Tutustu Suomen ydinvoiman käyttöasteisiin ja vertaa niitä mihin tahansa muuhun voimanlähteeseen niin yllätyt.
Toisten katkoista tehdään uutisia ja toisten ei.
2 tykkäystä
Siksipä niitä tarvitaan useampi, jotta huoltokatkojen takia ei olla liemessä. Propellien sähkö on niin epätasaista perusluonteeltaan että ei sovi samaan vertailuunkaan. Vakaalla perustuotannolla ja puhurisähköllä on eroa.
Laitevikoja on aina ollut ja tulee olemaan jatkossakin. Erona on se että nykyään jokaisesta rasahduksesta tehdään päivän pääotsikko. Ei ennen lähes ketään kiinnostanut eikä seisokeista ollut kuin ehkä parin rivin maininta paikallislehdessä. Nyt tietty energia-asiat kiinnostaa ihmisiä monestakin syystä ihan eri tavalla mutta ei laitosten viat ja seisokit mitään harvinaisia ole koskaan olleet. …mutta se on totta että laitosyksiköiden (niin ydin- kuin muutkin isot laitokset) määrä jos olisi isompi niin ei yhden vikaantuminen olisi niin merkittävä asia kuin nyt. Ja etenkin säätövoimaa tarvittaisiin nyt rutkasti lisää.
Onko joku nyt sitten erityisesti kieltänyt säätövoiman rakentamista? Haaveillaanko täällä suunnitelmataloudesta vai miksi normaali markkinamekanismi ei kelpaa? Ruotsista saadaan 2700MW säätövoimaa normaalissa tilanteessa ja kohta tulee taas parin Loviisan verran lisää eli 900MW lisää vuonna 2025.
Ydinvoiman rakentamisessa menee yli kymmenen vuotta - ei ole järkevää odotella edes suunnitelmataloudessa. Ehditään tekemään paljon sähkö- ja lämpövarastoa ennenkuin yksikään uusi ydinvoimala on paikallaan.
9 tykkäystä
“Yli kymmenen vuotta” oli melko kohteliaasti sanottu. Sanoisin ennemmin “yli 15 vuotta, mutta mahdollisesti alle 25 vuotta”. 
3 tykkäystä
Roskaa. Seuraapa milla tahdilla vaikka Kiina rakentaa voimalaitoksia. Samanlaisia laitoksia pytytetään kovaa vauhtia. Sitten on lauma muulla tapaa ajattelevia, esimerkiksi suomalaisia, jotka haluavat että jokainen laitos on prototyyppi ja erilainen kuin aikaisemmat.
Tuulivoima on erinomainen tapa tuottaa sähköä, valitettavasti tuotanto on hyvin vaihtelevaa jopa pohjoismaisella perspektiivillä, tuotantotehoa 2-24 MW riippuen hetkestä.
Tuulivoimaan investoidaan kovasti, ja tuulienergian tuotanto Suomessa on noussut historiassa huomattavasti mitättömyydestä huomattavaksi tuotantomuodoksi (päivästä riippuen) oikeastaan muutamassa vuodessa. Jos Fringridin arviot pitävät paikkansa, Suomessa tuulivoiman tuotantoteho tulee nousemaan jopa 4-5 -kertaiseksi 2030 mennessä, ja lisänsä vaihtelevuudelle antaa aurinkosähkön nousu.
Onneksi Suomessa on tasaisempaa tuotantoa, jota kuitenkin hiilipäässä ajetaan alas ja ydinvoimapuolella on vihdoin OL3 tuotannossa. Valitettavasti Hanhikivi meni puihin, eikä uutta ole putkessa. Vaikka olisi, ei tuota tällä vuosikymmenellä.
Vaihtelevaa tuotantoa kompensoimaan tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän säätöä / varastointia, ja jostain syystä markkinat eivät sitä juurikaan lisää tuota.
Voikin kysyä miksi säätövoiman lisäyksistä ei juuri uutisoida, onko jokin ongelma ja miten se voitaisiin ratkaista?
Akut yms ovat toivottoman kalliita suhteessa varastoitavaan tehoon, vetyvarastointi taitaa sekin olla melkoisen arvokasta ja konversio sähkö-vety-sähkö taitaa hävittää yli puolet energiasta
Tähän asti vesivoima on pelastanut tilanteen, siirtolinjat välillä toki rajoittavat. Mutta, missä vesivoiman lisäysuutiset?
No sentään Kemijoki Oy kertoi selvittävänsä isoa pumppuvoimalaa. Mutta vastaako se, tai Ruotsin / Norjan vastaavat projektit millään muotoa 2020-luvun tuulivoiman kasvun haasteeseen?
Mitään kunnon pläniä energiantuotannon kokonaisskenaarioon en itse ole nähnyt, olisi mukava jos joku jakaisi jos on nähnyt. Pakkohan se on olla, ei kai lisääntyvässä määrin sähköistyvä maa vain totea että joku (=markkina) hoitaa ehkä joskus sähkön kaltaisen välttämättömän hyödykkeen balansoinnin. Toki onhan viime talven hirmuhintojen aikaa nähty luokkaa 10% kyky leikata kysyntää alas, tosin osin BKT:n kustannuksella (teollisuuden seisotukset)
6 tykkäystä
Säätövoimaan ja kulutusjoustoon investoidaan kyllä, mutta tässä ei ehkä ole sellaisia yksittäisiä seksikkäitä ydinvoimahankkeita, johon olemme uutisissa tottuneet. Prosessi- ja energiateollisuudessa on ollut pitkään investointeja sähkökattiloihin, jotka osaltaan tasaavat sähkönkulutusta. Isoja lämpövarastoja on ollut myös suunnitteilla ja nyt uutena vedyn tuotannossa voidaan yhdistää samalla lämmöntuotanto. Norjan ja Ruotsin vesivoiman modernisoinnit hyödyttävät myös Suomea uusien Aurora-siirtolinjojen kautta.
En minäkään ole nähnyt myöskään leikatun leivän tuotantoon pläniä, mutta se johtuu siitä, että markkinataloudessa harvoin tehdään yhdelle toimialalle tai tuotteelle isoja plänejä. Kuka sellaisen tekisi ja mitä arvoa sillä olisi, jos yksittäiset yritykset vastaavat omista investoinneistaan?
6 tykkäystä
Onko sulla haluja saada tänne kiinalaisia ydinvoimaloita? Itseä ei liikaa innosta ajatus. Toki, jos saataisiin luotua tehokkaita minireaktoreita joiten rakentamiseen ei mene paljon aikaa asenteeni ydinvoimaa voisi muuttua.
4 tykkäystä
Toivottavasti näen vielä sen päivän, kun Suomi tuottaa reippaasti yli tarpeensa puhdasta sähköä. Ylijäämästä tehdään vetyä, täytetään pumppuvoimaloiden varastoja ja perinteisiä akkuvarastoja, joiden kapasiteetti on kasvanut jo satoihin megawatteihin. Oman taloni kulutusta, ja tarvittaessa sähköjärjestelmää, tasapainottaa verkkoon kytketty V2G (+V2H) sähköauto, joka osaa myös latailla itseään milloin katolla olevista aurinkopaneeleista ja milloin verkosta – hinnasta riippuen.
Sähkölaskut pysyvät talvella siedettävinä ja kesällä niitä ei ole nimeksikään. Eikä hintoja tarvitse enää koskaan kyttäillä, vaikka sellaiseen olisi taipumusta. 
Isona bonuksena voin kuvitella, kuinka aiemmin, esimerkiksi vuonna 2023, koko maailmaa kilpaa korkeilla öljyn hinnoilla kurjuuttaneet OPEC-valtioiden jäsenmaat pitävät kriisikokouksia, kun raakaöljyn hinta on tippunut alle sadasosaan rypsiöljystä. Sheikit myyvät vanhoja Ferrareitaan ja Bugattejaan museoihin ja jalkapalloilijat on palautettu kokonaisuudessaan Euroopan kentille. Venäläiset tupruttelevat vielä menemään kotimaassa valmistetuilla haisevilla polttomoottoriautoillaan Kiinan valtaamissa kaupungeissaan.
Voi pojat, tästä tulee vielä hienoa. 
19 tykkäystä
Ei, vaan niitä sarjatuotantona tehtyjä ydinvoimaloita, mielellään yhdysvaltalaisia.
Minä taas toivon että ylijäämäsähköllä lämmitettäisiin urheilukenttiä ja moottoriratoja. Olisi nuorilla muutakin tekemistä kun…
3 tykkäystä
No pidetään peukkuja että säätö hoituu 4-5 kertaistuvan tuulienergian vaihtelun hoitamiseen.
Kaikkea mukavaa mutta usein pientää on toki otsikoissa.
Energiajärjelmät eivät kuitenkaan ilmesty tyhjästä, ja markkinan - sellaisen kuin se on säädöksillä luotu - toiminta ajaa tuulta merkittävästi ylös mutta tarjoaa lisääntyvää säätöä vähemmän näkyvästi. Ainakin kunnolla kvantifioitua.
BTW leipä on elintarvikeportfoliossa tarpeeton, koska muutakin voi syödä.
Haluttaessa sitä voi itse tehdä.
Leipää on myös helppo säilöä pakkasessa.
Mutta jos se olisikin välttämätön niin olisihan se lystiä ostaa sitä tuntihuutokaupassa.
Ellei sitten ole onnistunut kestotilaamaan järkevään kiinteään hintaan.
Säätöähän on koko sähköjärjestelmä täynnä, kun kulutus ja tuotanto pitää millisekunnilleen tasapainottaa. Minulla ainakin lähtee vatkain käyntiin ja valot päälle heti pörssisähkösopimuksella, kun osakekauppaa odotellaan joskus vaikka kuinka pitkään ja jää toteutumattakin.
Sähkökauppaa käydään 6 eri markkinapaikalla ja siihen päälle vielä futuurimarkkinat, termiinisopimukset ja PPA:t. Regulaatiota on toki mukana, mutta kaupankäyntisäännöt ovat samoja kaikille ja mukaan mahtuu säätämään, jos näin haluaa.
Tuulivoimaloiden lavat voidaan kääntää nolla-asentoon, jos hinta menee liikaa negatiiviseksi. PPA-sopimuksilla pitää kuitenkin tuottaa Nesteelle ja Googlelle heidän haluamat tuulivoiman GWh:t vuodessa. Suomen tuuliolosuhteet ovat niin samanlaiset, että kannibalisaatiolaskelmat pitävät huolen, ettei liikaa tuulivoimaa rakenneta. Talvella on enemmän säätökapasiteettia, kun lämpöpumput voivat tuupata lisää lämpöä varastoihin - tai pois varastoista. Myös ydinvoimaa voidaan säätää alaspäin.
1 tykkäys
Seura tekee yllättävän laadukasta journalismia tuulivoiman ongelmien tarkastelussa.
5 tykkäystä
Voisko metsä vastata miten sinne huudetaan? Mun laskelmat on naurettavia? No en jaksa kirjoittaa tähän kilometrin mittaista shaibaa vaan tiivistän vastineeni tähän: Computation talks and bullshit walks.
Edit: Suomeksi. Missä on sun laskelmat?
Kiitos siitä. Ohessa kuitenkin täyttä faktaa esille nostamastasi tuulivoimasta – räyhäämisen lomaan.
Sähkön hintapiikkien aikana eniten hyötyvät vanhat sähkön tuotantoyhtiöt, joita on Suomessa vain muutama ja jotka omistavat Suomen vesi- ja ydinvoimalat. Tuulivoimaloiden tuotanto painottuu halvan sähkönhinnan jaksoille – se on selvä asia jo investointeja suunniteltaessa ja tuulivoimaa rakennettaessa.
Tuulivoimalan kannattavuuslaskelmat tehdään koko 20-30 vuoden investoinnin ajalle ja ne perustuvat lähes aina sopimuksiin tuotantomääristä ja sähkön hinnoista tuulivoimalan asiakkaiden kanssa jo tuulivoimalaa perustettaessa.
Ajatuksesi siitä, että spottihinta vaikuttaisi päivätasolla tuulivoimaloiden kannattavuuteen ja että harvinaisina korkeiden hintojen hetkinä taotaan voitot on monesta muustakin syystä lähtökohtaisesti väärä. Tästä voit lukea lisää tuulivoimatuotantoa koskevista lähteistä. Tuotantomäärien poiketessa sovitusta tuulivoimala voi tuottaa ajoittain myös tappioita, kuten mikä tahansa muukin liiketoiminta.
Vuoteen 2017 asti Suomessa oli käytössä syöttötariffijärjestelmä, joka tuotti kovia voittoja tuulivoimatuottajille – käytännössä ilman tappioita. Tuki oli laskettu siten, että se kattoi 40% tuulivoimalan investointikustannuksista. Tuulivoimala saa tuotantotukea silloin, kun sähkön hinta laskee alle 83,5€/Mwh (n. 8,5 snt/kWh). Tämä tarkoittaa, että järjestelmän piirissä oleva tuulivoimala saa minimissään 83,5€/Mwh tuottamastaan sähköstä. Vaikka uusien hakemusten vastaanottaminen on loppunut, syöttötariffitukea maksetaan aina vuoteen 2030 asti, sillä tuen kesto on 12 vuotta tuulivoimalan käynnistymisestä. Tuulivoimalan laskennallinen ikä on nykyisin n. 20-30 vuotta.
Syöttötariffijärjestelmän loppuminen ei lopettanut tuulivoimainvestointeja.
Vuonna 2018 uusiutuvan energian tuotantotuen kilpailutus osoittautui Suomessa hyvin edulliseksi tavaksi edistää uusiutuvan sähköntuotannon rakentamista. Hyväksyttyjen tarjousten keskihinta oli 2,52 €/MWh halvimman tarjouksen ollessa 1,27 €/MWh ja kallein 3,97 €/MWh. Jokaisella voittajahankkeella on oma tavoitehinta, joka on 30 €/MWh + tarjottu tukitaso. Kalleimmalla järjestelmään hyväksytyllä hankkeella tavoitehinta on 33,97 €/MWh.
Tuotantotukea ei makseta, jos sähkön markkinahinta ylittää tavoitehinnan, eli kalleimman kilpailutuksessa menestyneen hankkeen kohdalla tukea ei makseta, mikäli sähkön markkinahinta ylittää 33,97 €/Mwh (n. 3,4 snt/kWh)
Viime vuonna tuulivoimaa rakennettiin enemmän kuin koskaan aiemmin ja ilman tukia. Yksi syy on teknologian nopea kehittyminen.
Esimerkiksi vuosina 2010 – 2017 tuulivoiman tuotantokustannukset laskivat 63 % (EIA, 2017). Maatuulivoiman tuotantokustannusten ennustetaan laskevan vuoden 2017 tasosta 24-44 % vuoteen 2030 mennessä (Agora, 2017) ja 30-60 % vuoteen 2040 mennessä (Bloomberg, 2017). Merituulivoiman tuotantokustannusten ennustetaan laskevan 75 % vuoteen 2040 mennessä (Bloomberg, 2017).
Kannattaa lukaista tuulivoimayhdistyksen sivut läpi, niin saat hyvän käsityksen tuulivoimarakentamisesta ja sen taloudellisuudesta.
7 tykkäystä
TVO lupailee OL2:n kytkemistä takaisin verkkoon tänään. Viimeistään illalla pitäisi olla tiedossa, miten tässä onnistutaan.
11 tykkäystä
Ja taas mennään. OL2 on jälleen käynnissä.
Ydinvoimaloista Loviisan kakkosyksikkö palaa vuosihuollon jälkeen sähköverkkoon huomenna. Ykkösyksiköllä vuosihuolto käynnistyy lauantaina ja se on pois kuvioista 9.9.-29.9.
Ja niinhän siinä sitten kävi, että Inderes-foorumin enemmistö oli toista kertaa peräjälkeen väärässä.
17 tykkäystä
Vieläkö se Suomen ja Ruotsin välinen huollettavana oleva yhteys on poikki? Ei ole näkynyt uutisointia aiheesta.
3 tykkäystä