Random tulos kuukkelilla, Power Meter Limiter.
Tuommoinen mutta halutunlainen pääkeskukseen, etäohjauksella
About limiters
A limiter is used to restrict the flow of electricity. It allows a small amount of power to flow through the meter to maintain minimal service at a location, instead of completely shutting off the power.
With a limiter, you’ll have enough power to run heat, a few lights and a major appliance such as a fridge. As long as you stay within the limit, your power will stay on. If you use power that exceeds the limit allowed, the limiter will shut off your electricity.
Tässä on artikkeli jossa on juttua juuri tästä kuorman rajoittamisesta:
1980-luvulla muun muassa monien sähkölämmitteisten talojen sulaketauluissa tuli olla kytkentä, johon voitiin liittää yösähkön lisäksi myös tehonrajoituksia ohjaava sähköyhtiön apulaite.
Eli, kun sähkölaitoksen valvomossa huomattiin kulutushuipun olevan tulossa, voitiin sopimuksen tehneiden asiakkaiden lämminvesivaraajille ja ainakin osalle lämpöpattereista menevä virta katkaista
Mahdollisuus kuormanrajoituksiin asennettiin moniin omakotitaloihin 80-luvulla, mutta on sen jälkeen unohtunut uudistuksissa.
Tehonrajoitukset voitaisiin ohjata jo nyt useissa etäluettavista mittareista olevan releliitännän kautta. Tuolloin rajoitettaisiin vain sähkön lämmityskäyttöä, eikä kenenkään virtaa tarvitsisi kokonaan katkaista
nykyisin ohjausten piirissä on kuormia yli tuhannen megawatin, eli noin Loviisan ydinvoimalan sähkötehon verran
Ja sitten se korvauspolitiikka
aikanaan kuluttaja sai tehonrajoituksesta myös nykyrahassa mitattuna tuntuvan hyödyn.
– Puhutaan sadoista euroista vuodessa, mitä asiakas sai hyvitystä, kun salli tällaisen ohjattavuuden.
Jep, mutta johtaisi kyttäämisen tuolla ylempänä mainituissa lapsiperheissä. Pitsapäivä pilalla kun asunto pimenis kun uuni napsautetaan päälle yms. Elämää joutuisi siis suunnittelemaan samalla tavalla sähkön hinnan/riittävyyden mukaan kuin nytkin jos on pörssisähkö käytössä.
Mun mielestä sähkölämmitys ei ole se ongelman juurisyy: Pääsääntöisesti yöllä on kovimmat pakkaset, mutta kuitenkin halvinta sähköä. Muuttuvalla sähkön hinnalla muutakin kulutusta saadaan siirrettyä kovimpien yöpakkasien ajalle paljon tehokkaammin kuin kalliilla tehottomalla lämmityksen katkomis järjestelmällä.
No nyt on kyllä kehitysmaasetit ja totalitarisminen systeemi. Mitä jos tällaisten pelleilyiden tilalta vain rakennettaisiin kunnon sähköntuotantoa, eikä pelkkää tuuri- ja aurinkovoimaa.
Ps. Kuuluukohan tähän ILP, PILP ja maalämpö, jotka ovat pohjimmiltaan myös sähkölämmityksiä?
Meillä on ihan hyvät systeemit yhdessä Ruotsin/Norjan kans. Ydinvoima perusvoimana, tuulivoimaa kun tuulee ja tuulettomille hetkille vesivoimaa. Nyt menee hetki kun Ruotsista/Norjasta tulee taas vesivoimaa ja ydinvoimalatkin on kunnossa ennen talvipakkasia. Ei ole mitään syytä panikoitua.
Uusia ydin-/hiilivoimaloita ei taatusti tule kun jo nyt tuotantoa on yllin kyllin. Niiden muutamien niukkien tuntien varalle mitä vuodessa on ei kannata miljardi-investointeja tehdä. Enkä usko että laajaa kannatusta saisi sähkön ostaminen Venäjältäkään? Sillähän meillä ennen sotaa kulutushuiput tasattiin, nyt opittu pärjäämään ilmankin
No onhan se hyvä että kuormaa voidaan etärajoittaa, jos kulutuskohde antaa siihen periaatteilla luvan ja saa ehkä kompensaatiota, ja jos se rajaisi sähkönhinna tolloimpia piikkihintoja. Ilmeisesti puhutaan siis tehokatosta eikä kategorisesti sähkön käytöstä lämmityksessä. Suoran sähkölämmityksen taloissa on mitä rajoittaa, ei kaukolämpötaloissa.
Mutta juu, tähän on tultu vuosien aikana että tasaisemmin tuottavaa energiatuotantoa on ajettu alas erilaisista syistä (taloudellisuus, päästömaksut, ympäristöperiaatteet), ja vaihtelevampaa tuotantokykyä ajettu ylös. Fennovoima meni valitettavasti puihin.
Pörssisähkömarkkinoilla tasaisempi tuotantokyky ei saa erityisempää arvoa, mutta teollisuus sentään osaa sitä arvostaa mankalavoimaloillaan (TVO etc)
Alasajettaviksi todettuja laitoksia on kapasiteettimielessä säästetty turhan vähän. Meriporin n 500 MW laitos on varavoimaksi säästetty, ja oli tarpeen viimetalvena. Inkoon laitoos 1000 MW purettu 2014. En tiedä mikä on kustannus pitää vanhoja laitoksia naftaliinissa jossain iskukyvyssä, mutta ei se ilmaista ole maksaa 2-5 kertaista vuosikeskihintaa kuten 2021/2/3 on ollut.
Jonkun pitäisi innostua rakentamaan tasaisempaakin tuotantoa, mutta enemmän uutista näkyy tuuli- ja sähkövoiman lisärakentamisesta. Akkuvarastointi ei ole taloudellista, vetyvarastointikin on enemmän puhetta kuin todellisuutta, plus energiasta häviää syklissä yli puolet.
Varmaan kulutuskaton määrä pitää asettaa niin, että uuni voi lämmitää eikä se pamahda poikki
Katsoin huvikseni että uunin lämmitys kuluttaa noin 1,5-2 kWh, samoin sen ylläpitäminen tunnin ajan.
Samoin ILP-kuluttaa talvella n 1,5 kWh / tunti
Sivun alalaidassa käyrä Suomen sähkön kultuksesta 1990-2022. Huippu nähtiin -06/-07 ja siitä on laskeuduttu vuosituhannen vaihteen lukemiin. Tämä siis siitä huolimatta että sähköautoja on liikenteessä enemmän kuin koskaan ennen ja isot määrät kiinteistöjä on vaihdettu pois öljylämmöstä enemmän sähköä kuluttaviin lämpöpumppujärjestelmiin.
Ei se nyt niin monimutkaisia kytkentöjä tarvitse toimiakseen. Ohjauspurnukoita kun tehdään se miljoona kappaletta, niin yksikköhinta ei ole juuri mitään. Varmasti maksaa itsensä takaisin nopeasti ja moninkertaisesti, kun saadaan sähkönkulutuksen huippua leikattua ja siirrettyä automaattisesti vuorokauden sisällä parempaan paikkaan. Hyötyjiä ovat ihan kaikki.
Ja jos joku ei halua noita hyötyjä itselleen, niin ei muuta kun kapineeseen sellainen nappula, jolla kapine on pois päältä. Kustannukset alle kympin, kun on vakiotoiminto ja vähän softaakin parenneltu (jaetaan samanlaisena niihin miljoonaan taloon). Problem solved.
Viimeiset 15 vuotta kun olen kuunnellut tuulivoiman ilosanomaa ja fantastisia visioita sähkönkäytön säätämisestä ja siirtämisestä ties millä kaikilla kivoilla kikkareilla, siis ihan työpaikalla sattuman takia, vaikkei se oikeasti pätkääkään työhöni kuulu, niin minun on aika vaikea uskoa, että tässä tilanteessa yksikään päättäjä sanoisi sellaisia muutokseen alkavia sanoja kuin “minä olin väärässä”. Vaikka olisi ollut kuinka kujalla sähköjärjestelmän ihan perustavanlaatuisimmistakaan toimintaperiaatteista. Ja niillä sanojilla on säännönmukaisesti ollut oma lehmä ojassa jollain tavalla. Jotkut ovat myymässä jotain ja jotkut ovat keräämässä poliittisia irtopisteitä. Kun joku asia on Suomessa virallisesti hyvä, niin se on hyvä, ja kun joku asia on paha, niin se on paha, eikä niitä johtavia puhuvia päitä käännä mikään. Ei ainakaan faktat.
Joten olen melkoisen iloisesti yllättyneenä seurannut ihan viime vuosina tapahtunutta muutosta asenteissa, että ehkä se ydinvoima ei olekaan maapallon pahin asia. Sitä ennen tietysti piti tulla kunnon kriisi, jota energiasektorilla meille opetti eräs mr. Putin tuolta idästä. Ongelma on, että ydinvoiman lisääminen on hyvin, hyvin hidasta. Perinteisten isojen voimaloiden projektit nyt vaan on isoja ja kestää pitkään. Eikä ne paljon puhutut pienydinvoimalat auta yhtään mitään ainakaan kymmeneen vuoteen, kun markkinoilla ei ole tällä hetkellä olemassa edes yhtä ainutta tyyppihyväksyttyä pienydinvoimalaa, jonka oikeasti voisi ostaa. Kaikenlaisia konsepteja kyllä löytyy vino pino. Ja vaikka voisikin sellaisen voimalan kaupasta ostaa, niin Suomessa niiden sääntely on vielä kesken. Johan niiden pelisääntöjenkin tekemisessä menee jokunen vuosi.
Saksassa tosielämäksi kutsuttu ihmeellinen ilmiö on aikaansaanut kaikessa vihertymishuumassa ennätysmäisen kivihiilen käytön. Joo, ja tästähän varoitettiin jo sillä sekunnilla, kun joku keksi sanan Energiewende. Eipä uskottu. Hyvinkö meni, no ei mennyt.
Joten jos nyt ollaan realisteja, niin tässä keskustelussa pohdiskeltu sähkölämmityksen etäsäätö on niitä harvoja ihan oikeasti toimivia ja vaikuttavia keinoja, joita on mahdollista kohtuullisen nopeasti toteuttaa ja vieläpä halvalla. Teollisuuden suhteenhan Suomessa on jo iät ja ajat ollut alasajosuunnitelmat sähköpulan mahdollisesti iskiessä.
Inkoon voimalan purkaminen oli jotain aivan käsittämättömän typerää. Eihän se kustannus olisi ollut kuin muutamia kymmeniä miljoonia vuodessa, jolla Inkoo olisi ollut käytettävissä varavoimana.
Kyllähän se työllistää.
Kuukauden saat kulkea ite röissä,
et saa nettona maksettua sähkärin bruttolaskun.
Ja silläkin kerätään kotitalouksilta
Muutama sata miljuunaa euroa arvonlisäveroina valtion kirstuun.
Ei se asennustyö nyt niin kovin vaikeaa ole. Muutama tunti per sähkökeskus, jos siinä sähkökeskuksessa on paikkoja vapaana. Ja siinä on jo laskettu kunnon tupakkatauot. Jos ei ole tilaa, niin sitten enemmän.
Ei pitäs vaikuttaa mitään Suomeen koska piuhat tänne on poikki. Ruotsissa sähkön hinta tänäänkin vain viidesosa Suomen hinnasta juuri tuon siirtoyhteyden puuttumisen takia. https://euenergy.live/
Oskarshamnia käynnisteltiin aamuyöstä ja eihän se tietenkään putkeen mennyt – ongelmia turbiinijärjestelmässä.
Loppuviikoksi luvassa taas – suurella todennäköisyydellä – kriisihintoja Etelä-Ruotsiin ja koko Suomeen.
Ylempää löytyvän äänestyksen perusteella enemmistö ketjun lukijoista ei usko myöskään OL2:n tuovan helpotusta pörssisähkön ryöstöhintoihin ensi viikolla.
Ettei olisi osaajapulaa, kun luvattii että paras sähköntuotantomuoto ajetaan alas, niin pikkuhiljaa myös osaajat ajettiin alas. Sitten on vehkeet rikki ja nyyhkytys alkaa kun ei saa tiktokkia toimimaan ilman sähköä.
Kaipa tämän voi tänne linkata.Näyttää huolestuttavalta uutiselta tuulivoiman lisärakentamisen suhteen,talouden vastatuulet torppaamassa tai ainakin hidastamassa investointeja.
Erittäin hyvä suuntaus. Tuulimyllyjen sijaan tulee investoida laadukkaaseen päästöttömään sähköntuotantoon, eli ydinvoimaan, ja erityisesti mielellään sarjatuotantona valmistettaviin ja HALEU:ta käyttäviin reaktoreihin.
