanen puhuu juuri tuosta mahdollisuudesta käyttää Stockmannin verkkokauppaa ympäri Suomen.
Voisi esim. kokeilla fyysistä yhdistämistä siten, että kivijalassa on mahdollisuus kokeilla mallikappaleita, joita saa sitten 1-2 päivän toimitusajalla kotiin tai liikkeeseen – tai heti mukaan isommalla rahalla jos on kiire.
Woltin kanssa näyttää testit olevan jo menossa. Puolen tunnin toimitusaika pk-seudulla. Kuvakaappaus q2 esityksestä.
13 tykkäystä
Perjantaina sieltä tosiaan se Q2 tulos ulos putkahti ja perjantain karmea pulkkailu kenties kadonneed epsin vetämänä on vienyt pääosan mielenkiinnosta mitä tulokseen tuli.
Lindex-divisioona suoriutui erityisen hyvin kaikilla päämarkkinoilla, mikä johti ennätykselliseen toisen
neljänneksen ja ensimmäisen vuosipuoliskon tulokseen. Toisella neljänneksellä liikevaihto kasvoi 26,0 miljoonaa euroa ja liikevoitto kasvoi 6,7 miljoonaa euroa. Myynti ja kannattavuus paranivat merkittävästi vuosineljänneksellä kivijalkamyymälöiden hyvän tuloksen ansiosta.
Lindex tosiaan jatkaa äärimmäisen vakuuttavaa menoaan ja mukava huomata että kivijalatkin vetävät pandemian jälkeisessä maailmassa edelleen.
Myös Stockmann-divisioona teki hyvän tuloksen toisella neljänneksellä. Myynti kasvoi 22,6 %, ja vertailukelpoinen oikaistu tulos kasvoi 2,6 miljoonaa euroa. Tavaratalojen rullaava
12 kuukauden tulos on nyt lähes kannattavuusrajalla, kun asiakasliikenne on kasvanut ja katteet ja kulurakenne ovat parantuneet
Retailkin on siis vihdoin kääntymässä plussalle jos liikevaihdoin kehitys jatkuu samansuuntaisena.
Surkeaa liiketoimintaa tuo on edelleen nykymuotoisena kun huomioidaan kuinka paljon pääomaa tämä liiketoiminta sitoo varaston myötä ja kuinka paljon liikevaihdosta jää lopulta viivan alle. Toivoa kuitenkin on sillä jos liikevaihto saadaan pysyvästi kasvu-uralle niin tässä liiketoiminnassa operatiivinen vipu on merkittävä korkeiden myyntikatteiden ja pienten muuttuvien kulujen myötä.
Liikevaihto Suomessa oli 63,2 miljoonaa euroa (50,5), mikä on 25 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Baltian tavaratalojen liikevaihto kasvoi 15 % ja oli 17,8 miljoonaa euroa (15,5).
Suomessa retailin lv nousi erittäin mallikkaasti ja tämä on ollut itsekin havaittavissa ihan sinnikkäällä Lynchimäisellä jalkautumisella tavarataloon jota on suoritettu parhaimmillaan useamman kerran viikossa koko vuoden keskittyen pääasiassa Helsingin keskustan tavarataloon.
Mitä itse olen koko vuoden tätä tutkimustyötäni tehny niin jo maaliskuussa oli havaittavissa todella suurta muutosta siihen kuinka paljon ihmisiä on liikkeellä Helsingin keskustassa ja myös Stockmannilla.
Keskustan Stockmannilla jonot ovat olleet melkeimpä sääntö kuin poikkeus mikä johtuu myös siitä että kassoja on nykyään vähemmän kuin aikaisemmin ja näin ollen tilaa myytäville tuotteille on vapautunut entistä enemmän.
Tallinan ja Riikan nousseet liikevaihdot antavat myös itselleni olettaa että näiden tavaratalojen pyörittäminen on kannattavaa hommaa ja en millään jaksa uskoa että Stockmann olisi näihin voinut sitoutua pitkien vuokrasopimusten myötä kun nämä olisi ollut suhteellisen helppo ajaa alas jo siinä kohtaa kun saneerausohjelmaa suunniteltiin.
Tästä päästääkin sitten näihin muihin tavarataloihin mitä yhtiö pyörittää niin Itiksessä, Jumbossa, Turussa kuin Tampereellakin.
Keskustan asiakasmäärien perusteella olin aivan varma että retail olisi tehnyt positiivinen tuloksen, mutta näin ei käynyt ja oikaistu liiketulos jäi 1,5 miljoonaa euroa pakkaselle.
Miten se on edes mahdollista tässä markkinassa kun korona heitettiin romukoppaan, inflaatio ei ole vielä juurikaan vaikuttanut sisäänostohintoihin ja porukalla on rahaa säästössä.
Pitäisi lähteä oikeasti kiertelemään näitä pk-seudun tavarataloja sillä tässä laivassa on reikä jossakin, Itis on usein todella hiljainen ja 2013 tehty muutto nykyisiin tiloihin tavaratalon toiseen päätyyn näyttää olevan virhe vaikka tilat ovatkin hienot eikä niissä ole sinällään mitään vikaa.
Nykyisellä konseptilla nämä tilat vaikuttavat olevan kuitenkin liian suuria ja voisi kuvitella että sitä myöten kulutkin ovat liian suuria kun tavaraa ei liiku tarpeeksi.
Sen nyt ei pitäisi olla kuitenkaan mahdollista että tämä yksi mätä omena tuhoaa koko divisioonan tuloksen ja pitäisi käydä useammin katsomassa miltä muissa tavarataloissa arki näyttää.
Lindexistä kaikki on kaikki ylisanat sanottu niin keskityin itse tähän riippakiveen joka kuitenkin näyttää merkkejä siitä että kassavirta voisi olla kääntymässä ainakin toistaiseksi oikeaan suuntaan. 
Semmoinen lisäys vielä että myyntikatteen marginaalit ottivat jo pientä hittiä tällä kvartaalilla ja pahin isku on vasta tulossa ja se osuu kenties Q4 kvartaaliin jos omia tietojani on uskominen.
36 tykkäystä