Paljonhan noissa menee lintuja myös, valtavasti erityisesti meripuistoissa kun linnut eivät osaa siellä varautua.
Autotietähän piti siirtää muistaakseni 80 miljoonalla kahden löydetyn pienellä mahdollisuudella jopa liito-oravan papanan vuoksi, mutta ehkäpä säännöt ei tässäkään ole kaikille rakenteille ihan samat. On olemassa parempaa luotokappaleiden tuhoamista.
-Alueen kuluttajat, veronmaksajat ja sähkön tuotantoinvestoinnit aikanaan maksaneet alueen asukkaat eivät voi vaatia alempia hintoja koska sähkönmyynti ei enää ole enää kunnan omistaman sähköyhtiön hallinnassa. Näillä muutoksilla taataan maksimaliset verotulot kunnille ja kaupungeille.
Esimerkiksi Oulun kaupungin omistama Oulun Energia Oy tekee sähköä vesivoimalla reilusti alle 2sentin kwh hintaan ja erillinen yhtiö Oomi Oy sähkömyyjänä myy sitä 20-50sentin hintaan ulos, valtavasti virtaa rahaa kaupungin kassaan Oomista mutta kaupungin sähköyhtiö Oulun Energia ei tee voittoa lainkaan puoli-ilmaiseksi tuottamallaan sähköllä.
4 tykkäystä
-Valitettavasti tämä on kansan ylivoimaisen enemmistön tahto, ja hyvin todennäköisesti äänestäjät antavat samoille päättäjille saman mandaatin seuraavaksikin kaudeksi. Korkeintaan osa nykyisistä korvataan Kokoomuksen edustajilla joilla on energiapolitiikassa sama tavoite, kansan kurjistaminen.
Sitä saa mitä tilaa, vaihtoehtojakin olisi äänestyskopissa kyllä tarjolla.
1 tykkäys
Hallituksen pikapikaa suunnittelema Windfall-vero on muuttumassa lausuntokierroksen jälkeen. Ketjussakin esiin nostettua ongelmaa pelkkien sähkönmyyntiyhtiöiden osalta ollaan korjaamassa eli sähkönmyyntiyhtiöitä, ilman linkitystä sähköntuotantoon, ei tultaisi Windfall-verottamaan. Samalla verotus lievenee selvästi tuotantoyhtiöiden osalta, kun sidotun pääoman tuottokynnys nostetaan 5 → 10:een prosenttiin.
Veron ulkopuolelle jätetään myös sellaiset puhtaasti sähköä myyvät yhtiöt, joilla ei ole kytköstä sähköä tuottavaan yhtiöön. Myös konsernien käsittelyä veron määrityksessä muutettiin.
Suurimmat vesi- ja ydinvoiman omistajat Suomessa ovat Fortum ja metsäyhtiö UPM. Esimerkiksi UPM:n energialiiketoiminnan liikevoittoprosentti kohosi jo heinä–syyskuussa 60 prosenttiin suhteessa liikevaihtoon. UPM on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja Fortumin jälkeen.
7 tykkäystä
Tää Windfall-verohan on ensin jäsenmaiden EU-tasolla tekemä yhteispäätös, jota nyt sitten toimeenpannaan kansallisella tasolla omin maustein.
Exxon on nyt vetämässä EU:ta oikeuteen kyseisestä verosta sikäli kuin se koskee fossiilista öljyn ja kaasua.
Mielenkiintoista yhtälössä myös, että Exxonin hallituksessa ei kovin monta hetkeä sitten aloitti vastuullisuusasiantuntijana Nesteen ex-johtaja 
Kaisu Hietala.
8 tykkäystä
Vastaan @AnttiM tänne kriisiketjuun, koska en enää kommentoi sähkönmyyntisopimuksia.
Kyllä työttömän talousjohtajan ansiosidonnainen työttömyyskorvaus tuppaa olemaan suurempi kuin työssä käyvän lastenhoitajan. Tuollainen systeemi on rakennettu ja tarkoituksena on käsittääkseni lieventää talousjohtajankin kriisiä, jotta ehtii sopeutua tai hakeutua uudestaan töihin. Ei tuossakaan systeemissä oleteta, että talousjohtaja on kerännyt varallisuutta, jolla selviäisi kriisin yli.
Tämä sähkömarkkinan hintakriisi on yllättävä tapahtuma, johon vain viisaat ovat varautuneet. Itse maksan mielelläni ne verot, joilla tämä turvaverkko kustannetaan vuonna 2022-2023. Käsittääkseni kukaan sähkötuen saajista ei saa täysimääräistä tukea kustannusten nousuun. He joutuvat kärsimään tästä kriisistä. Sähköllä lämmittävät maaseudun ihmiset ovat heitä, jotka maksavat omassa sähkölaskussaan hintaa vihreästä siirtymästä samalla, kun kaupunkilainen vihreän siirtymän tukija katselee fosiilisen savun nousevan lämpövoimalan piipusta. Tästä puuttuu enää se, että polttopuulle asetetaan hiilinieluvero vuonna 2023. Anteeksi, alkaa savu nousemaan korvista 
Kovin moni asunto lämpiää kaukolämmöllä, eivätkä kaukolämmön hinnat ole juurikaan nousseet, kiitos lämpöyhtiöiden hinnoittelumallin. Esimerkiksi helsinkiläiset kodit pysyivät syksyn lämpiminä hintaan 10,74 c/kWh ja tulevan kevään 11,35 c/kWh - 11,99 c/kWh. Lähde Kaukolämmön hinnat | Helen
Silti lämpö tuotetaan pääasiassa fosiiilisilla ja nämä ovat juuri ne kalliit tuotantomuodot, joiden käyttö on nostanut sähkön hinnan moninkertaiseksi vuonna 2022 rikkinäisen sähkömarkkinan vuoksi, ei siksi että fossiiliset olisivat erityisen kalliita Suomessa. Jos kaukolämmön hinnoittelumalli olisi vastavalla tavalla rikki, niin veikkaisin monen pienituloisen kaupunkilaisen harkitsevan barrikaadeille nousua. On kiinnostava seurata, kuinka kaukolämmön hinta kehittyy, kun siirrytään fossiilisista tuulivoimaan ja muihin uusiutuviin.
Kuvassa helsinkiläisen kaukolämön lähteet.
Lähde: Energian alkuperä | Helen
Lähde: Energiatulevaisuus | Helen
Kuvat: https://energia.fi/files/5650/Kaukolampo_2021_v2.pdf
Kuva: https://energia.fi/files/4428/Sahkovuosi_2021_netti.pdf
12 tykkäystä
Onhan kaukolämmönkin hinta noussut vaikka kuinka paljon ja ei tuo 100€/MWh + vesivirtamaksu nyt mikään superhalpa ole verrattuna pörssisähkön keskiarvoon.
3 tykkäystä
Yritin havainnollistaa tuen vaikutuksia kahdelle vertailukelpoiselle henkilölle (“naapuri”), en kahdelle täysin eri asemassa olevalle henkilölle.
Tuen suuruus on myös ihan riittävä siihen, että samassa asemassa olevista henkilöistä toinen päätyy maksamaan enemmän, vaikka on ollut kaukaa viisas ja oma-aloitteinen. Nyt kokonaisuuden kannalta oikeanlainen käytös palkitaan kepillä, ja vääränlainen porkkanalla.
2 tykkäystä
Niin. Oikeanlainen käytös?
Kuinka paljon on suurelta osin sattumaa,
Se että on sopparin vaihto on osunut optimaalisesti juuri viimeisiin halpoihin hetkiin?
Kuin se että tämän hetken tilanne olisi osattu analysoida jo kesällä -21?
Itse en ainakaan alkaisi nostamaan omaa erinomaisuuttani sillä, että sattumalta satuin olemaan oikealla pysäkillä, oikeaan aikaan nousemassa oikeaan junaan.
Lähipiiririssä on niitä jotka ovat olevinaan ajoituksen messiaita, koska sopimus uusittu syksyllä 21.
Mutta kuitenkaan ei älytty tyhjentää salkkua
Ennen suurta dippiä.
Ja on niitä jotka huokaisten kiittävät onneaan että sattui sopimuksen uusinta ns. Saranan paikalle.
Itse en kuulu kumpaankaan esimerkkiin.
Aina ei mene nallekarkit tasan.
8 tykkäystä
Juu siihen porukkaan kuulutaan, sähkösopparin ajoitus oli onnistunut säkällä, salkku jäi tyhjentämättä 
No suoralla sähköllä lämmitetty omakotitalo tuli myytyä n. 3 vuotta sitten, sekin säkää ja toisena syy korkea ikä 
.
Ansiosidonnaisesta moni unohtaa, että sitä maksetaan “vain” 300-500 päivää, 500 päivään pääsee vain vanhemmat ihmiset ja poistunee ihan kohta.
Eli ei sen varassa kovin kauaa voi roikkua, sen jälkeen pudotaan peruspävärahalle.
Nimimerkki, edelleen töissä ja olen ollut yhtä soittoa vuodesta 1977, vain armeija katkaisi sen.
3 tykkäystä
Pakko sen verran kommentoida että ainakin oman ymmärryksen mukaan @AnttiM tarkoitti nimenomaan oma-aloitteisuudella energiainvestointien tekemistä, kuten lämmitysmuodon vaihdot yms. Ei sähkösopimuksen ajoittamista.
Tästä nimenomaan tulee tilanne että maksat omasta pussista määrän X€ ja siitä palkitaan sinut sillä, ettet saa valtion tukiaisia tai mitään muuta kuin raippaa valtion toimesta.
Mikäli et tekisi tätä X€ investointia, kompensoisi valtio sähkölaskusi + saisit pitää tuon X€.
Lisättäköön vielä, että itse koen tämän myös vääryytenä, varsinkin näin juuri lämmitysmuodon vaihtoon investoineena. Ainoan huumorin aiheesta revin siitä, että asennus valmistui kuluneella viikolla, joten marras-joulukuulta ehdin ansaita suuret sähkölaskut, jotka sitten tulevat rahoittamaan sähköäni myös alkuvuodesta 2023. Tuuria kerrankin.
7 tykkäystä
No siinäkin investoinnissa voi olla samaa tuuria,
esim. Kenelle oli vaikka kaukolämpö saatavilla heti ja kenelle vasta ensi tai sitä seuraavana vuonna. Jos vaikka maalämpö ei ole vaihtoehto, pohjaveden tms syyn takia.
Tai ei halua VILP tai aurinkovoims laitteita, kun se kaukolämpö linja on jo nurkantakana tulossa.
Tällä hetkellä sen kaukolämmön, mikä tosin ei ole vielä saapuvilla hinta on 6,5c/Kwh.
Mutta jos jo ensivuonna…
Puita uuniin…
3 tykkäystä
Tosin pienenä myönnytyksenä mainittava että on niihin energiaremontteihinkin saattanut tukea saada hän joka niitä on tehnyt
Suorasta sähköstä pois vaihtamista ei ole tuettu, toisin kuin öljystä pois siirtymistä.
Kotitalousvähennystä en miellä suoraksi tueksi energiaremontteja varten kun voi tuon hyödyntää muihinkin kotitalouden töihin.
6 tykkäystä
Pieleen meni jo silloin, kun Veijo Esso heitti lusikan nurkkaan. Ai kuka? Taitaa olla yleissivistykseen liittyviä asioita.
Juurikki ei Kaisua tunne, mutta on se aika utopistinen odotus, jos joku yksittäinen (äänivalta de facto nolla) tulokas saa muiden päät kääntymään vuodessa. Kyllä siihen tarvitaan monta vuotta, ehkä pitempäänkin. 
Vanha viidakon viisaus on, että sosiaalisen innovaation läpivienti vie 20 vuotta.
4 tykkäystä
-Kaukolämpö on kallein lämmitysmuoto koska sen hinnoittelu ei lainkaan perustu kustannuksiin vaan kaupunkien rahoitustarpeeseen. Hintoja on korotettu 2000-luvulla keskimäärin 7% vuosittain. Perusmaksu on meillä, pienehkö omakotitalo 60eur/kk(=720e/vuosi), joka menee vaikka kulutus olisi 0. Ja kaukolämmön päälle toki tulee kaikki käyttösähkö.
Sähkölämmityksessä jokainen kahvinkeitto tai uunin käyttö suoraan vähentää lämmityssähkölaskua vastaavalla määrällä sähköä kuin kuluttaa. Myös erilaisia muitakin hukkalämpöjä pystyy hyödyntämään tehokkaasti, ja säätämään vaikka lattialämmitystä eri vuorokauden aikoina.
Kaukolämmössä niin ei voi tehdä, koska lämmitys on aina lattiassa vesiputkilla ja lämmön muutos ottaa aikaa 8-12 tuntia. Eli jos laittaa lämmityksen pienemmälle illalla, yöksi, asunto alkaa kymenemään vasta aamulla. Kaukolämpökeskuksen hyötysuhde on myöskin pienissä laitteistoissa hyvin heikko.
Kaukolämpö ei sovi alle 300m2 omakotitaloihin lainkaan, se sopii vain isoihin kohteisiin kuten isot kiinteistöt, kerrostalot tai hallit. Silloin lämmönvaihtimen hyötysuhde on kymmeniä prosentteja parempi ja perusmaksun osuus merkittävästi pienempi.
1 tykkäys
Sen verran osu omalle kentälle niin on pakko kysyä, että oliko sulla näille väitteille jotain faktapohjaa vai omakohtaisten kokemuksien kautta todettuja asioita, joita sitten yleistät?
6 tykkäystä
Meidän taloyhtiössä Helsingissä kaukolämmön hnta nousi muutaman vuoden aikana vuosittain parikymmentä prosenttia vuodessa, jonka perimmäisenä syynä oli varautuminen hiilen kätöstä poistamiseen ja siihen liittyviin nvestointeihin.
Onnistuit kyllä missaamaan alkuperäisen pointin ihan huolella kyse oli sähkönkäytön pienentämisestä ja siihen liittyvien kaikenlaisten säästötoimien tekemisestä (ml. polttopuiden hankinta, kiinteistön sähkötehokkuuden nosto, sisälämpötilan lasku jne), eikä tosiaan sähkösopimusten ajoituksesta saatavasta hyödystä. Suurimpaan osaan näistä toimenpiteistä ei saa mitään tukia, ja ne on tehtävissä ihan päivittäisillä valinnoilla. Olen myös ymmärtänyt, että näillä “oikeanlaisilla” toimenpiteillä on saatu kokonaiskulutukseen ihan merkittäviä eroja, jotka nyt osittain vesitetään tämän tuen huonon kohdistuksen takia.
Sähkösopimukset-ketjussa hyvä esimerkki, mitä monen omakotitaloasujan sähkönkäytölle tapahtui joulukuun lopulla: Sähkönmyyntisopimukset ja niiden hinnat - #401 käyttäjältä kapteeni_indeksi
Tulit taas toistamaan tätä vanhaa legendaa? 
Mietipä niin päin, että sähkölämmitystalossa voisit valita, lämmitätkö taloa vanhalla sähköuunilla tai uudehkolla (v)ilpillä, jonka lämmitysteho on 5x sen verran mitä muilla lämmitysmuodoilla - kahvinkeittimeen verrattuna ehkä 20-30x(?). Talossa ei LTO:ta ja painovoimainen ilmankierto, jolloin ohjeistus on että kokatessa liesituuletin päälle ja lähin ikkuna rakosilleen.
Niin vieläkö se ruoanlaitossa kuluva sähkö on mielestäsi tehokasta hukkalämpöä? Itse saan hyödynnettyä siitä korkeintaan 15%, joten mielenkiintoinen tuo sun 100%:n yleistys. Toisaalta oma kokonaiskulutus on tippunut puoleen (vrt. viime talvi), kun tänä talvena osa talosta on 8 astetta viileämpänä ja lämmitys tapahtuu pääasiassa ilp:n, eikä lattialämmityksen, avulla.
Eli on sähkölämmitystä ja sähkölämmitystä, mutta harvemman talo on enää tänä päivänä niin tehoton, että kahvinkeittimellä pääsisi ilp:n kanssa samoihin tuloksiin 
10 tykkäystä
Varmasti olen missannut paljokin pointteja ihan huolella, se on varma asia.
Toki pikkuhiljaa on saatu myls sähkön kulutusta vähenemään.
Sitä vaan ei voi kaikkia konsteja kerralla käyttää, kun ei jää sitä parantamisen varaa sitten.
Eikä se ole kestävää kehitystä, jos kehitys tyssää.