Ei tietenkään. Ongelma on se, että Rinteen/Marinin hallitus EI OLE TEHNYT MITÄÄN edistääkseen Suomen energianhuoltoa ja kestävää energiapolitiikkaa tulevina vuosina. Nada. Zip.
Ei uusia voimaloita tai kantaverkon uudistuksia tehdä vuodessa tai parissa. Nyt tehtävät päätöksen (tai siis 2-3 vuotta sitten tekemättä jääneet päätökset) näkyvät tulevina vuosina.
Tämä on vähän sama asia kuin Suomen valtiontalouden menojen kasvattamisen kanssa. Niitä hallitus on lisännyt yli 40 miljardia hallituskauden aikana yrittämättä edes löytää säästökohteita. Seuraavat hallitukset joutuvat tätä korjaamaan.
Otin non-household tilaston koska puhuit yrityksien kilpailukyvystä. Sama tilastodata on saatavana myös syksylle saakka lähteessä, ja tein Spottihinnoilla kuvan joka osoittaa että Suomalainen kilpailukyky ei energia puolella ole Eurooppalaisittain heikennyt, ei myöskään household puolella.
Spotti hinta taas ottaa suoraan kommenttia myös house-hold kuluttajien hintaan, ja sen kilpailukykyyn. Suomi pärjää tässäkin hyvin.
" Lisäksi moni suuyritys omistaa suoraan sähkön tuotantoyhtiöitä. (esim. TVO) Tämä vääristää non-household tilastoja ilman muuta.” → Kuten yritin mainita, nämä mankala, tai omatuotannot EIVÄT OLE MUKANA non-house hold tilastossa, joka on syy miksi sanoin että kannattaa perehtyä tilaston datasettiin, ja siihen mitä se sisältää.
Tämän takia toin esille mm tämän hetken spotti hintoja, jotka näyttivät että olemme yhä, eurooppalaisittain halpa energian tuottaja.
Otin esiin datasetit SE3 ja SE4. koska alueet vastaavat parhaiten Suomea energiantuotanto ja kulutusta profiililtaan.
Energiaa pitää vertailla siellä missä se kulutetaan, ei ole reilua vertailla aluetta joka on erittäin epätiheään asuttu, ja sisältää maantieteensä takia paljon vesivoimaa. Kuten sanoin alunperin “maantieteelle emme mahda mitään.” Nämä hinnat SE3 ja SE4 ovat ne hinnat mitä alueen Ruotsalaiset maksavat.
“Pienet ja keskisuuret yhtiöt työllistävät reilusti yli puolet suomalaisista. Näiden yhtiöiden sopimukset ovat keväästä lähtien olleet katkolla ja tarjolla on yhtä lailla korotettuja hintoja kuin kuluttajillekin.”
Non-house hold tilasto keskittyy erityisesti pieniin ja keskikokoisiin yrityksiin ja asiakkaisiin. Joiden vuosikulutus on 500-2000 MWh. → Yksi syistä miksi valitsin sen. Samasta data-setistä löytyy datat myös isommille yrityksille, missä suomi on yhtälailla pärjännyt. Dataa löytyy myös uudemmilta kuukausilta, jossa Suomi taas kärkeä. Raportti julkaistaan vaan H1 ja H2. Mutta datasetissä uudempaa dataa. Spotti data kertoo myös samaa tarinaa.
Yksittäisten yrityksien huono pärjääminen ei ole yllätys. Koko Eurooppa kärsii nousseista hinnoista, mm Ruotsi ja Norja mukaan luettuna. Yksittäisten yrityksien kohdalla tilanne riippuu sitten paljon siitä miten siellä on hoidettu riskienhallinta.
“Energiahuollon toimiala huolehtii mahdollisimman häiriöttömästä energian saatavuudesta
seuraa energiamarkkinoiden kehityksen vaikutusta huoltovarmuuteen
edistää huoltovarmuusnäkökulman huomioon ottamista päätöksenteossa
kehittää uusia, toimivia keinoja huoltovarmuuden turvaamiseksi
edistää laajasti alan varautumis- ja valmiussuunnittelua.”
Eli jos ensi talvena sähköä joudutaan säännöstelemään, se on mielestäsi Rinteen/Marinin hallitusten syy? Samaan aikaan kuitenkin myönnät, etteivät olisi ehtineet ensi talveksi mitään tekemäänkään. En ymmärrä.
Tämä oli ja on selvää kuin vesi. Kuten kirjoitin, suurin ongelma oli tilaston kattavuus (tammi-kesä) ei tilasto itsessään. Ja Mankala tosiaan vääristää tilastoa siltä osin, että halvat Mankala-hinnat eivät ole tilastossa mukana.
Spot-hinta on markkinahinta, jossa oli viimeisimpien uutisten perusteella 9% kuluttajien sopimuksista. Luku on toki nopeassa kasvussa. Eli pelkkä spot- tai aluehinta ei kerro sähkön todellista hintaa kuluttajille. Antaa toki viitteitä siitä pidemmällä aikajänteellä.
Huolet sähkön riittävyydestä ovat nostaneet suomalaisten sähköyhtiöiden johdannaishintoja ja siten myös kuluttajien sopimushintoja, joita tilastossa seurataan. Eli veikkaan vähän toisenlaista tilastoa loppuvuoden osalta.
Tilastodatasta saatavilla dataa syksylle → Jatkuu.
Argumentoit alunperin että ongelma korkeat hinnat yrityksille → Tilasto tarjoaa dataa siihen → Se että siitä puuttuu “vääristävät” halvat mankala hinnat ei mielestäni ainakaan nosta energia mixin hintaa jos ongelma oli kallis hinta? Omatuotantoa on turha lähteä vertailemaan, sitä löytyy myös muista maista.
Spot hinta taas liittyy suoraan mm kiinteisiin hintoihin. Spot hinnan ja futuurien pohjalta pystytään tekemään hinta-arvio tulevaisuuden hinnoista. Tällä hetkellä en esim suosittele kellekkään kiinteitä sähkösopimuksia, sillä niiden riskipreemio on erittäin korkea verrattuna ensi vuosien futuurihintoihin.
Sähkön futuurien hinta on noussut, mutta suurin nousu on tapahtunut keväällä ja kesällä. Viimeiset 5kk hinnat ovat olleet rajussa laskussa. Keväällä tai kesällä tehdyt sopimukset tulevat tod.näk olemaan kriisin kalleimmat.
Luvut eivät sisällä ALV:ia, ovat pohjoismaiden. Mutta hinta korreloi erittäin vahvasti suomen hinnan kanssa. Ja voisi kohtuullisella tarkkuudella sanoa että hinnat ovat “Suomen hintoja”
Hinnat nousevat suomessa, mutta koko kriisiä on leimannut panikoiminen ja ylireagointi.
Tästä kertoo mm sähkö ja kaasufutuurien romahtaminen.
Olemme ensi vuodella vuoden 2021 hinnoissa. 2024 jo alempana.
Tämän vuoden jälkipuoliskon hinnat ovat oikeasti korkeat yrityksille ja alkuvuoden tilasto ei kerro siitä vielä juuri mitään. Sopimuksia uusitaan vähitellen. Sopimusten sykli yrityksissä on yleensä ollut pidempi kuin kuluttajilla – ainakin niiden yritysten osalta, joista itse tiedän.
On ehkä viisaampaa sulkea suuryritykset kokonaan pois keskustelusta. Tai ainakin iso osa niistä – Mankalan takia. Niille sähkö on ja pysyy halpana. Emme ole siitä eri mieltä.
Mutta artisti maksaa.
Tästäkään emme ole eri mieltä.
Pörssisähkö on ainakin ennen pakkasia ollut erittäin halpaa toistaiseksi voimassaoleviin sopimuksiin verrattuna. Uusin yhden Helenin sopimukseni hiljattain ja se muuten alkaa spotitettuna huomenna.
Vielä kesällä sähkö oli yhtä lailla kallista kaikissa Pohjoismaissa. Miksi Suomen hinta näyttää nyt erkaantuneen etenkin Ruotsista? Siellä toisin kuin Suomessa on palattu kesän jälkeen hyvinkin edullisiin hintoihin.
Yksi perussyy on se, että Ruotsi ja Norja ovat sähkön suhteen omavaraisia ja tuottavat sähköä runsaasti yli oman kulutuksen. Suomi sen sijaan on riippuvainen tuonnista.
”Ruotsi oli itse asiassa edellisenä kalenterivuonna EU:n suurin sähkönviejä”, Energiateollisuuden sähkömarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa sanoo.
Tänä vuonna pohjoismaidenkin sähkön hinta on seurannut pitkälti maakaasun ja kaasulla tuotetun sähkön hintaa.
Keski-Eurooppa on kisannut Ruotsin ja Norjan ylijäämäsähköstä Suomen kanssa. Siksi Keski-Euroopan maakaasun hinta vaikutti sähkön hintaan Suomessa asti.
Viikonloppu mentiin tasahinnoissa Ruotsin kanssa, mutta tänään palattiin taas syksyn uuteen normaaliin. Suomessa maksetaan tänään 4 kertaa kalliimmasta sähköstä, kuin Ruotsissa.
Mielenkiintoinen juttu modernista tuulivoimalasta. Harmi, ettei video ole pidempi. →
Edit. TVO:lta tiedote OL3:n tilanteesta. Vähän yli kolme viikkoa on nyt kulunut materiaalitestaukseen ja prosessimallinnukseen.
Niin sanotussa rikkovassa testauksessa yksi vaurioitunut juoksupyörä halkaistiin ja osat lähetettiin useaan eri laboratorioon tutkittavaksi. Näin varmistetaan muun muassa materiaalin valmistuksen aikainen laatu ja tunnistetaan särön alkukohta sekä selvitetään vaurion syntymekanismia.
Juoksupyörän tarkka geometria 3D-mallia varten selvitettiin laserskannaamalla. 3D-mallia käytetään muun muassa täydentävissä lujuusteknisissä ja virtausteknisissä analyyseissä. Näiden tuloksia hyödynnetään vaurion syiden selvityksessä.
Lisäksi on selvitetty yksityiskohtaisesti syöttövesipumppujen käyttöhistoria ja käyttöolosuhteet laitoksen käyttöönoton aikana.
Onko todella niin, ettei varapumppuja ole valmiina vaihtoa varten. Yleensä sellu-, ym prosessiteollisuudessa näin on ollut kriittisissä prosessikohdissa.
Eiköhän varapumppuja ole saatavilla, mutta ei niistä kovin paljoa iloa ole jos nekin on kohta hajalla. Tämän takia täytyy tehdä ensin kunnolliset selvitykset, mikä rikkoutumisen on aiheuttanut.
Hitsauskokeita kuuluvat tekevän pumpun materiaaleille eli yrittäisivätkö sitten hitsaamalla korjata halkeamat. Toivottavasti joku korjaustapa onnistuu, jos uusia pumppuja ei ole helposti saatavilla.
Onnetonta touhua. Itse työskentelen paperiprosessissa jossa on maailman huippu pumput, pumpataan sitten vettä tai sakeata massaa. Ei ne pumput hajoa kuin akselista, laakeroinnista tai itse sähkömoottori tulee tiensä päähän. Jos joku kehtaa sanoa että uudet pumput hajos siipipyörästä niin good luck ja menestystä valitsemallesi uralle. Vähän haisee jo ajan peluulle kun ei myllyt laula energiaa verkkoon.
Kieltämättä vähän vastaavia tuntoja ollut täälläkin.
Mitä varapumppuihin tulee… Vaikea uskoa, että neljää tuollaista pumppua pidettäisiin varalla. Pumppujen vara- ja kulutusosia (laakerit, tiivisteet, ehkä jopa yksi juoksupyörä tai moottori) varmasti varastoidaan.
Tällaiset pumput eivät ole hyllytavaraa muutenkaan. Make to order, kuten sanotaan…
KSB:n pumput syöttövesipumput näkyy olevan kyseessä, firmalla ikää 150 vuotta, 15000 henkeä töissä ja liikevaihtoa >2000 MEUR joten ihan varteenotettava putiikki. Paljon pumppuja ja venttiilejä jo OL1&2.
Tämä on hyvin valitettava tilanne monissa yrityksissä ja täyttä totta. Asia koskettaa Suomen sisällä toimivia yrityksiä, mutta vielä enemmän pieniä ja keskisuuria vientiyrityksiä, joilla energia on suuri kuluerä ja jotka käyvät kilpailua Pohjoismaissa.
En usko Energiaviraston tekevän asialle yhtään mitään. Eilistä A-studiota seuranneena tuli sellainen käsitys, että Energiavirasto ei juuri poikkea tuoreista kokemuksista, joita minulla on muista virastoista.
Jos kyseinen virasto ei ole edes määritellyt, mikä on laissa mainittu kohtuullinen sähkön hinta, miten se voisi tällaiseen koskaan puuttua? Ei ole virastossa kenellekään tullut mieleenkään moinen… (huokaus)
Täytyy sanoa että yllätti kyllä että virasto jonka vastuulla olisi kohtuullisen hinnan valvonta ei ole tehnyt elettä kohtuullisuuden periaatteen määrittämiseksi. Ja milloin lie kantelutkin jo tehty…
Lupasi että ensi vuoden puolella sentään
Itse en tiennyt että jokin kohtuullisuuden periaate on olemassa, sen verran sakea hintaa hintaa on tarjolla niin markkinoilla kuin kiinteissä sopimuksissa.
Reilut 20v olen toiminut sähkölämmittäjänä, ja sähkön hinta on tuona aikana tainnut pyöriä haarukassa 3-7 c/kWh.
Sen verran voi jeesata virastoa että koska tuotantokustannukset ja tuotantomuodot eivät ole sotaa edeltävästä ajasta juuri muuttuneet niin kohtuullisuuden tasoa kannattaa alkaa etsimään lähempää 10c/kWh kohtaa kuin vaikkapa Helenin nykyistä 12kk tarjousta 33,43c/kWh.
Toimittaja oli kyllä melkoisen heikko haastamaan tai vaatimaan mitään viraston tai Helenin henkilöiltä…
