Et lukenut, mitä kirjoitin. Elstatistik tilastoi nykyisten tuulivoimaloiden tuotantoa, ei tuulta Pohjolassa. Suomen ja Ruotsin tuulivoimaloita on rakennettu paljon samoille tuulialueille, kuten Pohjanlahdelle sekä On-shore voimaloita saman alueen rannikoille. Tuulivoiman monipuolistuminen esim. Suomen kohdalla voi tarkoittaa enemmän korkeita voimaloita Itä-Suomeen ja Ruotsissa Etelä-Ruotsiin.
Ylempää ketjusta löytyy myös linkkejä tutkittuun faktaan siitä, että talvikuukausina Pohjoismaissa tuotetaan enemmän tuulivoimaa kuin kesäkuukausina.
Itä-Suomessa valitettavasti haasteena on Venäjä. Puolustusvoimat ei anna rakentaa mittavia tuulivoimaloita lähelle rajaa. Häiritsevät tutkia ja ilmatorjuntaa. Nyt aiempaa vakavammin otettava argumentti.
Mutta kyllä täällä lääniä löytyy. Rajasta n. 100km päähän saa käsittääkseni rakentaa jo vapaasti.
Itä-Suomen tilanteesta oli julkisuudessa vääntöä rakentajien ja Puolustusvoimien välillä muutama kuukausi sitten ja keskustelu jatkui aina syyskuuhun asti. Nyt asiaa on selvitetään oikein kenraalin avulla.
Tämä on iso asia koko Itä-Suomen elinkeinoelämälle. Uskoisin, että jonkinlainen ratkaisu – tai ainakin paikallisia ratkaisuja – löydetään.
”Olemme paraikaa suunnittelemassa Pohjanmaalle yhtä synkronikompensaattoria. Tarkkaa kokoa ollaan juuri määrittelemässä, mutta suuruusluokka on keskikokoisen voimalaitoksen verran” -Fingridin Suunnittelupäällikkö Atte Harjula
T&T:n otsikko on hölmö. Kuten Fingridin aineistosta voi ylempää ketjusta lukea, inertia ei ole ongelma. Kesällä Pohjoismaiden inertiaa säädettiin 10%:lla Ruotsin suurimman ydinvoimalan tehosta, mutta ratkaisuja on useita.
Maailma muuttuu ja sähköntuotantotavat ovat muuttumassa nopeasti. Se tarkoittaa muutosta koko sähköjärjestelmässä. Kyse on siitä, miten muutosta viedään eteenpäin eikä siitä, että asian kanssa olisi ongelma tai että ratkaisua ei olisi olemassa. Ellei nyt sitten halua jostain syystä nimittää kaikkea kehitystä ongelmaksi…
Tässä on Kauppalehden uutinen Saksan uudesta energiapaketista, jutussa ei ole maksumuuria ja sen lukee parissa minuutissa.
Tämä 91 miljardin kokonaisuus sisältää 66 miljardia euroa yksityisten kotitalouksien ja pienyritysten kaasulaskujen tukemiseen ja 25 miljardia euroa teollisuuden tukiin.
Ostin kaiken varalta kaasulämmittimen, joka siis toimii ihan normi nestekaasulla. 4.1kW max teho (min: 1.5 med: 2.8kW)
Mahtuu isokin pullo sisään.
Kun ei tiedä mitä talvi tuo tullessaan, niin on ainakin joku sähköstä riippumaton lämmitysmuoto väliaikaiseen lämmitykseen.
Hemmetin tehokas tuntuu olevan koekäytön perusteella.
Sijoitusalan yrityksen keskustelupalstalla kun olemme, niin totean vähäisellä alan osaamisellani, että jos joku keksii keinon, jolla vetyä voidaan säilyttää halvalla, niin siihen osakkeeseen kannattaa laittaa rahnaa aika raskaalla kädellä.
Joo, tiedossa on. Mutta tuohan olisi päällä vain esim: tunnin pari tarvittaessa jos sähköt poikki pidemmän aikaa.
Luin kyllä kokemuksista ennen ostoa, ja oli joku ihan blogi kirjoitus jossain noista vehkeistä, ja siinä oli todettu ettei ihan hirmuisesti ainakaan kosteutta pukkaa vaikka ollut pidempään päällä.
Mutta kuten sanoin, hätävarana on minulle sopiva ratkaisu, kun ei ole takkaa talossa.
Kun Elstatistikin tilasto käsittää koko Pohjoismaiden nykyisen tuotannon, niin kyllä siinä on riittävästi maantieteellistä hajautusta sen todistamiseen, että Pohjoismaiden tasolla tarkasteltuna jossain ei todellakaan aina tuule.
Saman olisi tietysti voinut havaita katsomalla aina välillä säätiedotuksia. Välillä tuppaa esiintymään laajoja korkeapaineen alueita, jotka jumittavat paikoillaan joskus jopa viikkoja.
Talvikuukausien suurempi keskimääräinen tuulivoiman tuotto ei auta, kun se tuottamaton jakso sattuu pakkasten aikaan.
Tuo on ihan urbaanilegendaa tällä asialla pelottelu, joka on varmaan tullut siitä, kun asuntovaunun kaltaista koppia on lämmitetty kaasulla täydellä teholla ja pistetty kaikki räppänät kiinni. Jos kaasuttelet vaikkapa 1,5 kwh teholla kymmenisen tuntia niin tuo on sama kuin höyrystäisit sen reilun litran vettä huoneilmaan. Joku insinööri voi tulla vielä laskemaan kuinka nopeasti koneellinen ilmanvaihto kierrättää tuon määrän pihalle
En nyt enää aio jatkaa tätä tuulikeskustelua. Jätetään se Pekka Poudalle ja tutkijoille. Tuulivoimaa tulee joka tapauksessa lähivuosina massiivisesti lisää, joten aika moni rahamies siihen uskoo. Jos energiakriisin olisi nähnyt tulevan olisin itsekin pistänyt euroja likoon myllyihin.
Ihan mielenkiiinnosta… vety ei kelpaa eikä aurinko- tai tuulivoima – oliko sinulla joku oma suosikki tulevaisuuden energiakriisin ratkaisuun?
joo, ei asiaa kannata liiotella mutta kilosta kaasua syntynee melko tarkalleen kilo vettä. Jos ilma ei vaihdu niin voi talvella tiivistyä kylmiin pintoihin kuten ikkunalaseihin. Ilmanvaihto tuskin toimii jos sähköt on poikki? Ei siis tarvita insinööriä tähän.
Edit: Vetyä on propaanissa/butaanissa paljon suhteessa hiileen. C ja O ovat jaksollisessa järjestelmässä lähellä toisiaan. Vettä syntyykin 10kg pullosta noin 20kiloa.
Ei ne ikkunat heti ala höyrystymään vaikka ilmanvaihto ei olisikaan päällä. Vaikka hetkellisesti kosteutta tiivistyisikin niin sinänsä merkityksetön asia ellei nyt varta vasten halua palella sisällä
minulla on takka mutta en usko että ehtisin kahden tunnin katkoa lämmityksessä huomata normaalissa talvisäässä juurikaan. Ehkä pitää vielä miettiä polttopuiden varaamista. Kaasupoltin minulla on liedessä, jos kaasulla haluaa lämmittää, mutta tuntuisi hieman äärimmäiseltä.
Minun suosikki on ydinvoima. Siinä on valitettavan pitkät toimitusajat.
Suomessa pitäisi saada turve pois pannasta. Se onnistuisi aika nopeasti, jos olisi poliittinen yksimielisyys. Tosin ei ole.
Tuulivoima kelpaa sitten, jos saadaan sähkön varastointiin joku taloudellinen ratkaisu. Lämpönä se onnistunee muutamilla suurilla kaupunkialueilla, joihin on rakennettu laaja kaukolämpöverkko. Täytyy se sähkö kuitenkin jotenkin tuottaa.
Tulevana talvena näemme, kuinka hyvin sähkön säästäminen onnistuu. En varsinaisesti ihmeitä odota.
Tähän on hyvinkin edullisia keinoja nähtävissä jo lähitulevaisuudessa:
Tehokkainta on vedyn varastointi nykyisissä maakaasuvarastoissa tai vastaavissa luonnonmuodostelmissa. Dataa on rajallisesti, mutta sen perusteella konversiokustannus vaikuttaa olevan minimaalinen ja luolat isoja. Toimijana tässä on mm. koko (Saksan) kansan Uniper
Teoriassa varastointia voisi olla vedyn sijaan myös vetyjalosteissa (esim metanoli tai metaani) mutta vaikea sanoa onko taloudellisempaa kuin varastointi vetynä. Synteesi aiheuttaa kustannuksia ja häviöitä.
Yhtiöiden tarkempi puinti sopinee paremmin vetyketjuun, tämä lähinnä huomiona että edullinen varastointi ei ole lainkaan mahdottomuus vaan pikemminkin todennäköinen tulevaisuus.
Saksan maakaasuvarastot käytännössä täynnä kolmisen viikkoa ennen suunniteltua aikataulua. Eiköhän sielläkin pärjäillä talven yli.
Germany’s natural gas storage levels came within the 95% mark three weeks ahead of schedule
Koko talven kulutus Saksassa on muistaakseni n. kolme kertaa varastointikyky. Kaasua tulee kuitenkin koko ajan lisää. Tilanne vaikuttaa yllättävän vakaalta.
