Kappas, ihan tuore…
Se ei ihan avaudu, miten Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa Suomessa sähkön siirtohintoihin.
Kuka sitten maksaa miljardi-investoinnit? Sähköverkon käyttäjä tietenkin. Lehdon mukaan investoinnit aiheuttavat siirtohintoihin nousupaineita. Tilannetta ei helpota Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, joka on sotkenut markkinoita.
Vaikuttanee kenties investointien kustannuksiin jos jotain pitkän lead timen laitteita saa huonosti ja kysyntä on nostanut hintoja?
Ukrainassa joutuvat ehjäämään noita siirtoverkkoja jatkuvasti koska aina joskus joku venäjän risteilyohjus tai made-in-Iran pörisijädrone vahingossa osuu muualle kuin siviilikohteeseen. Tämä saattaisi nostaa kysyntää muuntamoille tms tavaralle jota ei ihan paikallisesta Puuilosta voi käydä hakemassa uusia.
Pitää varmaan pistää cv sisään😅 Et kai sinä vain ole Kai Mykkänen?
Kun puhutaan isoista pääoma intensiivisistä sijoituksista kiinteään laitokseen kaikki epävarmuus on myrkkyä ja lisää tuottovaatimusta. Pieni hienosääntö on kaunis ajatus, mutta riski miten se voi sotkea koko markkinaa on suuri. Erityisesti jos sitä ei tehdä koko nordpoolin tasolla, ja varsinkin silloin asia ei enää pysy yksinkertaisena. Pieni säätö markkinaan lisää myös todennäköisyyttä että tehdään taas uusi pieni säätö ja sitten vielä pienen pieni.
Olet ihan oikeassa siinä, että eihän tämä mikään täydellinen loppuunhiottu markkina ole, mutta toimiva kuitenkin. Tästä esimerkkinä miten hinnat ovat laskeneet, miten joustoja löytyi ja viime aikoina uutisoitu miten sähkötukia haettu oletettua vähemmän. Mikäli pörssisähkö olisi ollut laajemmin käytössä joustoja ollisi vieläkin enemmän ja tukihakemuksia vähemmän. Siitä samaa mieltä että sähkön siirtoyhtiöt ovat oma haasteensa.
No on se aika vahva ja todennäköisesti väärä väittämä. Kemijoki Oy suunnittelee 4000mw pumppuvoimaloita kemijoen varteen. Pumppuvoimalaa suunnitellaan lisäksi pyhäsalmen suljettuun kaivokseen. Myös Aurora 3 valmistuessaan tulee käytännössä puskemaan vesivoimalla tuotettua sähköä Suomeen. Suomesta taas syötetään tuulivoimaa, joka säästää pohjois Ruotsin patoaltaiden vettä tuulettomiin päiviin. Yhteensä tämä vastaa lähes koko ydinvoima kapasiteettia. Siihen päälle mahdolliset akut ja vetylaitokset optiona. Siinä on eri yhtiöitä ja en näe miten monopoli asema syntyy, varsinkin kun siirtoyhteydet parantuvat. Sähkömarkkina on lisäksi tälläkin hetkellä säädeltyä, ei se ole mikään villilänsi.
Kyllä sitä aika moni joutuu tinkimään perustarpeistaan jos talvella omakotitalon lämpimänä pito maksaa esim. 70 euroa päivä.
Toki. Tuo tarkoittaisi n. 100kw:n kulutusta päivässä ja n. 3000kw kuukaudessa, jos sähkön hinta olisi jokaikinen tunti 70c/kwh. 
Sitten voidaan keskustella siitä, lasketaanko tuollaisen super-energiasyöppö-omakotitalon lämmitys “perustarpeeksi”.
Noh, ehkei tästä enempää. Pointti on se, Suomessa on aika hyvin sähköä saatavilla ja aika halvalla, nautitaan siitä👍
En ole. Ihan särmän oloinen mieshän Mykkänen on, joten vertailu kelpaa.
Luojan kiitos politiikka ei kuulu intohimoihini. Mutta hyvää viihdettähän se toisinaan on ja valitettavasti vaikuttaa kaikkeen.
Esiselvityksessä tällaiset hankkeet tosiaan ovat ja jos Kemijoen suunnitelmat toteutuisivat 100%:sti lupaa yhtiö tuota 4000MW:n kapasiteettia. Jos nyt ensin saataisiin yksi muutaman sadan megawatin voimala…
Tämä olisi todella hyvä juttu koko Suomen energiahuollolle ja ratkaisisi pitkälti säätövoimapulaa, joskin uskon, että siihen on nopeampiakin ratkaisuja. Pyhäsalmen kaivoksen pumppuvoimala on edelleen hyvin epävarmalla pohjalla ja VALTIO on myöntänyt hankkeelle parikymmentä miljoonaa investointitukia. Niitä tukia saa vaikka VALTIO asettaisi jotain sääntelyä törkyhinnoille. 
Ruotsi on ollut viimeiset 1,5 vuotta pelastava enkeli monessa asiassa. Sähkö ei olisi ilman Ruotsia riittänyt viime talvena. Aurora3 on tosiaan (onneksi) tulossa täydentämään siirtoa.
Jatkan tätä vielä sen verran, että Suomessa on n. 1,2M omakoti-/paritaloa, puolet sähkölämmityksellä.
Lähde: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009088032.html
Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan reilu puoli miljoonaa sähkölämmitteistä omakoti- ja paritaloa, kun omakotitaloja on yhteensä noin 1,2 miljoonaa.
Sähköä menee helposti 120m2 sähkölämmitteiseen taloon 20kWh
Lähde; Omakotitalon sähkönkulutus – mistä se koostuu | Vaasan Sähkö
Jos omakotitalossa onkin sähkölämmitys, voi perheen sähkönkulutus olla vuodessa noin 19 000 kilowattituntia vuodessa. Sisätilojen ja käyttöveden lämmitys haukkaavat tällöin noin 70 prosenttia sähkönkulutuksesta.
Tuosta valtaosa talvikuukausina, joten 2000-3000kWh/kk on realismia, ei mitenkään poikkeava kulutusmäärä. Tämä siis normaalia suomalaista asumista, ei mitään luksusta - päinvastoin
Kerrostalossa sähkön hinnan merkitys on huomattavasti rajallisempi, kun yleensä lämmitykset tulee kaukolämmöllä. 50-70senttiä / kWh jatkuvana olisi katastrofi suurelle osalle kotitalouksista.
Entäs omakotitalon lämmittäminen talven yli?
Sen tyyppiset asiat ovat niitä, jotka oikeasti merkitsevät. No wanhaan hywään aicaan taisi olla ihan rakennusmääräyksissä, että täytyy olla takka tai vastaava varalämmitysjärjestelmä. Olivat takat viime talvena arvossaan.
Kaikki hyvä viime talvena johtui oikeastaan täysin siitä, että talvi oli leuto. Onneksi meille.
Sitten kun tulee kova pakkastalvi, olemme ongelmissa.
Oli ihan tilastoja esillä missä pörssisähkön käyttäjät olivat vähentäneet kulutustaan yli viidenneksen mutta kiinteähintaisilla sopimuksilla kuluttuvat eivät olleet.
Teollisuus sääti kulutustaan myös koska oli kannattavaa.
Oikeishallitus ajamassa jotain hintakattoja 
. Ei kuulosta oikeistolaiselta politiikalta ja kertoo siitä että maassa on vain erilaisia demaripuolueita.
Nouseva hinta laskee kulutusta ja lisää tarjontaa. Varmaan hirveän vaikea ymmärtää Mykkäsen oikeisto demareille. Vaikka kuluttajan mahdollisuudet laskea kulutusta on rajalliset voi teollisuus ajaa alas tehtaita. Suomen isoimmat tehtaat kuluttaa noin Tampereen verran sähköä. Heillä sähköt ostettu etukäteen ja jos hinta oikea he voivat pudottaa tehoa, kun ulos myytävä sähkön hinta on korkeampi kuin vaikka sellun hinta.
Toki jos @OldFeki hurraama ja oikeisto demarien ajama hintakatto on voimassa niin laitos ajelee täydellä teholla eikä myy omaa sähköään eteenpäin. Seurauksena on kiertäviä sähkökatkoja kuin jossain kehitysmaassa.
Jo Esson baarien perältä tuttu, “sitten ollaan ongelmissa kun on kylmää ja tuuletonta” on ihan totta. Toinen vastaava tilanne syntyy jos ydinvoimassa on katkoksia.
Esimerkkinä viime talvelta:
31.12.2022, kokonaistuotanto 10750MW, ydinvoima 4373MW, tuulivoima 3672MW, spot FI 9,9€
5.1.2023, kokonaistuotanto 9923MW, ydinvoima 4357MW, tuulivoima 522, spot FI 141€
Vesivoimaa ajettiin 616MW ja jälkimmäisenä päivänä 1383MW. Teknisesti vesivoima on mahtavaa turvaamaan sähkön tuotannon tarpeen, ja myös taloudellisesti koko Suomen n. 3000MW kapa on erinomaisia assetteja markkinoille.
Ylläolevista luvuista ja kysyntä- tuotantokäyriä vilkaisemalla pääsee hyvin kärryille miksi sähkön hinnat heiluvat siten kun heiluvat. Kolmena eniten selittävänä tekijänä voimalaitosten ja rajakapasiteettien saatavuus, lämpötila sekä tuulisuus.
Lähde: Fingrid, sähköjärjestelmän tila, sivusto
Ajatus ylärajasta ei ole järkevä, sillä huippuhinnoilla pyritään rajoittamaan kulutusta niin paljon kuin mahdollista, mikä on tärkeää koko järjestelmän vakauden ja säädettävyyden kannalta.
Olisit lainannut koko tekstini, etkä vain osaa siitä…
Oldfeki: “”
Ajatus alarajasta ei ole järkevä, sillä halpamyynnillä pyritään lisäämään kulutusta niin paljon kuin mahdollista, mikä on tärkeää koko järjestelmän vakauden ja säädettävyyden kannalta. Tämänhän pitäisi olla ajatus myös hinnan ollessa korkea, mutta nyt näyttää siltä, että kyse ei suinkaan ole kapasiteettiongelmista vaan sähkön pörssijärjestelmän aukosta, joka mahdollistaa sähkön kiskurihinnat häiriötilanteessa.
Ihmetyttää käsitys siitä, että oikeistolaisuus on nyt jotenkin isojen monopoliasemassa olevien korporaatioiden etujen ajamista.
Et ilmeisesti tiedä, että teollisuus omistaa suuren osan sähköntuotannosta eikä tehtaita niin vain ajas ajeta, jos jonain päivänä tai tuntina sähköstä saisi paremman hinnan.
Kannattaa lukea kirjoitukseni yltä ennen kuin lähtee öyhöttämään. On kaikkien etu, että välttämättömien kulutushyödykkeiden kauppa ei aiheuta viime talven kaltaisia ongelmia, joita joudutaan korjaamaan pitkään. Keinoja on monia ja uskon siihen, että pahimmat ylilyönnit voitaisiin välttää oikeanlaisella sääntelyllạ̈.
Esimerkki on hyvä, mutta sellun valmistus poikkeus koska energiaa syntyy kun puusta irrotettava ligniini poltetaan energiaksi ja käytetään itse plus loput myydään.
Mitä tulee sähkömarkkinoihin, niin mielestäni argumentti “annetaan markkinoiden toimia” sekä toimii että ei toimi.
Ymmärrän täysin sen, että 100€+/MWh hinnat kannustavat investointeihin. Erityisesti erinomaisesti säätyvät assetit kuten akut, vesivoiman varastointi ym ovat nousussa hintapiikkejä tasoittamaan.
Investointien maksuajat ovat kuitenkin pitkiä ja assettien rakentaminen hidasta. Lisäksi jokaisen assetin optimoinnissa EI ole sähkönhinnan minimointi, vaan käytön optimointi mahdollisimman kalleille tunneille (esim akut ladataan halvalla, puretaan kalliilla). Useimmilla konsulttiyhtiöillä on laskentamallit joilla he laskevat, että millaiseksi hinnoittelun dynamiikka muuttuu jos suomeen tulee X tuulipuistoa ja Y akkua. En osaa arvioida milloin investoinnit muuttuvat kannattamattomiksi, mutta kieltämättä jos vaikkapa laskee tuulikapasiteetin rakentamissuunnitelmat, herää kysymys ollaanko jo “kuplan” tasolla. Ja tosiaan ns. “kylmät tuulettomat talvipäivät” -ongelma säilyy (kunnes siihenkin löytyy ratkaisu).
Teoreettisella tasolla kyllä, markkina toimii, antaa sen korjata itsensä. Vaan korjausmekanismi on sen verran hidas että sama hässäkkä alkaa taas ensi talvena kun hinnat paukkuvat pakkasten kanssa rapsakkaa tahtia.
Saattanee mennä helposti(kyllähän sähköä on helppo tuhlata), mutta aika helppoa on myös tuosta vähentää😀
Sovitaan, että joku ahkerasti sähköä käyttävä nyt tuhlaisikin talvikuukautena 3000kwh/kk (eikä ole tajunnut hommata ilp tai käytä takkaa), josta lämmitykseen siis 70%, eli 2100kwh/kk
Alla hintojen suhteen hyvin poikkeuksellisen viime talven spot-keskihinnat. Kalleimmankin kuukauden (joulukuu 27,096c/kwh) osalta hinnaksi (lämmityksen osalta) tulee 18,36€/vrk ja kaiken sähkön osalta 26,22€/vrk. Onhan se kova hinta -myönnetään, muttei lähelläkään 70€/vrk ja vain yhden kk hinta. Marraskuussa hinta aika lähellä (24c/kwh), mutta muina (talvi)kuukausina paljon pienempi.
Pakko kai se on markkinan säädellä hinta,eikö se ole sama jos pörssikursseille säädeltäis raja paljonko saa nousta ta laskea,noin äkkiä hatusta vedettynä.
Sähkömarkkina ja sähkön pörssihinta ei toimi samalla lailla kuin osakepörssi. Jos näitä halutaan verrata, niin periaatteessa menisi niin, että jos Berkshiren osake on kallein maksaen 531k€, niin kaikki muutkin osakkeet (Nokia, Fortum…) maksavat 531k€ kappale.
Tämä on totta samoin kuin nimimerkkisi. Markkina ei ole tehokas ja se pätee molempiin.
Pörssiin ei vain ole pakko sijoittaa, sähköä on pakko ostaa (lähes pakko).
