Etelä-Suomen siirtoyhteyden vika korjattiin elokuussa. Se palautui normaaliksi 21.8.
Etelä-Ruotsista tuodaan parhaillaan sähköä täydellä kapasiteetilla. Toisaalta kaukana sähköomavaraisuudesta oleviin Baltian maihin viedään Sähköä Suomesta jatkuvasti täydellä kapasiteetilla.
Sen sijaan Pohjois-Suomen yhteys on edelleen vajaateholla. Aurora-voimajohdon rakennustöiden aiheuttamien siirtorajoitusten pitäisi poistua 17.9. Sähköä siirretään juuri nyt 305MW (vs. 1200MW normaalitilanteessa)
Fingrid:
Suomen ja Ruotsin välisessä rajasiirtokapasiteetissa on parhaillaan rajoituksia. Pohjois-Suomen ja -Ruotsin välisen suunnitellun rajoituksen taustalla on uuden 400 kilovoltin Aurora Line -voimajohdon rakentaminen, joka etenee Pohjois-Ruotsissa ja aiheuttaa rajoituksia 17.9. saakka. Keskeytyksen aikana kaupallinen tuontikapasiteetti Pohjois-Ruotsista Suomeen on 200 megawattia, kun se normaalitilanteessa on 1200 megawattia.
Pohjois-Ruotsin siirtoyhteyden rajoitukset vaikuttavat edelleen Suomen sähkönhintoihin.
Ei tässä mikään kriisi ole käynnissä – ei lähelläkään – mutta silti sähkö maksaa Suomessa huomenna päiväsaikaan keskimäärin 17 snt/kWh veroineen ja viitenä tuntina yli 21 snt/kWh huipun ollessa 28 snt/kWh. Hinnat ovat viime talven pahimpien päivien tasolla.
Ainoa merkittävä puute sähköverkossa on Ruotsin pohjoisen siirtoyhteyden vajaateho. Suomalaiset ydin- ja vesivoiman tuottajat määrittelevät nyt kuluttajien hinnan ja tässä lopputulos.
Kuten aiemminkin kirjoittanut niin kuntaomisteiset yhtiöt eivät pahemmin asiakasta ajattele, vaan kuten verottaja, niin myös nämä yhtiöt ovat valmiita iskemään ahnailla käsillään ehtymättömäksi kuviteltuun hunajapurkkiin heti tilaisuuden tullen.
Loviisa 2:n huolto on venynyt ja päättyy 13.9. Suomenojan kaasuvoimalat on poissa käytöstä. Ei ihan normitilanne, kun on poikki SE1-yhteys, josta yleensä halpa sähkö tulee. Muutenkaan lämpimällä säällä ei kaukolämpöä pyöritetä niin aamupäivän kalliit hinnat näkyy joko Meri-Porin piipusta tai Viron siirrosta Suomeen päin. Pakkohan on Fortumin on hieman saada hyvähintaisia käyttötunteja Meri-Poriin tänä vuonna, vaikka ehkä vesivoimaakin voisi ajaa juuri nyt enemmän.
Illan tunnit (punainen laatikko) on sen sijaan normaalia halvan sähkön pulaa koko Skandinaviassa. Tanskaan tuodaan taas gigawattiluokassa sähköä Keski-Euroopasta ja Etelä-Ruotsista. Hintavaikutus heijastuu Etelä-Ruotsiin ja Suomeen asti. Ei voi oikein syyttää suomalaisia sähköntuottajia tästä.
Keskihinta on huono mittari etenkin, kun lämmityskausi ei ole vielä käynnissä. Siksi kannattaa käyttää sähkön kulutusajan, eli päiväajan, keskihintaa, joka on 17 snt/kWh.
Loviisan pitkittyneestä huollosta en ollutkaan tietoinen. Joskin en ole siitä myöskään yllättynyt. Milloin viimeksi, etenkin ydinvoimalan, vikatilanteen korjaus tai vuosihuolto on valmistunut luvatussa aikataulussaan? Tällä on varmasti oma vaikutuksensa tilanteeseen.
Siirtotilanteet vaihtelevat toki paljon päivän ja viikon mittaan ja todellisissa ongelmatilanteissa, joissa on kyse sähköverkon vakaudesta, sähkön hinnan kuuluukin nousta. Nyt ei ole sellaisesta kyse. Tämän aamun tilanne sähkön korkean hinnan suhteen on hyvin pitkälle kotikutoinen. Onneksi pohjoisen siirtoyhteys Ruotsista palaa normaaliin toimintaan (ehkä) ensi viikon lopulla.
Talvesta olisin ainakin sähkölämmittäjänä edelleen huolestunut. Tämäkin tilanne on jatkunut kohta kuukauden vaikka päällä ei ole mitään suunnittelematonta sähköntuotannon häiriötä ellei halua laskea pitkittynyttä huoltoa sellaiseksi. Pieninkin vika talvella voi johtaa edelleen melkoisiin hintapiikkeihin. Suljettu pörssimarkkina ei toimi aidosti kysynnän ja tarjonnan mukaan ja tämä trendi on kuluttajan kannalta huolestuttava. Artisti maksaa.
OL2:n vuototilanne oli tällainen suunnittelematon vikatilanne, joka vaikutti koko elokuun. Keskustelu näistä sähkön hinnoista on hämmentävää. Toisaalta puhutaan paljon ydinvoiman lisäämisestä ja juuri näiden isojen laitosten vikatilanteet aiheuttavat eniten hintaheiluntaa markkinoilla. Saksalaiset ovat ilkkuneet ranskalaisten ydinvoimaloiden vioille koko viime talven ja Ranskassa 70% sähköstä tulee ydinvoimasta.
Mitä sitten pitäisi tehdä? Tehdä tuplakapasiteetti, pitää isoja lauhdevoimalaitoksia jatkuvasti kunnossa ja päivystysvalmiina odottamassa ydinvoimalan hajoamista, säilyttää isoa polttoainevarastoa pihalla ja jokainen liityntäasiakas maksaa perusmaksua 20 euroa kuussa lisää, koska joku on huolissaan, että sähkö maksaa yksittäisenä tuntina 30snt/kWh? Käytännössä kapasiteettimarkkinan olemassaolo ei ole poistanut hintaheiluntaa ja näissä maissa sähkön hinta on ollut paljon kalliimpaa kuin Suomessa.
Sähkölämmittäjän ei ole syytä olla huolissaan talvesta. Lisääntynyt tuuli- ja aurinkovoima vähentävät polttoaineen kysyntää, mikä puolestaan laskee näiden hintoja. Ydinvoimaa on Pohjoismaissa yli 2GW enemmän verrattuna viime talveen. Norjan vesivoiman kapasiteetti on noussut. Vesivarastot ovat korkeammalla kuin viime vuonna. Kaasu on halvempaa ja varastot ovat Keski-Euroopassa täynnä. Ranska saa ydinvoimalat kuntoon. Hiilen hinta on laskenut. Sähkökattiloihin on investoitu hurjasti. Ja Fingrid toteaa, että sähkö riittää.
En ole kirjoituksestasi pohjimmiltaan eri mieltä. Kirjoitat vain eri asiasta kuin minä.
Sähkön tuotantotilanne on Suomessa parempi kuin vuosikausiin. Verkon ja voimaloiden huollot suunnitellaan siten, että korvaava kapasiteetti otetaan tarvittaessa käyttöön ja Suomessa sitä kapasiteettia on gigawatteja enemmän, kuin tämän hetken kulutus.
Sähkölämmittäjän pitää olla talvesta huolissaan, sillä hintojen määräytyminen ei näytä perustuvan enää logiikalle. Sähköpulasta ollaan nyt n. 5000-6000MW päässä eikä sähkö tule talvellakaan loppumaan. Silti näemme samanlaista sähköhinnoittelua kuin talven aikana.
Ei ongelma ole tuotannon määrässä tai siirtoyhteyksissä. Se on lopulta siinä, miten sähkö Suomessa tuotetaan ja miten sähkön hinta määräytyy lopulta saman tuottajatahon toimesta. Viime talvena hinnan perusteluna käytettiin “uhkaavaa sähköpulaa”, joka ei ollut missään vaiheessa edes lähellä. Mikä juuri nyt on selityksenä – huono valmistautuminen huoltoihin ja niiden viivästyksiin? Huono suunnittelu? Mistä oikein maksamme tänään 6-10 kertaista sähkön päivähintaa tuotantokustannuksiin nähden?
Ei tässä ole mistään vapaasta kilpailusta kyse ellei sillä tarkoiteta sitä. että sähköstä pyritään saamaan niin korkea hinta kuin mahdollista. Sähkön tuotantoyhtiöt voivat Suomessa erinomaisesti, joten niiden puolesta ei tarvitse olla huolissaan. Kuluttajan puolesta sitäkin enemmän.
Ihminen toimii niin että mielihyvään johtavat päätköset on oman viisaan ajattelun tulosta ja mielipahaan johtavien syy on ulkopuolinen. Se tekee meistä inhimillisiä, mutta johtaa myös helposti siihen että kaikki julkinen keskustelu on negatiivissävytteistä muiden haukkumista.
Kyse on isosta ongelmasta kansantaloudelle ja myös yksittäisille kuluttajille. Huonosti toimiva järjestelmä, jolla määritellään tärkeän kulutushyödykkeen hinta.
Jos keskustelu ei miellytä, älä seuraa tai kommentoi. Minusta sinun ei tarvitse olla huolissasi. Pystyn maksamaan laskuni nyt ja tulevaisuudessa.
Maksamme siitä, että tarjolla oleva tuotanto vastaa kunkin hetken kysyntää. Kaukolämpölaitosta tai hiilivoimalaa on vähän turha käynnistellä muutaman tunnin vuoksi, eikä ainakaan ole järkeä käynnistää alhaisilla hinnoilla siksi, että kuluttajilla olisi halpaa sähköä. Käyttämättömän kapasiteetin tuotantokustannus on varmaankin kohtuullisen korkea ottaen huomioon päästöoikeudet, käynnistyskustannukset jne. (mutu).
Oletko sähköenergiajärjestelmien ja -verkkojen asiantuntija, vai mihin asiantuntijalausuntosi perustuu?
Kysymys kuuluu: Miksi meidän pitäisi hyväksyä sähköntuottajien huipputuotot, jotka aiheuttavat yhteiskunnallisia ongelmia ja joita järjestelmä näyttää tuottavan nyt myös tilanteissa, joissa huipputuotoille ei ole järkisyytä? Miksi tätä niin kovasti puolustellaan ja asian kyseenalaistaminen koetaan jopa henkilökohtaisena kipuiluna?
Sähkön tuotantokapasiteettia voi ”vapaasti” rakentaa, mutta selvästikään yritykset eivät näe sitä kannattavaksi investoinniksi ”huipputuotoista” huolimatta. Mistähän se johtuisi? Hinta ohjaa sähkönkäyttöä ja mielestäni on loogista, että hinta määräytyy sen mukaan, mitä sähköstä ollaan valmiita maksamaan. Vähän kuten markkinataloudessa yleensäkin.
Vastauksen kysymykseesi asiantuntijalausunnosta löydät, kun luet viestin uudelleen.
Itse toimin lähellä energiateollisuutta ja yritän ainakin perehtyä näihin asioihin. Oletko itse perehtynyt EU:n ehdottamiiin muutoksiin markkinamekanismissa?
Minusta ei ole ollenkaan selvää, että sähköntuottajat saavat huipputuotot. Vuonna 2020 oli lauha talvi ja silloin kaikkien tulokset laskivat. Fortum teki ennätykselliset tappiot yrittäessään toimia Saksan energiamarkkinoilla. Bisneksessä on riskiä, ihan merkittävissä määrin eikä markkinamekanismi takaa tuottoja.
Kummasta ollaan enemmän huolissaan, sähköntuottajien voitoista vai kuluttajien ahdingosta. Tavallisen asuntovelallisen kansalaisen kannalta sähkön hinta on hyttysen ininää verrattuna korkojen nousuun. Jos 2% kotitalouksien kustannuksista menee sähköön ja Suomessa on Euroopan halvimpia sähkön hintoja, missä tässä on ongelma? Miksi markkinamekanismia pitäisi muuttaa siksi, että joku saa lämmittää sähköllä tyhmästi korkeimman sähkönhinnan aikaan ja saastuttaa fossiilisilla, kun ilmalämpöpumput ja älykkäät termostaatit on keksitty?
Ei todellakaan voi. Suomen vesivoima on rakennettu, uuden ydinvoiman rakentaminen vie minimissään 20 vuotta ja tuulivoimaloidenkin luvitus takkuaa edelleen. Sähkön tuotanto Suomessa on edelleen hyvin harvojen käsissä.
Järjestelmä toimii huonosti. Tuulivoima sekoittaa pakkaa ja siitäkin osaa on tuettu rahallisesti aina vuoteen 2030 saakka.
Yksi suurimmista ongelmista on se, että Suomi on liian pieni ja etäinen markkina sähkölle. Kilpailu ei voi koskaan olla täysin aitoa. Ruotsin siirtoyhteydet pelastavat tilanteesta osan – muita ei sitten olekaan, sillä Viron yhteys on 100% vientiä. Kuten tänään näemme, suomalainen kuluttaja olisi kusessa ilman Ruotsin siirtoyhteyksiä.
No onhan se päivänselvää. Tämä asia selviää sähkön tuottajien tilinpäätöksistä siltä osin, kuin niihin pääsee käsiksi. Loput selviää helposti niiden omien myyntiyhtiöiden erinomaisista tuotoista. Alalla on hyvä valmius myös investointeihin, jonka varmasti tiedät, jos olet alalla töissä.
Nyt ei sekoiteta enää Fortumin sekoiluja tähän, eihän. Vai oletko oikeasti sitä mieltä, että suomalaisen sähkönkuluttajan pitäisi maksaa sekin ristiretki? (Tavallaanhan juuri niin tapahtuu).
Vedät argumentit överiksi, mikä vaikeuttaa hyvää keskustelua. Kukaan ei ole viemässä insentiiviä energian säästämiseltä. Tässä on koko ajan puhuttu vain sähkön kohtuullisesta hinnasta kuluttajille ja ylilyöntien välttämisestä.
Jos valtion pitää viime talven tavoin käyttää yhteisiä rahojamme järjestelmän ongelmien korjaamiseen, pitäähän järjestelmän parantamisesta keskustella. Rahalle olisi muutakin käyttöä, kuten tiedämme.
Itse pidän tässä keskustelussa ongelmallisena suomalaista perusasennetta, jossa auktoriteetit ovat oikeassa ja niihin luotetaan – yleensä liikaa (ei liian vähän).
Auktoriteetit eivät aina toimi oikein tai rehellisesti. Sokea usko vaikkapa sähköhinnoittelun toimivuuteen altistaa ihmisiä väärinkäytöksille ja hyväksikäytölle, jos auktoriteetti käyttää valtaansa väärin. Liiallinen usko auktoriteetteihin estää ihmisiä kyseenalaistamasta ja arvioimasta tietoa ja päätöksiä itsenäisesti. Tämä taas voi johtaa tiedon yksipuolisuuteen, kun ihmiset rajoittavat tietolähteidensä ja näkökulmiensa kirjoa vain auktoriteettien suosittelemaan tietoon. “Sähkö loppuu”,“Sähkömarkkina toimii”.
Historiassa on lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka sokea usko auktoriteetteihin on johtanut isoihin ongelmiin. Suomen sähkönsiirtoverkkojen myynti ulkomaisille omistajille oli yksi tällainen virhe, josta saamme nyt maksaa.
Eurooppaan verratessa kannattaa muistaa kiinnittää huomiota sähkön tuotantokustannukseen. Eurooppa ei ole halvan tuotantosähkön Pohjolalle mikään hyvä verrokki. Vertailu vaikka Ruotsiin olisi järkevämpi.
Kuluttajan intresseissä olisi eri tuotantomuotojen käyttö sähköjärjestelmän hintapiikkien tasaamiseen, sekä kohtuullisen tuoton määrittäminen tuotantokapasiteetille (jonka vastineena minimituotto olisi välttämättömyys).
Tuottajan intresseissä on tietenkin sähköjärjestelmän hintapiikkien hyödyntäminen sekä maksimaalinen voiton tekeminen, lain sallimissa rajoissa.
Jälkimmäinen ei ole ollut suuri ongelma ennen viimeistä 2-3 vuotta. Ja ehkäpä järjestelmä korjaa itsensä niin ikään 2-3 vuoden aikana. Mutta muutos on hidas, minkä vuoksi näitä keskusteluja käydään.
Tyypilliset akkufarmihankkeet ovat kokoluokkaa 20-70MW / farmi. Päivänä 6.9. puuttuvaa tuulituotantoa hyppäsi paikkaamaan ~2000MW vesivoimaa… menee hetki että säätyvässä sähkössä on spot-markkinalla kovempi kilpailu.
En ole mitenkään kirkuen kannattamassa “hintakattoa”. Järjestelmän pitäisi itsessään kyetä tasapainottamaan hintojen ylilyönnit, mikäli korkea hinta ei johdu kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta. Siellä on varmasti hyviä auktoriteetteja virastot ja Fingrid väärällään miettimässä tätä asiaa ja tekemässä hyviä päätöksiä.
Edit. Turun sanomista hieman parempi juttu samasta aiheesta:
Kansalaisaloitteessa esitetään, että eduskunnan on selvitettävä kiireellisellä aikataululla mahdollisuudet säätää laki hintakaton käyttöönotosta sähkön hinnoittelussa. Kansalaisaloitteen tavoitteena on laki, joka hinnoittelumekanismin avulla turvaa kansalaisille ja elinkeinoelämälle kohtuuhintaisen sähköenergian saannin myös poikkeusoloissa.
– Venäjän hyökkäyssodan taustoittama sähkön huikea hinnan nousu oli erityinen ongelma varsinkin talvella 2022. Ongelma ei ole silti väistynyt ja esimerkiksi elokuussa 2023 koettiin valtavia sähkön hinnan piikkejä, kansalaisaloitteen tekijät muistuttavat.
Kansalaisaloitteessa muistutetaan, että yhteiskunta ei toimi ilman sähköenergiaa.
– Nykyisessä markkinaehtoisuuteen eli pörssihintoihin perustuvassa järjestelmässä on vallalla tilanne, jossa sähkön tuottajalla on oikeus hinnoittaa sähkö huutokaupan mukaan. Markkinaehtoinen hinnan muodostuminen on johtanut tilanteisiin, joissa osa kansalaisista, yrityksistä ja maatiloista on joutunut ongelmiin sähkölaskunsa kanssa, kansalaisaloitteen tekijät muistuttavat.
Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen on kertonut julkisuudessa hallituksen valmistelevan sähkön hintakattoa. Kansaisaloitteen vastuuhenkilöt pitävät tätä myönteisenä signaalina aloitteensa kannalta.
