Osataan sitä offshore-kapasiteettia kasvattaa Suomessakin. Tuore uutinen sopii hyvin päivän pirtaan.
Suomeen on parhaillaan suunnitteilla 13 merituulivoimaprojektia, joiden teho on yhteensä lähes 13 500 megawattia. Merituulivoimaa on kehitteillä yli 3 200 megawattia enemmän kuin keväällä.
Merituulivoiman nopean kustannusten laskun myötä markkinaehtoinen kannattavuus toteutuu yhdistyksen mukaan tällä vuosikymmenellä.
Viimeisen vuoden aikana erityisesti talousvesialueella eli Suomen hallinnassa olevilla kansainvälisillä vesialueilla on aloitettu useita merituulivoimahankkeita.
Merituulivoimahankkeita on siis suunnitteilla kahden Olkiluoto 3:n kapasiteetin verran enemmän kuin vielä keväällä.
Ja pitää sitä hallitustakin tölväistä taas kerran. Siihen tuntuu aina olevan aihetta. →
“Merituulivoiman kiinteistöveron laskun periaatteet on jo esitelty eduskunnalle, mutta lopullinen lainsäädäntömuutos ei ennättänyt valmistua tällä hallituskaudella. Se on kriittinen tekijä merituulivoiman taloudellisen kannattavuuden parantamiseksi", Anni Mikkonen sanoo.
Tässä ei sinänsä mitään uutta. Marinin hallitus ei vieläkään ole tehnyt mitään. Nada. Zip.
Helenin 12kk sopparissa sähkönhinta 33c/kWh merituulivoimalaitoksen virittelijät haluavat laskea kiinteistöveroja saadakseen vekottimet kannattavaksi. Ei kuulosta kovin kestävältä yhdistelmältä… Olisi mielenkiintoista tietää mitä rajahintoja pitävät laskelmissa.
Logiikka on se, että tuulivoimaloita saataisiin nopeammin rakenteille ja tuottamaan energiaa. Byrokratia ja luvitukset, puhumattakaan valmistelemattomista veropäätöksistä, eivät saisi olla esteinä.
Nyt tehtävät päätökset näkyvät konkreettisesti vasta 2-3 vuoden päästä. Siis aikaisintaan.
En usko, että investointeja lasketaan koskaan epäselvillä parametreillä. Jos on pakko arvata, käytetään varmasti huonointa vaihtoehtoa. Kyse ei ole välttämättä veron pienentämisestä vaan kiinteistöveron laskun periaatteista merialueilla.
Ollut ilmeisesti Marinin hallituksella kiireitä ihan joutavissa asioissa, kuten suunnitellessa yritystukia toinen toisensa perään enemmän kuin yksikään hallitus Suomessa ikinä, kiire muissa koronatoimissa, Natoon liittymisessä, ilmastotoimissa ja muussa vähemmän tärkeässä? Mutta OldFekin mielestä tärkeissä asioissa “ei - - mitään. Nada. ZIP.”
Joo sähköasioissa olisi saanut reagoida nopeammin. Esim. Suomen jako kahteen hinta-alueeseen säästäisi edes pohjoisen Latvian ja Liettuan hinnoilta.
Laajentaisin tätä saamattomien joukkoa. Esitys hallitukselta eduskunnalle on annettu jo kaksi vuotta sitten. Pyöriikö valiokunnissa vai jotain muuta? En kuulu lainsäädännön sisäpiiriin.
Jos olisit seurannut keskustelua tarkemmin olisit tiennyt, että kirjoitin ketjun aiheesta, eli energiasta ja energiapolitiikasta. Siis oikeastaan vain toistin, mitä kirjoitin ketjuun jo aiemmin.
Mitä siihen muuhun tulee, niin kauheastihan Marinin hallitus on reagoinut kautensa aikana. Yli 40 miljardin edestä ennätykset paukkuen. Marinilta taisi kesän väsyneillä silmillä unohtua myös ainakin EU:n metsäpolitiikan esittely ja valmistelu ja Fortum-asiatkaan ei ihan natsanneet, mutta siitä voidaan jatkaa toisessa ketjussa.
Turha meidän on vääntää siitä, pitääkö loppulause tulkita koskevan vain aiempaa asiaa vaikkei sitä sanota, vai yleisempää johtopäätöstä. Ihan sama.
Mutta ideaa Suomen jakamista kahteen hinta-alueeseen osaisit varmaan asiasta enemmän tietävänä kommentoida. Viime aikojen hintakartoissa kattaa Baltian hintataso myös Suomen. Surkuhupaisinta on, että tämä koskee myös Pohjois-Suomea, vaikka heti Tornionjoen länsirannalla sähköä saa neljäsosahinnalla eli 75% alennuksella.
Täytyy sanoa, että en ole tähän asiaan perehtynyt enkä ole edes kuullut, että Suomen jakamista kahteen alueeseen harkittaisiin. En siis osaa sanoa mitään siitä, mitkä vaikutukset olisivat sähkön hintoihin alueiden sisällä. Kuulostaisi loogiselta, että ainakin Pohjois-Suomen hinta laskisi, mutta mahtaako olla ihan noin yksinkertaista. Tänään Suomi maksoi muuten vähintään tuplat sähköstä kaikkiin Ruotsin aluehintoihin verrattuna.
Edit. Jaa, hintaero onkin kasvanut reilusti iltaa kohden. Eli nyt maksamme n. 5 kertaa enemmän kuin ruotsalaiset.
Ei ehkä asia tule vastaan, jos työskentelee yhdessä ja samassa tehtaassa, mutta kavitaatio on yksi yleisimmistä pumppujen ongelmista ja vaurioittaa myös siipipyörää. Syinä miksi pumpussa voi syntyä kavitaatiota voi olla esim. se, että pumppu on väärin mitoitettu tai prosessi ei pumpun osalta jostain muusta syystä toimi kuten suunnitellessa oli oletettu, ja jos edellä mainitut syynä ilmenee ongelmat nopeasti uusien pumppujen käyttöön oton jälkeen. En tiedä onko OL3 pumppuongelmilla mitään tekemistä kavitaation kanssa, mutta se on ainakin yksi mahdollisuus joka voisi sopia kerrottuun tilanteeseen. Täältä voi lukea lisää kavitaatiosta, jos kiinnostaa.
Juuri niin, jos uskoo lehtijutussa haastateltavaa asiantuntijaa. Veroasioissa tunnen kyllä paremmin sinun kantasi, kuin Anni Mikkosen.
Mutta kunhan tuulivoimalat saataisiin vain nopeammin rakenteille. Maamme kilpailukyky on juuri nyt uhattuna ja talvi tuo valtiolle taas ison laskun toimeentulotuen ja sähkölaskutukien muodossa ja tottakai meille tavallisille laskunmaksajille myös – ja kaikki tämä riittämättömän energiatuotannon takia.
Kavitaatio johtuu alhaisesta paineesta pumpussa, mikä voi puolestaan johtua esim. tukkeutunnesta suodattimesta tai väärin säädetystä venttiilistä. Alhaisesta paineesta seuraa veden tai muun nesteen kiehuminen ja paineiskut, mitkä aiheuttavat kuoppakulumista. Ilmiö on yleinen esim. laivojen propulsiojärjestelmissä ja pumpuissa yleensäkin. Lehdissä on kirjoitettu säröistä pumppujen juoksupyörissä, mikä viittaa valmistusvirheeseen. Toivottavasti saavat kuntoon, sillä Suomi tarvitsee perusvoimaa. Säästä riippuvainen tuulivoima ei auta pakkasilla, vaikka onkin muulloin loistavaa.
On meillä alkuvuodesta tullut uutta tuulikapasiteettia jo noin 50 prosenttia. Siellä on vieläkin komponenttipulaa ym. taustalla, joten tuskin tuota nopeammin tehdään yhtään mitään.
Tuotanto on tänä vuonna vaihdellut 4 megawatin ja 4000 megawatin välillä. Tuota kun tarkastelee niin merkittävän osan ajasta tulemme joka tapauksessa olemaan länsinaapureiden myöteliäisyyden varassa. Turve on helpoin ja nopein tapa lisätä vakaata tuotantoa, mutta kaikki kalusto nyt on romutettu ja uusiin ei varmasti olla investoimassa ilman kunnon takuita bisneksen jatkuvuudesta
Kun katselee hieman minkälainen määrä kapasiteettia on tulossa ja jopa ulkolaisten rahoittamana niin tietää kyllä heti kuinka halvalla lähtee. Kiinteistöverotus, kunnon korvaus maanomistajille ym. on vähintä mitä voi tehdä ja ei varmasti vaikuta isossa mittakaavassa investointihalukkuuteen. Meillä on kuitenkin tuulivoiman osalta niin valtava määrä kilpailuetuja moniin muihin Euroopan maihin nähden
Turve olisi hyvä, niin opittiin jo öljykriisin aikaan 70-luvulla, mutta vallassa olijoiden sukupolvi on vaihtunut, joten esteenä on nykyinen poliittinen ilmapiiri. Tarkoittaa, että ainakin SDP:n pitäisi tehdä täyskäännös. Ja sen täyskäännöksen pitäisi olla niin voimallinen, ettei paluuta nykyiseen turvekieltoon edes harkittaisi.
Toinen vaihtoehto olisi, että keskusta ja perussuomalaiset saisivat yhteensä yli 50% äänistä.
Kumpaakaan ei tule tapahtumaan. Ja koska tuulivoimalla tuotettua sähköä ei voi millään käytännössä järkevällä hinnalla varastoida, niin tulemme kokemaan pakkasilla ehkä sellaiset 10 vuotta jännittäviä aikoja sähkön riittävyyden ja varsinkin hinnan suhteen. Jos vedyn säilömis-, siirto- ja sähköksi muuttamiskulut on sitten saatu kohtuullisiksi, alkaa helpottaa.
Uusien korkeiden tuulivoimaloiden tuotanto on aiempaa tasaisempaa ja tuulivoima on monipuolistumassa alueellisesti, joten äärimmäiset erot tuotannossa tulevat pienenemään. Kapasiteetin kasvaessa minimituotantokin kasvaa merkittävästi.
Olemme olleet yli vuosikymmenen naapureiden sähköntuotannon varassa. Kyse ei kuitenkaan ole myöteliäisyydestä vaan sähkömarkkinoista. Rahalla saa, mutta energia maksaa. Tällä hetkellä maksamme sähköstä 8 (!!!) kertaa enemmän kuin mikään alue Ruotsissa.
Meri-Pori näkyy jo Suomen sähköntuotannon tilastoissakin. Merkittävä apu talven sähköpulan taittamiseen etenkin nyt, kun OL3:n tilanne on edelleen epäselvä.
Tämähän tulee vaikuttumaan huomattavasti suomalaisten yritysten kilpailukykyyn verrattuna ruotsalaisiin ja norjalaisiin verrokkeihin. Jo tämän takia hallituksen tulisi nopeasti tehdä päätöksiä, nyt ei varmaan ole tehty edes mitään selvitystä? Ainakaan kilpailukyvyn kannalta aihetta ei taideta kauheasti olla käsitelty mediassa? Vain yksityishenkilöiden kannalta.
