Vielä ehtii junaan mukaan. Mielonen, tuo lahjakas seurakuntanuori, tuossa kirjoitteli: “tämä on 30€ lappu vuonna 2022”. Mitäs siihen voi enää sanoa …
Masse-setä, FA, oma kiikkustuoli kultakahvoin jo varattu
3 tykkäystä
Tänään 13 erkkiä mennyt puhki! YES! Ei pidättele mitkään TA-resistancet, ei !!
Masse-setä, FA, MT-analyysille on vaan ihan parasta 
3 tykkäystä
Lähinnä sitä mietin, että jossakin vaiheessa tuottovaatimuksen lasku loppunee ja siinä vaiheessa epra-lukujen pitäisi kantaa?
Megatrendi on puolella ja pitkät vuokrasopparit. Mutta onko pysyvää tai edes väliaikaista kilpailuetua? Luulisi tällä hetkellä markkinalle olevan tunkua rytinällä, minkä pitäisi ajaa katteita alemmas?
Todella hieno tarina kotimaisessa pörssissä jo tässä vaiheessa toki.
1 tykkäys
Pikkuserkku Warre soitteli jenkkilästä: “Let your profits run”. Niinpä …
Masse-setä, FA, voittajan on helppo hymyillä 
1 tykkäys
Tuottovaatimuksen lasku loppunee, kun korot saavuttavat pohjan ja milloin se tulee tapahtumaan, tietääkö kukaan… Jos peilaa Japanin tilannetta Eurooppaan, niin välttämättä korkojen nosto ei ole ihan kulman takana. Toinen vaihtoehto on, että velkakriisin kautta resetoidaan tilanne ja lähdetään uuteen nousuun. Toki tässä välissä pörssi romahtaisi ja ehkä nähtäisiin maiden välisten suhteiden kärjistymistä, euron hajoaminen ja mahdollisesti sotia. Tai sitten noususuhdanne pyyhkäisee Euroopan yli ja korot saadaan nousuun hallitusti. Eipä näistä ota selvää.
Kilpailuedut lienevät enemmän kokemuksen, kustannustehokkuuden ja asiakastyytyväisyyden puolella. Joku muu ehkä osaisi avata tätä paremmin. Ainakin toistaiseksi Hoivis on pystynyt tekemään kovaa tulosta, vaikka uusia hoivarahastoja on tullut paljon kilpailemaan hunajista.
Yhtä mieltä olen siitä, että todella hieno tarina tämä on ja arvostan toimitusjohtaja Karjulan asennetta pitää “jalat maassa ja kädet savessa”.
7 tykkäystä
Nyt kun raksapuoli vaipuu ensi vuonna syvään lamaan, niin Hoivatilat saa tekijät erittäin halvalla … liikevoitto kasvaa … osinko nousee … kurssi koilliseen … Masse-setä ja seurakunta kiittävät 
Masse-setä, FA, pitäisköhän pystyttää ensi vuonna uusi seurakuntasali, “kunhalvallasaa”?
1 tykkäys
1 tykkäys
Toivottavasti osinko ei nouse, vaan käyttävät tuonkin pääoman uusien kohteiden rakentamiseen.
7 tykkäystä
Hoivatilat haluaa myös pitää osingoista tykkäävät sijoittajat tyytyväisenä ja uskon että osinkoon ei kosketa, voidaan jopa korottaa. Mie olisin tyytyväinen jos osinkoa ei maksettaisi ollenkaan.
4 tykkäystä
Jos Hoivatilat tuottaa sen verran hyvin, että kaikkea ei vaan ehdi laittaa uusiin hoivatiloihin, niin Masselle ja seurakunnalle osinkokin kelpaa.
Ennen koiralta kus loppuu kuin seurakunnalta osingontuhlauskeinot 
Masse-setä, FA, nykymenolla sedälle jopa platinoidut kiikkustuolikahvat luvassa, sanoo Karjula (huh, huh! toim. huom)
1 tykkäys
”Ongelma” toki on se, että maksetaan osinkoja, mutta kasvun rahoittamiseen tarvitaan kuitenkin lisää pääomaa ja se kerätään suunnatuilla osakeanneilla.
Piensijoittajalle vähän epäreilu tilanne kun maksamme verot osingoista ja anteihin emme kelpaa mukaan.
2 tykkäystä
Viimeksi sain muistaakseni pian annin jälkeen samaan hintaan pörssistä 
Anti kaikille omistajille olisi kallis kaikille. Toki osingoista olen purnannut samaa, mutta ehkä osakkeen instikkakysyntä olisi vähäisempää ilman pientä ulos maksua ja näkyisi sitä kautta kurssissa ja sitä kautta taas myös annista saaduissa varoissakin. Positiivisena se, ettei Hoivatilat ole näyttäneet käyttävän antia rahoitukseen osakkeen ollessa “alihintainen”, vaan punninneet rahoituskeinot aina kulloinkin omistajaystävällisimmän keinon mukaan.
6 tykkäystä
NAMI NAMI.
12 tykkäystä
Mukavasti alkaa koulusegmenttiin hiljalleen ropisemaan kohteita… kokoluokka on merkittävä näissä
5 tykkäystä
Ihan fiksun oloista porukkaakin siellä… Aika kovaa menoa hoivatiloilta.
2 tykkäystä
Hyvin kulkee!
Toisaalta aina välillä kun luen uutisia jo rakennusvaiheessa kehnosti toteutetuista projekteista, nostaa epäilijä sisälläni päätään tämänkin junan vakaan kulun suhteen; yksittäisenä esimerkkinä viimeaikainen uutisointi Lehdon koulurakennuksen monista ongelmista, tai vaikkapa SRV:n Kalasataman isot vesivahingot. Miten Hoivatilat varautuu ennalta ehkäisevästi ja pois sulkien tilanteeseen, jossa heidän rakennuksissaan voisi olla jo rakennusvaiheessa viritettyjä pommeja muhimassa seinien välissä? Kovin monessa aivan uudessa rakennuksessa todetaan sisäilmaongelmia jo pian käytön alettua, vaikka kaiken piti olla hyvin. Omissa kirjoissa tällainen oisi se suurin riski Hoivatiloilla, koska korjauskustannusten lisäksi mainehaitta olisi ilmeinen. Tällä hetkellä Hoivatiloilla nimenomaan vakiintunut toimijuus (eli maine/luottamus) tilatarjoajana lienee yksi suurimmista kilpailueduista (ammattimaisten konseptien ja hyvien verkostojen/kontaktien lisäksi).
Tää on tätä…aina kun jokin tuntuu menevän liiankin hyvin ja huolettomasti, alan kaivaa mahdollisuuksien laatikosta potentiaalisia uhkakuvia 
Testausta tjtn. Mutta siis ois super hienoa kuulla Karjulalta perusteellisemman puoleinen vastaus tuohon!
2 tykkäystä
Mun vahva veikkaus on, että tää koulu- ja päiväkotipuoli tulee olemaan iso osa Hoivatiloja tulevaisuudessa. Suomi on ihan väärällään sisäilmaongelmaisia ja vanhoja kouluja. Lisäksi oppilaat, opiskelijat, vanhemmat ja opetushenkilöstö on entistä valveutuneempaa näissä asioissa ja tulee jatkossa vaatimaan entistä tomerammin sisäilmaongelmaisten koulujen korjaamista, ja kun korjaaminen on liian kallista, uusien koulujen ja päiväkotien rakentamista. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa syy, jonka uskon vauhdittavan Hoivatiloja koulutuspuolella. Lisäksi nimittäin uudet näkemykset nykyaikaisista oppimistiloista ja -ympäristöistä poikkeavat aika tavalla siitä mitä meidän oppilaitosmaisema tällä hetkellä näyttää. Tämäkin tulee siis vauhdittamaan sitä, että korjaamisen sijaan rakennetaan uutta.
Kaiken lisäksi kuntapuolella on aivan helvetillisiä talousongelmia, jolloin on paljon helpompi sitoutua Hoivatilojen vuokraratkaisuun kuin oman koulun rakentamiseen. Etenkin kun väestöennusteiden mukaan lapsimäärissä tulee olemaan aivan ennenkuulumattomia muutoksia jo tulevan vuosikymmenen aikana ja se heijastuu nopeasti päiväkoti- ja koulurakennusten tarpeisiin. Pitkällä aikavälillä tietysti koulu- ja päiväkotirakennusten määrä pienenee (suuremmat yksiköt & pienemmät lapsimäärät), mutta koko ajan kasvava osuus niistä tullaan toteuttamaan jollakin muulla tavalla kuin kunnan omalla rakennuttamisella/omistamisella.
Ei muuta kuin lisäostoja Hoivalle. Lapsenlapset Karjulan pystyttämään päiväkotiin ja itselle Massen naapurihuone eteläsiivestä.
3 tykkäystä
Karjula tuossa kertoi, että sedälle on varattuna kuulemma enemmänkin hoivahuoneisto kuin pelkkä huone, mutta näin fiksut seurakuntalaiset saa tulla ilman muuta vierailulle ja muistelemaan niitä aktiivisia talon rakennusvuosia
Masse-setä, FA, elä sie Mauri ihmeessä vaan nyt myy vaan annetaan Jussin tehdä meille vähän massea ihan kaikessa rauhassa 
Annetaan ensin tehdä vähän massea ja myydään riittävän ajoissa . Ainaki. Jotain kuitenkin tehdään toisin. Sanoisin että suuremmat ja monikerroksiset rakennukset vaatinevat enemmän kuin 1 kerroksiset päiväkodit. Ps. Olen palannut omistajuuteen lyhyen breikin jälkeen.
2 tykkäystä
Nyt saatan sohaista muurahaispesää, koska aiheeseen liittyy paljon tunteita. Pakko kuitenkin olla äänessä silloin harvoin kun kokee tietävänsä jostain asiasta keskimääräistä enemmän.
Sisäilmaongelmat on iso kupla, joka toivottavasti tulee puhkeamaan jossain kohtaa. Ikävä kyllä tällä hetkellä kupla on aika vahva. Kyseessä on toiminnallinen oireisto ja laadukkaissa tutkimuksissa on selvinnyt, että jo pelkkä vihje oletetusta ympäristön oireiden aiheuttajasta riittää laukaisemaan oireet. Oireet välittyvät ns. sentraalisen sensitisaation kautta ja näillä ei tämän hetken tiedon mukaan ole yhteyttä sisäilmaan(tai esim. sähköallergiaan tms). Kyseessä on joka tapauksessa hankala ongelma ja aiheuttaa myös inhimillistä kärsimystä. HUS toimii nykyään toiminnallisten häiriöiden klinikka, jossa hankalimpia potilaita toivottavasti pystytään auttamaan.
Sijoittaja pidän koettua sisäilmaoireilua todellakin uhkana(ja mahdollisuutena jos onnistutaan brändäämään omat tilat puhtaiksi) mutta tämä ei siis tarkoita, että rakennustekniikassa olisi vikaa vaan taustalla on yksilöön/yhteisöön liittyvät sisäiset tekijät.
Voin lähettää tarkempaa tutkimustietoa asiasta, jos jotain sattuu asia kiinnostamaan enemmän.
6 tykkäystä