Ihan mielenkiinnosta haluaisin kysyä:
miksi et näy ydinvoimaa mahdollisena ratkaisuna energiantuotantoon?
Onko tekniset ongelmat ydinvoimaan liittyen mielestäsi ylitsepääsemättömiä ja missä vaiheessa tekniset ongelmat vedyn tuottamiseen ja sähkön varastointiin liittyen on ratkaistu (vuosissa)?
Iso plussa siitä että kannatat kuitenkin biopolttoaineita.
Hinta on varmaan se suurin ongelma. Lisäksi jos ydinvoimaa lisättäisiin maailmanlaajuisesti paljon, ongelma olisi isompi (uraanin tarjonta ei kenties riittäisi, ainakin sitä tarvittaisiin lisää)
Mutta mielestäni tärkeämpää on ratkaista säätövoima - eli käytännössä nykyteknologialla akustot tai vedyn tekeminen “ylijäämäsähköllä” jota voidaan veivata edestakaisin hyvin lyhyellä varoitusajalla. Sitä tarvitaan lisää, varsinkin kun katsotaan paljonko tuulivoimaa ollaan rakentamassa. Muutoin sähkön hinta tulee tulevaisuudessa olemaan tyyliin 0-40c/kwh, muuttuen jatkuvasti ja kukaan ei voi myydä kiinteähintaista sähköä kun kaikki riippuu sananmukaisesti tuulen suunnasta.
Itse veikkaan, että vaikka tulevaisuudessa sähkön hinnanvaihtelut tasoittuvat, tulevat ne jäämään ilmiönä. Juuri nyt suurin syypää vaihteluun on sähkön riittämättömyys. Parin vuoden päästä sellaisia tilanteita on tuulivoiman lisääntyessä harvemmin.
@Jusa624 Kannatan vahvasti ydinvoiman rakentamista ja se tulee olemaan osa energiatuotannon ratkaisuja myös tulevat vuosikymmenet. Se ei kuitenkaan voi olla ratkaisu seuraavan parin vuosikymmenen aikana, sillä lisärakentaminen on hidasta ja kallista. Investointihalukkuutta on vaaditussa mittakaavassa vähän. Huomattavasti paremman tuoton saa sijoittamalla tuulivoimaan.
Voisi kysyä että mitkähän ongelmat.
Tuossa esimerkki mihin ollan menossa suomessakin. Eli tuuli sähköä ei meinatakkaan työntää valtakunnan verkkoon vaan siitä tehdään lyysellä vetyä joka muunnetaan LNG muotoon joka sitten roudataan saksaan LNG laivoilla. Eli siitä tuulisähköstä saadaan parempi kate kun se muutetaan vedyksi!!! Ja tämä sama kuvio tapahtuu tällä hetkellä ympäri palloa… kandee seurata missä saksan päättäjät käyvät tekemässä diilejä 
Muutaman esimerkkin olen jakanut tuonne Energia osioon. Tehkää hyviä sijoituksia ja oikeita osake poimintoja…
Tämä on teoriaa, onko käytännön laitoksia pystyssä jossain ja mikä on hinta näin tuotetulla kaasulla (tai vedyllä)?
Edit: Hienoa, joku ainakin on yrittämässä toteuttaa käytännössä, kiinnostavaa seurata miten homma toimii kunhan on pystyssä. Juuri tällaista tarvitaan.
Okei, kuulostaa järkevältä ja olen samaa mieltä. Asenteeni on paljon optimistisempi ydinvoiman lisärakennuksen kannalta. Tekniikka pienydinreaktoreihin on jo olemassa, lainsäädäntö on tällä hetkellä suurin este.
Yhteiskunnallisella tasolla mielestäni pitäisi ruveta miettimään ratkaisua jos säätövoimaa ei saada kehitettyä (ei kaikkia munia samaan koriin). Mutta jos järkevää säätövoimaa ei keksitä, tuleepaha ainakin hyvät tuotot sijoituksista sähköyhtiöihin ja raaka-aine firmoihin.
Uraanista ei ainakaan tällä hetkellä ole puute ja se on erittäin edullista. Tietenkin nykyisissä isoissa ydinvoimalaitoksissa on korkea CAPEX mutta operointi kustannukset ovat sitten matalat.
Niin varmasti, millainenkohan on tuulivoiman tuotto tuulisena päivänä kun sähkönhinta on lähellä nollaa (ilman kytkentää vedyn tuotantoon)?
Edit:
Siis vielä selventääkseni että olen sijoituspäätöksilläni teidän kanssa samaa mieltä. Mutta olen skeptinen siihen että tuulivoima/vety-tuotannolla saadaan ratkaistua energiakriisi. Visiossani näen vetylaitoksen Olkiluodon saarella. Tulevaisuus kertoo ja kiitos näkemyksistänne.
On näitä tosiaan suunnitteilla, mutta ensiaskeleita vasta otetaan.
Ei tästä ole kuin parisen viikkoa, kun luin jostain, että elektrolyysiäkin kyetään tehostamaan merkittävästi nykyisestään. En nyt äkkisiltään löytänyt enää uutista, mutta täytyy kaivella paremmalla ajalla.
Uskon, että vetytalous on tulossa ryminällä. Vuosikymmenen lopussa tilanteen on oikeastaan jo pakko olla toinen, sillä tuulivoimakapasiteettia on silloin jo Suomen nykyisen sähkönkulutuksen verran.
Tuosta voi lähteä seuraamaan miten esim kanadassa hommat etenee… ja tuollakin tuulella tehdään vetyä joka sitten tuodaan saksan kulutukseen. https://www.rechargenews.com/energy-transition/warp-speed-away-from-russian-energy-as-germany-seals-canadian-green-hydrogen-pact/2-1-1283577
Nämäkin lienee uusia projekteja joita vasta rakennetaan.
“aims to build a transatlantic supply chain for green H2 and its derivatives, with first shipments of clean ammonia to Europe’s largest economy foreseen “as early as 2025”.”
Kiinnostaa nähdä dataa miten nämä pärjäävät taloudellisesti, eli onko homma kannattavaa, varsinkin pidemmässä juoksussa.
No se data ja laskelmat löytyvät varmasti niiden firmojen päättäviltä henkilöiltä jotka ovat tehneet päätöksiä miljardien investoinneista.
Yksikään firma ei ole koskaan laskenut liian optimistisesti projektia, varsinkin kun sen kulupuolella iso osa riippuu energian hinnasta. Tämä on täysin mahdoton skenaario. 
Kyllä, se että tämmöisiä rakennetaan kertoo että ainakin joku jolla on iso pino rahaa uskoo että tämä voi olla kannattavaa liiketoimintaa, mutta kaipaan nimenomaan dataa siitä miten homma pyörii käytännössä.
Hyvä uutinen Suomellekin.
Ei tuo tosin Ruotsin tilanteeseen paljoa vaikuttanut. On merkittävä sähkön nettoviejä ilman suurinta ydinvoimalaansakin.
Sähkö on naapurissa nyt 5 kertaa halvempaa kuin Suomessa.
Edit. Huomenna onkin sitten erikoinen päivä. Pörssisähkö näyttäisi olevan korkeimmillaan 1,27c/kWh (alv.24%). Ensi yönä hinta sähköpörssissä on parhaimmillaan sentin sadasosan verran miinuksella.
Syy on selvä: Lämmin päivä ja hyvä tuulitilanne.
Olisi mielenkiintoista tietää kuinka suuri osa tuosta 200MW ottotehosta saadaan hyödynnettyä ja tuupattua LNG:ksi. En ole tämän alan osaaja, mutta esimerkiksi tässä podcastissä arvosteltiin voimakkaasti Kanadan ja Saksan vety yhteistyötä, toki ei ole 1:1 mutta aika lähelle kuitenkin. Mielestäni podcastin kaksi isointa ongelmaa olisi 1. suurinosa energiasta häviää prosesseissa, eli hyötysuhde alle 40% 2. elektrolyysilaitokset toimivat vain jos ne pyörivät koko ajan, eli tuurivoima ei ole luotettavaa 24/7, jolloin pääosin tällaiset laitokset toimivat fossiilisilla polttoaineilla.
Tällä hetkellä ne innovaatiot näyttävät lähinnä tehtaiden pysäyttämiseltä ja elintason laskulta.
Ei siinä mitään, jos oikeasti syntyy innovaatio sähkön edulliseen säilömiseen suuressa mittakaavassa, niin tulevaisuus on hyvä. Se vaan, että vielä ei ole näköpiirissä mitään riittävän edullista ratkaisua. Kovasti on kyllä yritetty.
Juurihan joku tässä laittoi tilaston, jonka mukaan edes Euroopassa ei aina tuule jossain. Tai kenties tuulee, mutta kun ei niitä voimaloita voi siirtää tuulen mukana, niin lopputulos on, että sähköä ei juuri tuoteta.
Tällä hetkellä ne huipputeknologiat ovat nimeltään varaava takka ja ilmalämpöpumppu. Onneksi polttopuut saa sukulaisten metsästä.
Olisi mielenkiintoista tietää, että kuinka paljon ilma-vesi-lämpöpumpuilla saa pois käyttövesikuluista. Kun olen lähiympäristössä tarmokkaampina päivinä vähän lenkkeillyt, niin on useammillakin pihoilla näkynyt LVI-asennusliikkeiden pakettiautoja erehdyttävästi vesivaraajan näköisiä kapineita asentamassa. Ja pakun vieressä paketti, joka vaikuttaa kovasti lämmönvaihtimelta.
WanhaRadio myös: “Ei siinä mitään, jos oikeasti syntyy innovaatio sähkön edulliseen säilömiseen suuressa mittakaavassa, niin tulevaisuus on hyvä. Se vaan, että vielä ei ole näköpiirissä mitään riittävän edullista ratkaisua. Kovasti on kyllä yritetty.”
Koff kyllä Siemensin kanssa teki olikohan puolen hehtaarin akuston ja kertoo, että on ollut taloudellisesti kannattavaa - siis jo normaalihintaisen sähkön aikoina. Asiasta enemmän tietävät voivat jatkaa tästä.
EDIT 15 min myöhemmin, löytyi se linkkikin:
EDIT 2. Ei ollutkaan hehtaaria, vaan jalkapallokentällistä. Hauskoja nämä uudet mittayksiköt, kuten 11 eduskuntatalollista joku päivä sitten mediassa.
Kenties se on kannattava ratkaisu sekuntitason säätöön, mutta kun megavattitunnin hinta on noin kaksi kertaluokkaa suurempi kuin vaikkapa kaasun hinta, niin ei niiden akkujen varaan voi mitään laskea.
Täytyy muistaa, että ratkaistava ongelma ei ole, miten verkon muutaman sekunnin mittaiset vaihtelut hoidetaan. Ratkaistava ongelma on, mistä saadaan sähköä suuruusluokkaa kaksi viikkoa, kun ei tuule.
Koff katsoo asiaa kaljan panemisen näkökulmasta. Jos muutkin isot teollisuuslaitokset tekevät saman rahan säästön, on ongelma ratkaistu. Tai ei kaikkien tarvitse, kun sähköautot otetaan omavaraisuuslainsäädännön kautta jonkun vuoden päästä valtakunnanverkkoon.
