Sähkömarkkinoilla se on edelleen vain sähköenergiaa, josta saa käsittämättömät ylituotot. Ilmeisesti et ole tutustunut kovin hyvin markkinoiden toimintaan? Sehän riittäisi, että vähennettäisiin noin 2000% tuottoja. Riittäisikö vaikka 100% tai 200% ennen kuin lähdetään kuluttajien taskuille?
2 tykkäystä
Voit kirsikanpoimia ihan miten tykkäät. Vesivoima pitää parhaiten verkon taajuuden kunnossa sen lisäksi että se tuottaa kustannustehokkaasti energiaa. Kerrankin tuo säätöominaisuus hinnoitellaan oikein.
Vesivoimaa ei varmastikaan ole lisää tulossa, eikä sen tuotannosta kyllä olla luopumassa edes vanhoilla jokusen sentin hinnoilla
Tämä nyt on selkeää, että hinnoittelumalliin ym on syytä tehdä muutoksia. Maailma ja energiantuotanto ylipäänsä näyttää kovin erilaiselta tänä päivänä mitä se oli vielä 30 vuotta aikaa
4 tykkäystä
Ei ole tulossa, mutta juurikin tuo säätöominaisuus on pitänyt pinnalla .Säätösähkö- ja säätökapasiteettimarkkinat (mFRR) - Fingrid Tietenkin nämä säätömarkkinatki häiriintyy, kun voi olla kannattavaa paahtaa solukkeet auki koko päivän.
Vesivoima on tietysti erittäin tärkeää sähkömarkkinoille, mutta yhtä hyvin sitä voitaisiin reguloida enemmän. Tänne ei rakennettaisi yhden ainutta vesivoimalaa mikäli nykyiset lupaprosessit olisivat olleet voimassa esimerkiksi nyt sotien jälkeen. Tuotanto tulee olemaan varmasti hyvinkin kannattavaa, vaikka jonkinlainen hintakatto määriteltäisiin
2 tykkäystä
En ole hintakaton kannalla. Korkea hinnan avulla päästään ehkäpä jopa päästötavoitteisiimme. Ehkä sellaisen hyväksyisin, että vesivoimayhtiöiden kanssa sovitaan nyt diili et myy nyt vähän kohtuullisempaan hintaan, mutta tilanteen normalisoituessa taataan joku vähän markkinaa isompi summa korvaukseksi. Olen Fortum/UPM omistaja ja tehnyt vesivoima-asennuksia ja toivon et tulevaisuudessakin kannattaisi uusia voimaloita 
Kemijoki Oy:stä omistaa puolet Suomen valtio. 28% on Fortumilla ja siitäkin omistaa puolet Suomen valtio.
Sähkömarkkinan toimimattomuuden korjaamiseen ei kai löydy oikein intressejä. 
1 tykkäys
Fortum on hoitanut riskienhallintansa niin hienosti, että vesivoiman ylituotot ovat välttämättömiä. Samoin valtio tarvitsee noita, jottei nykyhallituksen talouspolitiikka näytä ihan yhtä vastuuttomalta kuin on.
4 tykkäystä
Kunpa olisitkin väärässä.
4 tykkäystä
Omasta mielestäni vähän hassusti ajateltu tuo, että säätövoiman/baseload-tuotannon voittoja tulisi rokottaa. Piikkihinnathan ovat korkeita juuri siksi, että niistä on pulaa. Jos tätä bisnestä aletaan valtion toimesta rokottamaan, kuka haluaa investoida? Omasta mielestäni nimenomaan tuulivoiman tuottoja pitäisi verottaa niiden epätasaisen tuoton vuoksi. Tai tuulivoiman tuottajan pitäisi rakentaa tietyssä suhteessa rinnalle säätövoimaa/akustoa, kompensoimaan tuotannon satunnaisuutta.
8 tykkäystä
Eikös tässä logiikka ohjaa nimenomaan olematta investoimaan tarpeeksi säätövoimaan. Jos meillä olisi maagiset mega-akustot jotka voitaisiin aina ladata täyteen öisin “ilmaisella” sähköllä kun kysyntä on kellarissa ja näin tasata kysyntähuiput pois, hinta ei koskaan piikkaisi. Joten miksi kukaan rakentaisi moisia ja suolaisi omia voittojaan? Ainakaan siis liikaa - sen verran pitää olla ettei ala sähkökatkot kiertämään, mutta muutoin optimoitu määrä on se jolla saadaan nyhdettyä parhaat tuotot kysyntäpiikkien aikaan…
Olen samaa mieltä siitä että tuulivoimaloiden lupaehtoihin tulisi kytkeä säätövoima/akustot jollain kiinteällä suhteella koska muuten niitä ei rakenneta koska se ei optimoi tuottoja sähköntuottajille.
7 tykkäystä
Molempien ylituottoja pitäisi leikata, tottakai. Vesivoimaa ei enää rakenneta. PISTE. Ei siihen voi investoida vaikka haluaisi. Ikuisestiko nykyisten jokivoimaloiden ja patoaltaiden pitäisi tehdä omistajilleen 20-kertaisia voittoja kuluihin nähden kuluttajien kustannuksella?
Ylituotot pitäisi investoida uuteen säätöenergiaan vaikka pakolla. Tai sitten kerätä windfall-veroina pois tasoittamaan sähkön markkinahintoja kuluttajille.
9 tykkäystä
Olisin taipuvainen vaatimaan tuulivoiman pakolliselta säätövoimalta jotain sellaista, mitä akustolla ei pysty tämän hetken tiedon valossa tekemään: säätövoimaa pitää pystyä tuottamaan ainakin kaksi viikkoa putkeen. Vasta tällöin tuulivoima kantaisi omat kustannuksensa oheisvaikutuksineen.
Peruste vaatimukselle on hyvin yksinkertainen: kyllä niitä kahdenkin viikon tuulettomia jaksoja talvella esiintyy. Ja laajalti. Voi hyvin olla, että yleisesti esiintyvän väitteen mukaan “aina jossain tuulee”. Mutta se ei paljon auta, jos se jossain on esimerkiksi Afrikassa.
Yleisemminkin energiajärjestelmään liittyen suosittelen katsomaan YouTubesta professori Jan Blomgrenin videon “Så här uppstod elkrisen i Sverige”.
2 tykkäystä
Kannattaa varmaan lukaista aiempia viestejä tästä Suomen ja Ruotsin äärioikeiston useasti lainaamasta proffasta. Jan Blomgrenin höpöjuttuja on kommentoitu ketjussa jo aiemmin. Myös tuulivoimasta Pohjolassa on ketjussa useita tutkimuksia linkattuna. Talvella tuulee eniten ja jossain tuulee aina – ihan tutkitusti.
Tuulivoima on tärkeä voimanlähde nyt ja jatkossa. Eihän siinä olisi mitään järkeä, että sen rakentamista pyrittäisiin rajoittamaan mahdottomilla ehdoilla. Säätövoimaa piisaa kyllä Pohjoismaissa. Normaalivuonna vesivoimalla tuotetaan lähes puolet Pohjoismaiden energiasta – ei sitä kaikkea säätövoimaksi tarvita.
Ei meillä olisi energiakriisiä, jos tuulivoimaa olisi enemmän. Parin vuoden päästä viimeistään näin pitäisi jo olla, jos vain uutta pullonkaulaa ei synny esim. sähkönsiirtoverkkoihin. Säätövoimaa ei tarvita vastaamaan rakennettua tuulivoimaa vaan energian maksimikulutusta (tehoa). Tuulivoiman rakentaminen vähentää säätövoiman tarvetta.
4 tykkäystä
Säätösähkön houkuttelevuutta koitettiin korotuksella kasvattaa, mutta rahkeet ei taida tässä kriisitilanteessa riittää? Täytyisi luottaa että kyllä ne investoinnit sieltä lopulta tulee, kun antaa markkinoiden hoitaa.
1 tykkäys
En olisi tästä niin varma. Tuulivoimallekin maksettiin aluksi ruhtinaallisia tukia. Nyt niille ei ole enää tarvetta.
Ainakaan nykytilannetta markkinat eivät ole kyenneet hoitamaan. Markkina on ollut rikki koko energiakriisin ajan.
3 tykkäystä
Yhdysvalloissa on jo monta vuotta rakennettu tuuli- ja aurinkovoiman kylkeen Wärtsilän polttomoottorilaitoksia.
Kun aurinko menee pilveen tai tuuli tyyntyy, niin käynnistyskäskystä minuutin sisään saadaan täydet tehot verkkoon.
Yhdysvalloissa on myös paljon Wärtsilän laitoksia, jotka myyty samalla periaatteella reserviksi.
Rahaa tulee vaikka koneet olisi stopissa.
Se, että aurinko- ja tuulivoimayritykset tuottavat sähköä verkkoon “silloin kuin huvittaa”, pitäisi muuttaa jonkinlaiseksi tehotakuuksi.
Takuu, että heillä on valmiina reservissä X määrä nimellistehosta vuoden ympäri.
Oli se sitten investointi omaan laitokseen, tai ostakoon reservin toiselta sähköntuottajalta tai markkinoilta.
12 tykkäystä
Sikäli olet kyllä oikeassa, että markkinat eivät osaa tätä ratkoa ilman apua. Mutta siitä en ole lainkaan varma, että ehdottamasi ratkaisu olisi millään muotoa paras. Tai ainakaan asiantuntijat eivät tällaista näe ratkaisuna. Tällaisen ratkaisun ymmärtää toki paremmin USA:ssa, jossa kaasua tai öljyä tuulivoimalan varageneraattorin pyörittämiseen tuotetaan mahdollisesti jopa samassa osavaltiossa.
Kuriositeettina… Satuin ajelemaan noin kymmenisen vuotta sitten Teksasissa Sweetwaterin tuulivoimalafarmin ohi. Se taisi olla silloin koko maan suurin tuulivoimalafarmi (n. 600MW). Myllyjä oli useampi sata – olisiko nelisen sataa. Teksas oli silloin koko USA:n suurin tuulivoiman tuottaja. Kyllä, Teksas. Vuosi oli 2010-2012. Muistan kirkkaasti silloisen oman ihmetykseni, sillä Teksas oli enimmäkseen täynnä “kuokkijoita” ja jos auton ikkunan avasi tunkeutui pirssiin usein vahva öljyn tuoksu.
Kyllä näille ratkaisut on olemassa, mutta eri toimijoilla tuntuu olevan niin erilaisia intressejä, että homma on solmussa. Olisi tietenkin hienoa nähdä esim. tuulivoimalla tuotetulla vedyllä toimivia säätövoimalaitoksia, mutta ilman selkeää strategiaa maan hallitukselta niitä tuskin nähdään kovin nopeasti. Tilanteen ongelmallisuudesta kertoo mm. se, että hallitus ilmoitti Lintilän suulla, ettei se lähde keräämään windfall-veroja “vuoteen”. Ei kai, kun widfall-verot syövät vain tuloja valtio-omisteisilta vesivoimaloilta ja myös Fortumilta ja toimisivat veronalennuksen tavoin, jos niitä ohjattaisiin kuluttajille. EU:ssa windfall-verot ovat laajemmin suunnitelmissa ja käytössä.
4 tykkäystä
Ottaen huomioon sähkönsiirron käytännön rajoitukset ja sopimusperusteisten järjestelyjen vastapuoliriskin näen, että tuulivoimaloilta pitää vaatia investointeja nimenomaisesti omaan laitokseen.
Tämä aikaansaisi melkoisesti markkinapainetta kehittää sähkön varastointimenetelmiä. Tällä hetkellä ei oikein taida kovin paljoa taloudellisesti kannattavia keinoja olla. Varastointi lämpönä saattaa Helsingissä juuri ja juuri kannattaa, kun kaukolämpöverkko on jo valmiiksi aika hyvä. Pumppuvoimalat toimivat kohtuullisen hyvin, mutta milläs niitä voisi rakentaa, kun Suomi on turhan tasainen. Vetytalous hukkaa primäärienergiaa kohtuuttomasti ja vedyn varastointi on kallista. Tarttis saada hintoja alas ja paljon.
5 tykkäystä
Suomessa ei tuule aina, mutta jossain päin maapalloa tulee aina. Lähes aina jossain euroopassa tuulee myös. Valitettavasti edes Suomessa ei ole helppoa lisätä siirtokapasiteettia tarpeeksi, saatikka pohjoismaissa tai edes Euroopassa. Esimerkiksi muutama päivä sitten oli ylellä uutinen, jossa kerrottiin miten tuulivoiman lisärakentaminen tietyillä aluille ei onnistu Suomessa, kun sähköverkon kapa ei riitä. Laajennus saadaan valmiiksi 2028 (jos tulee ajallaan valmiiksi).
Jos pohjoisruotsista olisi paremmat kaapelit suomeen, ei suomessa olisi näin korkeat sähkönhinnat. Ruotsi-Suomi kaapeleihin saadaan toivottavasti jo 2026 alkaen parannusta (jos valmistuu ajallaan -25 loppuun mennessä) 800MW edestä. Tämä on mielestäni jo “myöhästynyt” 2 vuotta, kun sama kaapeli oli 2017 suunnitelmassa jo -24 aikana toiminnassa, kun 2019 suunnitelmissa se oli -25 loppuun mennessä. Norjaan ei ole suunnitteilla uusia kaapeleita tai parempia kaapeleita tällä vuosikymmenellä.
Mitä enemmän lukee suomen sähköverkon toiminnasta, kehittämisestä yms. sitä vähemmän se tuntuu olevan edellä aikaansa ja olevan parempi kuin sitä kuvittelisi/toivoisi.
Minun on kyl vaikea ymmärtää, miten tuulivoiman lisärakentaminen vähentää säätövoiman tarvetta. Eikö säätövoiman tarve kasva sitä mukaan kun sähköntuotanto perustuu enemmän menetelmiin, jotka eivät tuota tasaisesti sähköä? Tällä viikolla tuulivoiman tuotanto on ollut huonoimmillaan 3% nimellistehosta ja 78% parhaimmillaan.
5 tykkäystä