Viime syksyn on jo moni unohtanut. Vain 45% kyselyyn vastanneista oli oikeassa.
Onneksi olkoon voittajille! – voitot jaetaan Suomen energiantuottajien kesken.
Perinne jatkukoon.
Näinhän siinä kävi. Mutta ei ne säästöt olisi mihinkään riittäneet kireänä pakkastalvena. Meillä oli tuuria.
Eihän siellä edes ole oikeaa markkinaa, kun kunakin ajanhetkenä kaikkien sähköntuottajien hinta määräytyy kalleimman tuottajan hinnan mukaan.
Mietitääns nyt hetki, mitä se tarkoittaisi, jos osakekauppaa käytäisiin samanlaisilla vääristetyillä säännöillä.
Ai jumaliste, sehän tarkoittaisi aamu- iltahuutokauppaa. 
Onko korjausehdotuksia markkinalle? Verkossa tuotanto ja kulutus pitäisi pitää tasapainossa. Tällä hetkellä ostajat kertovat markkinalle kuinka paljon kulutetaan ja myyjät antavat hinnan tuotannolleen. Hinta määräytyy siis tällä haavaa kalleimman mukaan tarvittavan tuotantomuodon perusteella, jotta voidaan kysyntään vastata. Halvat tuotantomuodot keräävät hedelmät, jos kalliita tuotantomuotoja tarvitaan tuontantomixiin mukaan.
Jep juuri näin. Minusta olisi paljon loogisempaa sanoa, että ostajat päättävät hinnan markkinoilla kuin että tuottajat päättävät. Jos ostajat haluavat ostaa sähköä hinnalla 65c/kWh, niin kuka minä olen kieltämään? Laitetaan kielto tälle ostamiselle ja kiertävät sähkökatkot?
Mietin miten tuohon voi vaikuttaa yksittäisten toimijoiden suuret osuudet. Samalla toimittajalla voi olla edullista ja kallista tuotantoa portfoliossaan ja mitä useammin tulee tilanne vastaan jossa halvalla tuotantomuodolla tienaa erittäin hyvin kun sitä kallista pitää käyttää, on kokonaiskannattavuus parempi. Onko silloin halua investoida edullisempaan? Maksaja löytyy.
Totta kai tiedän. Epäselvää lienee tiedätkö sinä, että teollisuus tekee liiketoimintaa ja he osaavat laskea milloin sähköt kannattaa käyttää itse ja milloin myydä. Tehdasta ei myös tarvitse ajaa kokonaan alas vaan tehoa voidaan laskea. Kehottaisin ajattelemaan ennen kuin lähtee “öyhöttämää” “kaikkien etu” tyyppistä roskaa. Hintasääntely on kuin potkisi munille energian tuottajia. Siis myös uusiutuvan energian tuottajia.
Alla esimerkkilaskelma. Oletus omistat koko Suomen tuulivoimalat kapasiteetti nyt 5865MWh/h. Mutta kun tuulee kunnolla sähkön hinta, on miinuksella ja häviät rahaa.
Oletetaan että saat voimaloista täyden tehon ja hinta on miinuksella -1snt. Tappiota tulee tällöin 58650€ tunnissa (-0.01 * 5 865 000kWh/h).
Sitten esimerkki maanantain 21.8. hintapiikistä. Hinta sähköllä 68,19snt klo 19 ja tuulivoima tuottaa 141MWh/h eli 2,4% maksimista. Voittoa tästä tunnista tulee hulppeat 96147€ (141 000kwh/h *0,6819)
Haluat että valtio leikkaa voitollisia tunteja, mutta ei osallistu tappiollisten tuntien korvaamiseen. Miten luulet tämän vaikuttavan energia investointeihin Suomessa? a) Valtion hintasääntely lisää investointeja b) Valtion hintasääntely vähentää investointeja.
En tiedä miksi vaivaiduin tähän @OldFeki trollaamiseen edes vastaamaan mutta menköön nyt.
Vastauksesi ovat olleet kovin hyökkääviä ja nyt jo henkilökohtaisia. Yritän pysyä asialinjalla trollausväitteistäsi huolimatta, vaikka kahden kesken sanottavaa voisi olla enemmän. 
Tappio- ja tuottolaskelmasi ovat suorastaan naurettavia. Ei energiamarkkinoilla lasketa tunteja tai päiviä, muuta kuin kotitalouksissa, ja väite yksittäisten hintapiikkien vaikutuksesta investointeihin on vilkasta mielikuvitusta. Investoinnit tehdään kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
Keskustelu meni ansiostasi hyvin mustavalkoiseksi. Yritin korostaa, että koko kapitalistinen yhteiskuntamme perustuu sääntelyyn. Se on oleellinen osa koko järjestelmää ja arkipäivää kaikessa liiketoiminnassa – ei tosin ehkä yliopistoilla…
Sellainen asenne, jossa kaikki sääntely on pahasta tai olemassaoleva – selvästi epäkypsä, ongelmallinen ja suoraan kaikkiin kansalaisiin vaikuttava – järjestelmä olisi pyhä ja siihen koskeminen sosialismia on binääriajattelua pahimmillaan.
Suomessa sähköntuotanto on harvojen toimijoiden käsissä ja ne nauttivat riskittömän liiketoiminnan tuomasta edusta. Mankalan kaltaiset järjestelyt ovat varmistaneet suurteollisuuden edullisen energiansaannin. Viimeisten vuosikymmenten suurimmat liiketoimintakuprut on tällä alalla saatu aikaiseksi energiayhtiöiden ulkomaan seikkailuilla. Kilpailu näitä yhtiöitä vastaan on mahdollista ainoastaan tuuli- ja aurinkosähkön kaltaisilla aloilla, joissa on oman merkittävät rajoitteensa.
Ainoa perusteltu syy välttää koko yhteiskunnan kannalta järkevää sähkömarkkinan pahimpien ylilyöntien estämistä olisi pelko siitä, että sääntelyn makuun päästessään Suomi tarttuisi siihen, kuten monen muun alan kohdalla. Sääntö-Suomi on tunnettu käsite ja ihan syystä. En kuitenkaan usko, että tällaisesta on pelkoa tässä tapauksessa.
Tärkeimpiä asioita energia-alan investointien edesauttamisessa on helpottaa investointien läpimenoa jo olemassa olevan sääntelyn keskellä. Tämä on tuotu hyvin selvästi esille myös investoijien puolelta. Erilaisten lupien saamista selvityksineen pitäisi helpottaa ja nopeuttaa ja eri viranomaisten lupaviidakkoa yhtenäistää tai jopa karsia.
Oliko sinulla ratkaisu ehdotuksia miten markkinaa säädeltäisiin, jotta mainitsemiasi “ansaitsemattomia tuottoja” voidaan hillitä?
Kyse oli tässä vaiheessa uutisesta, jossa Mykkänen kertoi, ettei tuotantokustannukseen kymmenkertaisen myyntivoiton kerääminen voi olla mahdollista. Keinoista ei olla käsittääkseni vielä puhuttu.
Tässä vaiheessa olen samaa mieltä Mykkäsen kanssa ainoastaan siitä, että sähkömarkkinan ja erityisesti -pörssin toimimattomuutta poikkeustilanteissa pitää selvittää ja siihen pitää etsiä ratkaisuja.
Hintakatosta sun muista jauhaminen poliitikon suulla on ihan pelkkää populismia, jos ei ole tarjota mitään ratkaisumalleja. Sähkömarkkina on haastava, koska tuotannon ja kysynnän tulee kohdata jokaisella hetkellä. Tästä erityispiirteestä johtuen ei ole näköpiirissä mekanismeja joilla hillitä halpojen tuotantomuotojen myyntivoittoja pörssissä. Erinäköisiä windfall-veroja mietitään tasaisin väliajoin vain huomataksemme ne hyvin hankaliksi toteuttaa eikä se kuluttajaa auta sillä hetkellä, kun sähkö on kallista vaan nämä pitäisi onnistua jotenkin tulouttamaan myöhemmin takaisin korkeasta sähkönhinnasta kärsineille.
Alla Soinivaaran ja Mykkäsen keskustelua sähkön hintakatosta.
Olen samaa mieltä, hintakatto jossa parveilee ostajia mutta myyjät lähes puuttuu, ei toimi.
Itse käytän runsaasti? pörssisähköä, en koe hintapiikkejä ongelmaksi.
Soininvaara osasi myös perustella Helenin kymmenien miljoonien ylimääräisen voiton, tavallisen kansan kärvistellessä sähkölaskujensa kanssa.
Jokainen saa varmasti jatkossakin maksaa ylimääräistä, jos haluaa. Minullakin on mainiosti varaa rahoittaa Heleniä, jolta ostan sähköni. Olin vaihtamassa sopimusta toiselle tarjoajalle sen päätyttyä, mutta Soininvaara jäi pois yhtiön toiminnasta, joten jatkoin sittenkin…
@Sambadi, energiateollisuus osaa pitää puolensa ja kuten sanoin, sen asema on riskitön ja hyvin tuottoisa. Ainoastaan pelkkään sähkönmyyntiin erikoistuneet yhtiöt olivat ongelmissa sähkökriisissä – nekin samasta syystä kuin kuluttajatkin eli pörssisähkön ja sähkösopimusten hinnan holtittoman heilumisen vuoksi.
Windfall-veroja ei ole tämän asian yhteydessä aiemmin selvitetty. Linkkaa tänne aineistoa, jos tiedät, että olen väärässä. Sähkön pörssimarkkinan huonon toimivuuden vuoksi poikkeustilanteessa, ne tulivat ajankohtaiseksi vasta viime talvena ja sen jälkeen. Kukaan ei tiedä, miten hankalaa järjestelmän hienosäätö tältä osin olisi. Se olisi kuitenkin eduksi niin kuluttajille kuin sähkönmyyjille.
En ymmärrä asian tyrmäämistä ennen kuin sitä on edes selvitetty. Mielelläni näkisin tällaisen selvityksen, missä ei ole kyse mistään populismista vaan terveestä järjenkäytöstä. Valtion osallistuminen jälkikäteen satojen miljoonien paketeilla kuluttajien sähkölaskuihin on täysin järjen vastaista ja tolkuttoman kallista. Sellainen tilanne pystyttiin estämään monessa Euroopan maassa varsin järeillä toimilla, joista ei ole talven jälkeen juuri Suomessa puhuttu. Mitään pitkäkestoisia ongelmia Euroopan hintakatoista ei tullut kenellekään. En kuitenkaan kannata sellaisia toimia – vaan asian selvittämistä ja varautumista vastaavien tilanteiden varalle. Toimivassa sähkömarkkinassa sähkön tuottajat eivät todellakaan kerää tuottojaan tai investointikykyään kuluttajille vahingollisista hintapiikeistä.
Sähköpörssihän toimii oikein mainiosti poikkeustilanteissa - hinta säätelee kulutuksen siten, ettei ole tarvinnut mennä sähkökatkoihin. En ole mikään taloustieteilijä, mutta jompaa kumpaahan tässä pitää säätää: tarjontaa tai kysyntää. Ja jos tarjontaa ei voi enää säätää, jää jäljelle kysynnän säätäminen. Kysyntää voi säätää taas hinnalla tai sitten “toimituskiintiöillä” (=sähkökatkoilla).
Tokihan kysyntää voitaisiin esim. säätää jotenkin niin, että kaupallisille toimijoille kysynnän säätäminen olisi entistä kannattavampaa (joko keppi tai porkkana), jolloin kysyntää saataisiin säädettyä isompia määriä ja kuluttajat hyötyisivät alempana hintana.
Jos lähdetään “ylisuuria” voittoja verottamaan, niin silloin pitäisi mielestäni tarvittaessa tukea myös huonoina aikoina. Aikoinaan tuulivoimaa on tuettu reilusti, mutta ehkä säätövoima on vähän unohtunut, joka näitä hintapiikkejä on nyt aiheuttanut. Ylisuuren voiton määrittäminen on mielestäni myös vähän vaarallinen tie markkinataloudessa -toki itse haluaisin ostaa Lamborghinin Skodan hinnalla
Vastahan tuota viime vuonna hirveällä kiirreellä valmisteltiin, mutta ei ole vielä ainakaan lyöty kirjoijin ja kansiin.
Elinkeinoelämän valtuuskunta:
Energiateollisuus ry:
Yle:
Heikki Toivola Vaasan Ammattikorkeakoulu:
Tämä Windfallkaan ei tosiaan kuluttajahintoihin vaikuta suoraan mitenkään. Ruotsissa on tuottokatto eikä sekään suoraan sähkönhintaan vaikuta.
Tämä sähkökatkoista puhuminen on ollut täyttä potaskaa, jolla ongelmallista nykyjärjestelmää on perusteltu.
Kotiaan sähköllä lämmittäviltä voi käydä kysymässä, paljonko tätä säädettävyyttä oli viime talvena jäljellä. Kaltaisemme pörssipohatat ostavat sähkönsä tietenkin maksoi mitä maksoi.
En ole mikään Windfall-verojen puolestapuhuja ratkaisuksi sähköntuotannon tulevaisuuden ongelmiin, kuten kirjoituksistani varmasti selviää. Viime talven tuottoja olisi voinut kerätä sähköyhtiöiltä takaisin ainakin saman verran kuin me (valtio) maksoimme kuluttajien sähkölaskuja, jos kerran kuluttajahintoihin ei kyetty tai haluttu vaikuttaa.
Viime syksynä muutama yliopistoprofessorikin syytti poikkeuksellisen suoraan erityisesti kuntayhtiöitä ahneudesta. Silloisessa tilanteessa proffat olivat lukujen valossa oikeassa.
Ylituottojen kertymisestä aiheutuvien ongelmien estämistä on tarpeellista selvittää.
Hintapiikit eivät ole aiheutuneet säätövoiman unohtamisesta. Sähkön hintakin määräytyi talvella pitkälti euroopassa myydyn kaasun hinnan perusteella.
Keskustelu pyörii ympyrää. Olen varma, että yksinkertainen, suuria tunteitakin herättänyt, kantani on selvä kaikille, jotka lukivat viestini, joten tämä saa riittää tältä erää.
Kyllä, valmisteltiin, mutta puhuimme selvittämisestä, emme eri intressitahojen kommenteista lehdistölle.
No kerro nyt edes vähän, miksi se on potaskaa. Kysynnän ja tarjonnan tulee sähköverkoissa kohdata ja tarjontaa on ollut mahdoton lisätä…
Eiköhän nuo kommentit pohjaa eri tahojen selvityksiin hallituksen valmistelevan lain vaikutuksista. Viimeinen linkki oli akateemiseen opinnäytetyöhön jossa selvitettiin lain vaikutuksia energiamarkkinoille.
Ok, yksi kommentti.
Sähkökatkot ovat olleet keskustelussa pelotteena, jolla on perusteltu piikkihintoja, joilla ei todellisuudessa ollut enää mitään ohjaavaa vaikutusta kulutukseen. Koko ajan tiedettiin, että kapasiteetti riittää ainakin, jos OL3 on käynnissä. Lopulta kapasiteetti riitti vaikka OL3 ei ollut käynnissä.
Jo hyvissä ajoin ennen viime talven suurimpia kulutuslukemia puhuttiin sähkön loppumisesta perusteluna moninkertaisiin sähkön hintoihin tuotantokustannuksiin verrattuna. Soininvaara voi ladata kännykkänsä 20-kertaisella sähkön hinnalla, mutta mihin muiden ihmisten tilanteen ymmärtäminen on kadonnut?
Silloin kun on kyse sähkölämmitteisen asunnon pitämisestä lämpimänä on keskustelu huomattavasti vakavampi. Olen 100% varma, että tällaisessa tilanteessa ollut olisi ottanut kiertävän – tunnin tai parin – sähkökatkonkin vastaan mielummin, kuin ylihintaiset sähkölaskut, jotka veivät kaikki rahat. Näitä tarinoita oli verkossa paljon.
Yhtäkään kapasiteetin loppumisesta aiheutunutta sähkökatkoa ei talvella tullut.
Sähköenergian hinnalla oli myös merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus. Se oli muun energian ohella yksi inflaatiota merkittävästi nostaneista tekijöistä.
Opinnäytetyö? Tarkoitin nyt vähän erilaista selvitystä, josta vastaavat parhaat saatavilla olevat asiantuntijat ja joista akateemikot käyvät antamassa lausuntoja. Sillä tavalla niitä selvityksiä tehdään.
C’mon… arvostan toki koulutusta ja olen itsekin dippatyön kirjoittanut suurella vaivalla ja vähän muutakin. En kuitenkaan olisi käyttänyt sitä suurten päätösten aineistona – kuten en myöskään erilaisia lausuntoja lehtiin. Tällaiset selvitykset tehdään huolella ja hyvä niin.
Näillä ihmisillä kämppä oli jo kylmä ennestään…
