Osaako kukaan sanoa, että mikä näissä energiantuottajien likviditeettiongelmissa on tarkkaan ottaen homman nimi? Tekeekö laitokset turskaa, kun myyntihinnat on sovittu etukäteen, tuottaminen kallistuu vaikkapa fossiilisten tapauksessa ja suojaukset eivät toimi tai ovat olleet riittämättömiä, jolloin negatiivinen tulos pitää kattaa ulkoisella rahoituksella?
Vai onko kyse siitä, että kun sähkön tuottaja myy sähköä ennakkoon futuureina, niin heidän pitää lain vaatimalla tavalla pistää peliin vakuuksia suhteessa futuureiden arvoon. Ja kun futuureiden hinta nousee, niin pitää sitoa enemmän vakuuksia siitä huolimatta, että tuottavat itse tuon vaaditun sähkön. Eli sähkön hinnan raketoidessa vaadittujen vakuuksien määrä raketoi samalla tavalla, jolloin ennätystulostakin takova tuottaja joutuu ongelmiin, kun varat eivät riitä vakuuksiin. Mikäli tilanne on tämä, niin silloinhan homma purkautuu hiljalleen?
Jälkimmäinen. Ohessa Fortumin Rauramon kuvaus asiasta.
Sähkön kova hinnannousu Pohjoismaissa on kasvattanut Fortumilta vaadittavia vakuuksia, koska sähkön futuurihinnat ovat nousseet sähköpörssissä. Fortum myy sähköä kiinteään hintaan tulevaisuudessa ja se suojaa tätä sähkönmyyntiään johdannaisilla.
Rauramo väänsi rautalangasta, miten kuvio käytännössä menee.
– Jos yhtiö, esimerkiksi Fortum, on myynyt 50 euron hinnalla sähköä tulevaisuudessa ja sähkön futuurihinta nousee 250 euroon, niin silloin sähkön myyjän pitää laittaa se ero vakuutena. Ja kun volyymit ovat isoja, puhutaan miljardeista.
Rauramon mukaan vakuudet palautuvat sitten, kun sähkö on toimitettu asiakkaalle.
– Suurin osa Fortumin vakuusvaatimuksista palautuu meille ensi vuonna, kun sähkö menee toimitukseen ja loputkin vuonna 2024.
Rauramon mukaan on mahdollista, että vakuudet voidaan myös menettää.
– Ne menetettäisiin siinä vaiheessa, jos koko pörssimarkkina romahtaisi, eli jouduttaisiin tällaiseen finanssikriisimäiseen tilanteeseen. Siksi on huolehdittava siitä, että markkinat toimivat.
Sähkön futuurimarkkina on tällä hetkellä täysin rikki, likviditeetti on pientä eikä hinnat kuvaa enää todellisia toteutuneita spot-hintoja. Tästä oli twitterin puolella hyvä ketju, en valitettavasti muista enää kirjoittajaa.
Vakuusvaatimukset ovat nykytilanteessa täysin älyttömiä varsinkin sähköntuottajille, joiden tuotantokustannukset eivät ole nousseet ollenkaan. Valvovan viranomaisen pitäisi nopeasti muuttaa pelin sääntöjä ja asettaa vakuuksille joku kattosumma jota ei voi ylittää, oli futuurihinta miten korkea tahansa. Tätähän Rauramo toivoi haastattelussa.
Pakko lisätä vielä, että vaikka tilanne on vaikea ja pitää ottaa vakavasti, niin varsinkin sijoitustvitteri tuntuu suorastaan mässäilevän Euroopan ahdingolla.
Kuten aiemmin kirjoitin, jokainen asennettu aurinkopaneeli on positiivinen asia, mutta olet siinä oikeassa, että aurinkoenergian merkitys Suomen energiantuotannolle on ja pysyy marginaalisena.
Tuulivoiman osalta olet väärässä. Suomi ei ole parasta mahdollista maaperää tuulivoimallekaan, mutta maastamme löytyy alueita, joissa se on hyvin kannattavaa. Näillä energian hinnoilla rakentaminen kannattaa minne tahansa.
Tuulivoimaenergian tuotannon vaihtelevaa luonnetta emme voi muuttaa, mutta sen merkitys kasvaa erittäin nopeasti. Ohessa kehitys viimeisen kymmenen vuoden osalta (Vuosi / Koko tuulivoimakapasiteetti MW) →
Viittasin aiemmassa kirjoituksessani ensi vuoteen ja tuulivoiman kasvavaan merkitykseen. Ilman valtion tukea valmistuvia tuulivoimahankkeita on tänä ja ensi vuonna noin 2500MW edestä ja vuoteen 2025 mennessä on jo nyt ilmoitettu noin 3800MW edestä tuulivoimahankkeita. Se on valtava lisäys Suomen tuulivoimakapasiteettiin.
Edit. Lukaisin juuri Fingridin ennusteita ja heidän arvion mukaan tuulivoima nousee suurimmaksi sähkön tuotantomuodoksi vuoden 2027 paikkeilla.
Juu en tuulivoimaa aliarvioi, sillä tuulivoimaa pelastaa meidän pois lukien paukkupakkaset, jolloin olemme sähköpörssin ja norjalaisten armoilla…
Pitäisi saada tuulivoiman tuottamaa energiaa varastoitua, toki sekin asia etenee , mutta hitaasti.
Mutta siinä olen oikeassa (enkä muuta mielipidettäni), että Suomen pitää päästä sähkössä omavaraiseksi, eli tilanteeseen, ettei tarvitse Norjasta tai Ruotsista apua pyytää.
Jos ei muu auta, niin turvetta pataan kuten Ruotsissakin.
Norjahan nyt lupasi maksaa kansalaisten sähkölaskun kun hinta menee yli 7,2senttia/Kwh.
Tai no hintatuki on vaan 90% ylimenevästä osasta…
Voisi kysyä vastakysymyksen että pitäisikö kaikkien maiden olla joka hetkellä omavaraisia sähköntuotannon suhteen? Tuotanto vaihtelee maiden välillä nyt jatkossa vielä nykyistä enemmän ennen kuin energian varastointikysymys saadaan kunnolla ratkaistua. Ei ole taloudellisesti järkevää rakentaa joka maahan suurta ylikapasiteettia kovimpia kulutuspiikkejä varten vaan ostaa ja myydä sähköä rajojen yli. Tietenkin nyt energiakriisin aikaan olisi hienoa mukavampaa myydä kuin ostaa sähköä.
Ruotsin turvetuotanto on todella marginaalista. Enemmän turvetta meillä kai edelleen poltetaan kuin Ruotsissa vaikka se Ruotsissa muuttuikin “uusiutuvaksi”. En uudempaa tilastoa löytänyt mutta 2005 Ruotsissa tuotettiin energiaturvetta 570 000 tonnia (Suomessa 8 200 000 tonnia).
Nyt olisi hyvä varmasti miettiä eri skenaarioita ja mitä niistä seuraa. Energiakriisi tuskin ratkeaa ennen sodan päättymistä.
Pahin skenaario. Hallitus ei reagoi mitenkään energianhinnan nousuun. Sähkölämmitteiset asunnot joutuvat itse maksamaan laskunsa, johon suurin osa ei pysty. 500k sähkölämmitteistä taloa Suomessa voi olla aikamoinen pommi, jos varallisuus menee kokonaan sähkölaskuun. Lisäksi on varmasti ravintoloita, liiketiloja ym. jotka eivät ole myöskään varautuneet tähän tilanteeseen ja joutuvat lopettamaan toimintansa. Talous ottaa pahasti hittiä, useamman firman tulos romahtaa. Pörsseissä lasku jatkuu
Neutraali skenaario. Sähköä joudutaan säännöstelemään. Sähkön hinnalle saadaan jonkinlainen katto ja valtio tukee sähköllälämmittäviä koteja + teollisuutta. Velkaa tulee lisää valtiolle, mutta vältetään talouden romahdus. Energiakriisiä ei saada ratkaistua, koska kaikkialla on pulaa energiasta, mutta velkaantumalla saadaan vältettyä täydellinen talousromahdus. Pörssit laskevat vielä pitkään talven yli. Osa yrityksistä pystyy hyvin pitämään vanhan tulostason ja osalla tulokset ottavat kovasti osumaa. Osa sähkönhinnasta viedään myös yritysten taakaksi.
Paras skenaario. Sota loppuu, energiaa aletaan taas saamaan venäjältä halvalla. Pörsseissä alkaa vahva nousu. Tätä en pidä kauhean todennäköisenä ja miten paljon venäjältä ylipäätään halutaan enää ostaa energiaa?
Tässä omia maalaisjärjellä miettyjä ajatuksia. Pitäisin tuota 2 skenaariota todennäköisenä. Uniperi sai myöhemmin viedä kaasun korotettuja hintoja sähkölaskuihin niin eikös tuo todennäköisesti vaikuta myös yritysten tulokseen.
edit Olisi myös kiva saada Inderesiltä jonkinlainen energiakatsaus miten tämä tulee vaikuttamaan ennusteisiin. Äärimmäisen vaikeahan tätä on arvioida eri yhtiöiden kohdalla ja miten vaikuttaa kuluttajiin ja yrityksiin.
Kyllä meidän pitää sähkösäkin laittaa huoltovarmuus kuntoon ja omavaraisuus 100%:iin
Saksa pölli meidän maskit kun Korona alkasi ja nyt Norja tinttailee sähkön myynnissä, Venäjä jo laittoi kaasuhanan kiinni. Ruotsi myy kyllä sähköä mutta maksaa 50senttiä/Kwh…
Ei näin voi jatkua, ei me voida hyväksyä sähkökatkoksia, vaikka muistan aikanaan sellaisia olleen…
Eipä kovin lupaavalta näytä. Ydinvoima tipahti puolilta päivin 3000MW->2000MW eli OL3 rysähti alas tuotannosta. En ole erityisasiantuntija, mutta pidän tätä poikkeuksellisena. Jos kyse olisi ollut testauksesta eiköhän se olisi tapahtunut hieman myöhemmin viikolla eikä heti päivän päästä valtakunnanverkkoon liittämisestä.
Kohta taas ilmoitetaan, että OL3:a korjataan ensi kevääseen.
Ironia on vaikea laji. Tuollaisen 800MW äkkitiputtaminen olisi tosiaan voinut kaataa koko verkon hetkeksi. Ihan lounastauolla tuollaista ei varmasti tehtäisi…
Ja siitä vielä ihan TVO:n viestitäntiimin kertomaa asian tiimoilta. Mielenkiinnolla odotellaan, että onko hetkittäinen häiriö vai isompaa vikaa laitteistossa.
Myönnän, että olen boomeri ja kaavoihini kangistunut. Eikö nuoriso käy enää lounaalla puolilta päivin?
Eipä muuten käsien ristiminen auttanut. En risti enää käsiäni sen toivossa, että kyseessä olisi vain pieni softabugi turvajärjestelmässä. Olisi aika karsea tilanne, jos OL3 olisi taas pois kuvioista määräämättömän ajan.
The OL3 power plant disconnected from the main grid due to turbine
disturbance starting at 10.54. Production plan will be found
on TVO’s website. Website will be updated as soon as possible
Lähinnä yritin sanoa, että lounastauollehan tuo pätky sopii, kun yleensä siinä 11-12 välissä tuppaa nälkä olemaan. Mutta tässä ketjussahan näkyy olevan jo hyvin tietoa, mistä kiikastaa.
Hyvin on Suomessa kapasiteetti noussut tuulivoimassa, mutta niin kuin kaikki tietää varsinainen toteutunut tuotanto on kaukana teoreettisesta kapasiteetista. Keskiarvo tältä vuodelta toteutunut 1212 MWh/h, kun teoreettinen kapasiteetti on 3701 MWh/h.
Kuvaajassa vuoden 2022 tuulivoimatuotanto Fingridin sivuilta.
Olisi aika karsea tilanne, jos OL3 olisi taas pois kuvioista määräämättömän ajan.