Suomen ja Euroopan energiakriisit

Osakkeet Ylätason sijoituskeskustelu
1756

Markkinat toimivat - toivottavasti - kuten ne on lainsäädännöllisesti säädetty toimimaan.

Sähkön tuotanto on myöskin hyvin säännösteltyä toimintaa, ja sen toimintaa muokataan jatkuvasti erityisesti hintavaikutuksia pohtimatta / balansoimatta.

On monenlaista lupaa, kytkentärajoitteita, Venäjän tuonnin katkaisua (valtiovallan interventio toki perusteltu), päästöoikeuskauppa, päästöoikeuksien leikkaaminen, jne jne. Tuotantokapasiteetin tukiaiset, poliittiset toimijat omistajina ja ohjaajina (valtionyhtiöt kuten Fortum, kunnalliset energialaitokset kuten Helen ja lukuisat muut), varavoiman hankinta, jne

Sähkö puolestaan on hyödyke, joka on lähes välttämätön kuluttajille tänä päivänä, ja jota ei voi taloudellisesti erityisesti varastoida, jota voi säästää ja ajoittaa rajallisesti, ja jonka tuotannon nostaminenkin on hyvin hidasta.

Näemme markkinoiden toimimattomuutta hyvin katsomalla markkinahintaa, vaikka hinnat ovat nousseet paljon eli historiallisesta keskiarvosta vaikka 5-10 -kertaiseksi pitkäksikin aikaa, kulutus taisi leikkaantua pahimpina viikkoina joku 10%, ja ihmiset ohjata kulutustaa, ja senkin jälkeen hinnat olivat törkeän korkeat. Kulutuksen leikkaantuminen saavutettiin osin teollisen tuotannon tuotantoseisokeilla eikä siis läheskään aina oikealla tehostamisella.

Muutaman viime vuoden keskihinta verrattuna 2010-2020 keskiarvoon 4,89 c/kWh
2021: 8,95 c/kWh; +83%
2022: 19,03 c/kWh; +289%
2023: 7,18 c/kWh; +47%

Itse henkilökohtaisesti ole tiputtanut sähkön kulutusta 32.000 kWh tuonne vajaaseen 13.000 kWh asti, ja sähkönmyynnin osuus netottaen n 9300 kWh. Ja on varaa maksaa laskut

Kuitenkin, se että itse olen petrannut ja erilaisten investointien kautta vähentänyt omaa sähkön tarvetta, ja että minulla on varaa maksaa laskuni, tarkoita etteikö markkinoiden toimintaa ja markkinamekanismeja pidä kehittää nykyisiä ja tulevaisuuden tilanteita silmällä pitäen.

Samat tuottajat, sama tuotanto, sama kysyntä - noin karkeasti - ja moninkertaistunut hinta viestii siitä että jotain mätää mekanismissa.

Syökää kakkua jos ei ole leipää?

Kyllä, kiinteään hintaan takaisin kun markkinat tarjoavat sellaiseen järkevään hintaan. Viimeiste 5v sopparit ennen kuin umpeutui 10/2022:
2v: 4,4 c/kWh
1v: 5,3 c/kWh
2v: 4,0 c/kWh

Nyt markkinat tarjoavat matalimmillaan sellaista reilut 8c/kWh 2v kiinteälle sopparille, eli sellaiset +90% tuohon edelliseen soppariin verrattuna. Vaikka Venäjän tuonti on “korvattu” OL3:lla, ja tuulivoimaa suuresti kasvatettu.

Toimivat markkinat? Riippuu näkövinkkelistä.
Toimii teknisesti
Hyvä tuottajalla
Kuluttajan kannalta ei tuota kohtuullista lopputulosta.

image
image951×610 37.5 KB

8 tykkäystä
1757

Hintakatosta:
Päässäni jostain muistelen että Espanjassa kallein tuotantomuoto eli kaasulla tuotettu sähkö olisi eroteltu omaksi markkinakseen tai sille asetettiin jokin oma kiinteä hinta.
Eli vähän kuten huippuvoimalla olisi oma markkinahintansa.

Lisäksi Varavoimaloita voisi olla enemmän ylläpidossa kuin nykyinen nykyään, romutuksen sijasta.

Mainitsemiesi “auktoriteettien”, jotka markkinamekanismeja ovat luoneet tulisikin pohtia sähkömarkkinoiden toimintamekanismeja ja hintaredundanssia uuden tiedon valossa.

Ei siinä ole mitään pienintäkään järkeä, että samasta välttämättömyydestä maksetaan moninkertaisesti vs ennen, ja kuvitellaan että markkina todellisuudessa toimisi kuten ennen

2 tykkäystä
1758

Heleniltä tulikin meiliin juuri tarjous (Kiinteä perussähkö):
6kk: 11,59 c/kWh + 5,99E/kk
12kk: 9,77 c/kWh + 5,99E/kk
24kk: 9,65 c/kWh + 5,99 E/kk

Edellinen sopimukseni oli Helenin kanssa
24kk (10/2020-10/2022): 4,4 c/kWh + 3 E/kk

2 tykkäystä
1759

Nyt on keksitty sama keino kuin sähkönsiirtofirmoilla. Kriisiä tai ei – sähkön käyttöä tai ei – maksat silti 6 euroa kuukaudessa. :smiley: Varmaa tuloa ja tuottaja minimoi omaa riskiään. Nämähän olivat pitkään alta 4 euroa kuukaudessa – eli tuommoinen 50% korotus samantien.

Maksan yhden tallikiinteistön sähköstä siirtomaksun perusmaksua nykyisin yli 21€/kk. Sähkön käyttö on pörssisähköllä ollut noin 2-3 euroa kuukaudessa. Olen pistänyt kiinteistön nyt myyntiin ja ostan toisen kaupunkialueelta, jossa siirtomaksu on vielä kohtuullinen. Ai miksi? Koska touhu vituttaa ja pystyn tuollaisen siirron tekemään. :slight_smile:

Valitettavasti näin. Kyseinen siirtoyhtiö on Elenia. Tarkistin (3x25A) perusmaksun, joka on 21,24€/kk.

image

3 tykkäystä
1760

Minkäkokoiset proput pitää olla /saa olla tuohon hintaan?

Katsoin nimittäin juuri että, harkitsemallani alueella olis 3x25A
13,17 sis Alv kk maksua.

Että saa siis nämäkin jutut vielä seuloa tarkemmin läpi, että missä ryhtyy sähköä kuluttamaan/säästämään.

1 tykkäys
1761

Minusta keskustelussa suurin ongelma on se, ettei ymmärretä miten sähkömarkkinat toimivat ja miten hinta pörssisähkön tunnille ylipäätään muodostuu (esim. viesti tämän päivän hinnoista) - tai edes mistä sähkön perusmaksut koostuvat. Sähköntuottajien tulotkin oletetaan tulevan 100% pörssisähköstä, kun kuitenkin suuri osa myynnistä on suojattua. Hyvin vähän uutta näkemystä on tässäkin taas tullut ja valitellaan huipputuntihinnoista.

Sähkömarkkinoille tuli paljon hintapiikkejä sodan ja tarjonnan heilahdeltua. Tämä ei ole normaali tilanne. Järjestelmätasolla olennaista on se, että markkinamekanismi päästöoikeuksineen tukee kestäviä investointeja tehokkaaseen päästöttömään tuotantoon, energiavarastoihin ja sähkön joustomekanismeihin. Näin on tapahtunut - tuuli- ja aurinkovoimaa on lisätty. Sähkökattiloita sekä lämpövarastoja on tulossa paljon.

Nyt jos laitetaan hintakatto tai windfall-vero, investoinnit uuteen tuotantoon muuttuvat vähemmän kiinnostaviksi. Erityisesti varastoinnin bisnescaset menevät huonoksi, koska siellä vaaditaan hintavaihtelua ja osa energiasta häviää aina sykleissä. Näin on Kemijoki Oy sanonut pumppuvoimaloiden yhteydessä. Laskelmat voidaan päivittää helposti, kun edellisen vuosien tuotanto- ja hintatiedot ovat selvillä.

Poliittisesti hintakatto on hyvin houkutteleva ja siksi EU-komissio on tehnyt tästä ehdotuksen. Kaksisuuntainen hinnanerosopimus (CFD) on hintakatto lisättynä syöttötariffihinnalla, jolloin riskiä poistetaan investoinneilta merkittävästi. Valtio leikkaa ja tukee tuottoja, mutta kuluttajat silti joutuvat näkemään huippuhintoja. Komissio haluaa, että huippuhintojen leikkurin tulonsiirto menee takaisin sähkönkuluttajille suhteessa heidän kulutukseensa. Onko tämä sitten parempi? En ole ollenkaan varma, että valtion sekaantuminen tähän auttaa asiaa.

Täällä näyttää olevan kannatusta jollekin markkinamallille, jossa sähkötuottajat kulut+kohtuullinen kate on aina sähkön hinnan muodostumisperuste. Kreikan entinen valtionvarainministeri ja kommunisti Giánis Varoufákis on paljon tätä mallia suositellut. En ymmärrä, miten tuossa mallissa kenenkään kannattaisi investoida.

Joka tapauksessa lähes kaikki energiateollisuuden yritykset ovat valtion tai kunnallisessa omistuksessa ympäri Eurooppaa, joten suuri osa tuloista menee poliittiseen ohjaukseen joka tapauksessa.

Tuolta voi lukea lisää EU-komission ehdotuksia markkinamallin korjauksista ja alla Fortumin kommentti tähän

IMMC.COM%282023%29148%20final.FIN.xhtml.1_FI_ACT_part1_v2.docx IMMC.COM%282023%29148%20final.FIN.xhtml.1_FI_ACT_part1_v2.docx

3 tykkäystä
1762

Tämä väite ei pidä paikkaansa. En voi tietenkään puhua kaikkien puolesta, mutta eiköhän ketjussa jo aika hyvin ymmärretä, miten markkinat toimivat.

Päivän hintaa olen itse käyttänyt ainoastaan esimerkkinä siitä, miten holtittomasti hinnat määräytyvät. Yhtälailla ongelma voi olla esim. negatiiviset sähkön hinnat, mutta ne ovat olleet päivätasolla äärimmäisiä poikkeuksia – siis ei kuten korkeat hintapiikit, joista on kohta kärsitty taas kuukauden ajan.

Pörssihinnat ovat ihan oikeita päivittäishintoja nyt jo yli 40%:lle sähkön yksityisistä kuluttajista ja määrä on ollut koko ajan kasvussa. Tilanteen ongelmallisuutta ei ole kieltänyt kukaan, ei myöskään Fortum. Lähinnä keskustelussa on kyse siitä, miten tilannetta pitäisi korjata. Tämä käy ilmi myös Fortumin tiedotteesta, jonka linkkasit.

Kyse on yksinkertaisesti siitä, että sähkön tuottajat tai tuotantoyhtiöiden omistajat hyötyvät kohtuuttomasti sähkömarkkinoiden hintapiikeistä ja pysyvästi korkeammalle tasolle jääneistä sähkön kuluttajahinnoista, joiden linkitys todelliseen sähkön tuotantokustannukseen on kadonnut kriisien myötä. Ja mikä tärkeintä – sähkön kuluttajat kärsivät kohtuuttomasti samoista asioista.

1763

Tässä on esimerkki, miten markkinat ymmärretään väärin. Suomalaiset tuottajat eivät määrää koko päivän pörssihintaa vaan markkinoilla on myös ostajien tarjoukset ja paljon tuottajia Suomen ulkopuolelta. On normaali ilmiö lähes kaikilla foorumeilla, että ymmärretään pintapuolisesti sähköntuottajien bisnestä ja sitten siitä vedetään kovaan ääneen johtopäätöksiä suomalaisten tuottajien määräysvallasta pörssihintaan.

En vain usko, että täällä monikaan tuntee Euphemia-algoritmin periaatteita tai edes mitä Block-tarjous vuorokausimarkkinoilla tarkoittaa. Puhumattakaan sitten tasepoikkeaman maksuista tai taajuusreservistä.

Mistä kohtaa se kohtuus nyt mitataan? Tekeekö Fortumin Meri-Porin voimala kohtuullista voittoa? Käyttötunteja on ollut tänä vuonna varmaan alle 500 ja alle 100 täydellä teholla. Onko kohtuullista energiankäyttöä, jos Suomessa lämmitetään ulkona tyhjiä jalkapallokenttiä ympäri kaupunkia kovilla pakkasilla ja pidetään massiivista kiinteistömassaa lämpimänä ja tyhjänä viikonloppujen yli? Vakaa ja huippuhalpa sähkönhinta kannustaa tuhlaukseen eikä tuo joustoinvestointeja.

Monet haluavat halvan sekä vakaan Venäjän sähkön ja kaasun takaisin markkinoille. Jos markkinoilta poistuu iso määrä tarjontaa tai kriittinen polttoaine kallistuu merkittävästi, se tietenkin vaikuttaa sähkön hintoihin nostavasti. Tarjontaa ja kilpailua pitää saada lisää, jotta hinnat laskisivat merkittävästi. SItä on tulossa, mutta investointeja ei auta jatkuva spekulointi markkinamalleilla.

Ruotsin hintataso ei ole vertailukelpoinen, koska siellä on moninkertaisesti halpaa luonnollista vesivoimaa verrattuna Suomeen ja Ruotsi myy eniten sähköään rajojensa ulkopuolelle Euroopassa.

7 tykkäystä
1764

Ei varmasti tunne, eikä tarvikaan tuntea. Eikä niillä voi myöskään selittää 100%:n hinnannousua kuluttajalle parin vuoden takaisesta. Algoritmeihin asti ei tarvitse tässä asiassa mennä. Eikä kaupankäynnin yksityiskohtia tarvitse tuntea ymmärtääkseen, että markkinassa on ongelma, jonka kaikki tiedostavat. Vaikeilla termeillä ei ongelmaa voi ohittaa tai edes perustella, vaikka se tunnettu tehokeino onkin.

Sähkön hinnannousun jokainen tuntee lompakossaan. Sitä ei selitä 1000MW:n Venäjän siirtokapasiteetin poistuminen, kun samaan aikaan tuli 1600MW kotimaista kapasiteettia lisää. Kaasua on tarjolla kohtuuhintaan edelleen, mutta putkikaasu haluttiinkin korvata myös muista syistä ja isolla rahalla hommattua LNG-tankkeria ei tarvinnut lopulta juuri kukaan.

Kohtuus mitataan viivan alla. Se on varmasti pörssisijoittajalle helppo ymmärtää.

En tiedä mistään jalkapallokenttien lämmittelyistä. Jos tällaista jossain päin Suomea tapahtuu eiköhän siihen pitäisi kuntatasolla puuttua. Vaikea ymmärtää väitettäsi, että vakaa sähkönhinta kannustaisi tuhlaukseen. Riittävän vakaa sähkönhinta kannustaa pikemminkin yrityksiä investoimaan. Ei kukaan ole huippuhalpaa sähköä vaatimassa, vaan kohtuullista.

Norjassahan oli käytössä mielenkiintoinen malli, jossa perusmäärälle sähköä oli kiinteä hintakatto ja sen ylittävä osuus laskutettiin pörssisähkön mukaan. En sano, että tämä on Suomelle hyvä malli poikkeustilanteissa tai silloin, kun hinta yrittää karata kohtuuttomaksi, mutta käsittääkseni Norjassa sähkökriisi hoitui huomattavasti Suomea jouhevammin tällaisen mallin ansiosta. Suomessa makseltiin mielummin kuluttajille tukia verorahoin, monimutkaisen mallin avulla.

Etelä-Ruotsi (SE3 ja SE4) ovat omia alueitansa, jotka ovat itse asiassa hyvinkin verrattavissa Suomen tarjousalueeseen.

3 tykkäystä
1765

Sinänsä olen samaa mieltä, että halvempi sähkö olisi kiva. En vaan itse kannata ”kohtuuttomien” voittojen leikkaamista, vaan säätövoiman lisäämistä vaikkapa sitten valtion toimesta.

Muutoin sääntelytaloudelle ei näy loppua - koska verotetaan pankkien kohtuuttomia voittoja, koska kielletään hotellien ja lentoyhtiöiden dynaaminen hinnoittelu, koska käsketään Luis Vuittonia myymään laukut tuotantokustannus + x prosenttia jne?

Hintavakautta halutessaan voi ottaa kiinteähintaisen sopimuksen, jos kestää taas riskiä, ottaa pörssisähkön.

Mutta jollain tavoin tuotanto ja kysyntä pitää saada tasapainoon. Nyt se saadaan aikaan hinnalla. Ehkä tulevaisuudessa sähkön varastoinnilla, eli tuotannolla. Riskiä ei tule kuitenkaan sysätä sähköyhtiöille jos samanaikaisesti leikataan voittoja. Jos leikataan voittoja sitten kompensoidaan myös alle tuotantokustannusten olevat sähkönhinnat?

Onneksi kriisi on ohi - huomenna on taas halpaa sähköä.

1 tykkäys
1766

Ei meidän kannat niin kovin kaukana ole toisistaan. :slight_smile:

Kuten kirjoitin, en itsekään pidä hintakattoajatuksesta ja sääntelyn lisäämisestä. Puhuisinkin mielummin mallin järkeistämisestä siten, että se sisältäisi kuluttajien kannalta tärkeitä elementtejä hintavakauden suhteen. Eikä tässäkään tarvitsisi mennä äärimmäisyyksiin vaan karsia selkeät ylilyönnit.

Pitkäaikaisissakaan sopimuksissa ei ole hintojen huonon ennustettavuuden vuoksi hurraamista – siis kuluttajille. Sähkö maksaa kaksi kertaa enemmän kuin pari vuotta sitten.

Suomessa investoidaan koko ajan merkittävästi uuteen sähköntuotantoon. Isoin piikki taisi olla viime vuonna, mutta investointitahti jatkuu kovana. Ongelma on se, että perusvoimaan investoiminen vie vuosikausia tai -kymmeniä ja kun poliitikot ovat asian kanssa sählänneet huonontaakseen tilannetta entisestään – artisti maksaa. Ei turvetta olisi pitänyt syrjäyttää sormia napsauttamalla eikä voimalakapasiteettia olisi tietenkään pitänyt purkaa. Eikä Venäjän valtiota olisi pitänyt sotkea yhtään mihinkään energiayhtiöineen.

Luvittamista pitäisi suoraviivaistaa heti eikä kahden vuoden päästä. Tuulivoimaa rakentuu nyt ilman tukia ja jokainen tuulivoimala puhumattakaan niihin liittyvästä vetytuotannosta tulee parantamaan tilannetta.

Alle tuotantokustannusten tuotetun energian kompensointia on vielä pitkään uusiutuvien osalta nykyjärjestelmässäkin. Tällaiset järjestelyt eivät ole kestävä tapa tukea energiantuotantoa. Aikoinaan ne olivat varmasti perusteltuja.

Ihmiset eivät tunnu ymmärtävän asian merkitystä isommassa kuvassa. Kyse ei ole pelkästään omasta sähkölaskusta. Ihan vain esimerkkinä… Suomessa on n. 300 000 toimeentulotuettua taloutta ja 500 000 toimeentulotuettua ihmistä, vähän vuodesta riippuen. Sähkölasku on ensimmäisiä laskuja, jonka valtio maksaa silloin, kun ihminen ei tule toimeen. Ja me maksamme lopulta valtion kulut.

Luotettava kulujen ennakoiminen on monen investoinninkin kannalta tärkeää. Suomen tilanne tulee sähkön osalta korjaantumaan lähivuosina tuotannon lisääntyessä, mutta etenkin viimeiset puolitoista vuotta ovat varmasti hidastaneet investointeja.

Eiköhän ensi viikolla heilunta jatku. Pohjois-Suomen siirtoyhteyden täysi kapasiteetti korjannee tilannetta viimeistään ensi viikon lopulla.

4 tykkäystä
1767

OL3:n hintavaikutusta ei pysty vielä arvioimaan, kun kokonaista tuotantovuotta ei kulunut edes. Helen oli hyvässä vauhdissa ennen sotaa korvaamassa kivihiiltä maakaasulla, mutta suunnitelmat menivät uusiksi ja nyt käytetään kalliimpaa biomassaa.

Vaikka kaasun hinta on laskenut dramaattisesti viime talvesta, maakaasun hinta on edelleen 75% kalliimpaa kuin mitä se oli vuosina 2014-2021. Silloin Venäjä toimitti sitä vakaasti ja halvalla - ja siitä tehtiin halpaa lämpöä ja sähköä koko Eurooppaan, myös Suomeen. Monilla on lämpimästi mielessä nämä hyvät ajat alle 5 snt/kWh, mutta oikeasti nekin sähkö- ja kaasurahat taisivat mennä Venäjän ammuksiin.

Nyt kun Ruotsin halpa tarjonta on vähän aikaa poissa Suomesta, kaikkien lompakossa tuntuu vähintään pyörremyrskyltä. Elokuun pörssisähkön keskihinta oli 8,32 snt/kWh (oma oli alle 7snt), siis alle halvimman määräaikaisen tarjouksen ja syyskuun keskihinta taitaa olla huomisen jälkeen alle 7 snt/kWh - ei paljon kalleuskommentit kiinnosta. Miten se huominen sähkön hinta lompakossa tuntuu ja repiikö tuottajat paljon viivan alle?

2 tykkäystä
1768

Onko sinulla tietoa siitä, missä päin Suomea venäläiskaasulla tehtiin Suomessa sähköä ja kuinka paljon se oli Suomen sähköntuotannosta? Käsittääkseni nämä luvut olivat hyvin marginaalisia. Sähkön hintaan Euroopan maakaasu vaikutti samasta syystä, mistä olen kohta paksun novellin verran kirjoittanut, eli johtuen huonosti toimivasta järjestelmästä, jolla sähkön hinta määrittyy.

Venäjän siirtoyhteys oli maksimissaan n. 10% Suomen sähkönkulutuksesta, joten turha silläkään on mitään yrittää selitellä. Eihän sellainen laskelma tekisi mitään järkeä. Vesivoiman ja ydinvoiman tuotantokustannus ei ole muuttunut miksikään. Tuulivoiman viimeisimmän tukimallin tukiraja oli n. 3 snt/kWh, jonka yli ei tukea siis maksettu, mikä kertoo tuulivoiman kannattavan tuotantokustannuksen tasosta uusien tuulivoimaloiden kohdalla.

Kirjoitin jo aiemmin, että pörssisähkön keskihinta on todella huono vertailukohta silloin, kun todellinen hinta laskutetaan tuntiperusteisena. Pörssisähkön päiväajan hinta on aivan toista kuin vuorokauden keskihinta. Ainoastaan sähkölämmitteisessä taloudessa on merkitystä keskihinnalla.

Ymmärrän, että sinua ei asia kiinnosta, mutta montaa kiinnostaa – myös minua. Minua asia ei kiinnosta laskun takia vaan periaatteesta. Ihmisellä on hyvä olla periaatteita.

1 tykkäys
1769

Sähkön tuotannosta vuonna 2020 tehtiin maakaasulla noin 4 TWh, tuplasti enemmän kuin turpeella (tai turpeella ja kivihiilellä yhteensä), joka tuotti 2 TWh. Pelkästään Helsingin alueella Helen teki enemmän sähköä maakaasusta kuin koko maa turpeella. Vuosaaressa on erittäin hyvällä hyötysuhteella toimivat kaasuvoimalat, jotka eivät enää hyödy alhaisesta kaasunhinnasta. Sähköteho on 665 MW, siis enemmän kuin Loviisan yksi ydinvoimala. Mitään marginaalista tässä ei ollut vuonna 2020.

En ole edelleenkään ymmärtänyt missä kohtaa markkina toimii huonosti - onko pohjatiedot kunnossa? Jos tarjontaa eli myyjiä lähtee markkinoilta samaan tahtiin kuten ostajia Helsingin pörssistä, kyllähän sillä on indekseihin vaikutusta.

4 tykkäystä
1770

Eikä kyse ole pelkästään sähköntuotannosta ja sen siirrosta Venäjältä vaikka nimenomaisesti hintapiikkien tasaamisessa halvalla venäläisenergialla oli merkittävä rooli. Yli kolmannes Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli Venäjän tuontia. Jollain tuota venäläistä energiaa on täytynyt korvata ja korvaustarve on luonut varmasti hintapainetta energiasektorille.

Eräs sähkömeklari mainitsi hiljattain, että tuulivoiman raja-arvokustannus vuosituotannolle näyttää tällä hetkellä asettuvan 6snt/kWh. Itse en pysty tuon väitteen totuudenmukaisuutta tarkastamaan, mutta toisaalta ei ole syytä hänen tietämystä epäilläkään.

1 tykkäys
1771

Jätitkö tarkoituksella prosentit pois ja vertailit alas ajettavaan turveenpolttoon? :smiley:

Suomen kokonaiskulutus oli 78,5TWh (2020) eli maakaasulla tuotettiin tuolloin n. 5% sähköstä. Täytyy samassa yhteydessä todeta, että “vihreässä” Helsingissä Helen on tunnetusti töpeksinyt ihan kaiken ennustamisen. Sitä on sen lisäksi nostettu kaupungin keskustan hiilivoimalansa ansiosta esille ulkomaita myöten. No se taru sentään on päättymässä.

Tuossa tuoreempia lukuja kokonaiskulutuksesta →

image
image1040×724 44.5 KB

On oikeastaan huvittavaa, että puhutaan “pörssikaupasta”, jossa kysyntä ja tarjonta määräisi lopputuloksen. Suomessa on rajattu määrä tuotantoa harvojen käsissä (pl. tuulivoima) ja Suomeen tuodaan sen lisäksi sähköä Ruotsista. Ei tämä mitään ydinfysiikkaa ole.

Kaikkihan näkevät itse, mikä se lopputulos on ollut. Pelkästään sähkön myyntiin keskittyneiden toimijoiden määrä on vähentynyt, mikä ei ole pelkästään huono asia. Niillä oli toki tehtävänsä kilpailun piristäjänä, mutta niiden business perustui ainoastaan välistävedolle, joten liiketoimintamalli ei mitenkään voinut selvitä kuluneen vuoden hintaripaskasta.

Pohjatiedot on kunnossa, kiitos kysymästä. EU on tiedostanut markkinan huonon toimivuuden etenkin poikkeustilanteissa ja riippuvuudet esim. maakaasun hintaan. Samoin sähkön hinnan merkitys on tiedostettu nykyisessä hallituksessa ja sieltäkin on toivottavasti luvassa jotain ratkaisuja tiedossa oleviin ongelmiin. Olisi noloa, jos viime talven kaltaiset ongelmat jatkuisivat samaan aikaan, kun maa on painumassa odotettua syvempään taantumaan.

Pitää paikkansa, mutta keskustelimme sähköenergiasta.

En osaa arvioida onko kuulemasi 6 snt/kWh oikea luku. Tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoimaloiden käyttökustannukset ovat laskeneet kymmenillä prosenteilla vuosittain ja samaan aikaan niiden teho ja tuottavuus on lisääntynyt merkittävästi.

Kirjoitin ylemmäs aiemmista tuulivoimatuista, joita maksetaan viimeisimpien voimaloiden osalta aina vuoteen 2030 asti. Kun niitä myönnettiin maailma näytti aivan toisenlaiselta.

Tämä on tuulivoimayhdistyksen sivuilta ja kommentti koskee vuoden 2018 tukia. On selvää, että sitä uudemman tuulivoiman kustannus on alentunut entisestään. →

Tuotantotuen kilpailutuksessa voittaneiden tarjousten hinta kertoo, että maatuulivoiman tuotantokustannukset ovat hyvin lähellä tämän hetken markkinahintaa, tai jopa sen alle. Kallein kilpailutuksessa pärjännyt tuulivoimahanke saa sähkön hinnan päälle maksettavaa tukea 3,97 €/MWh silloin, kun sähkön hinta on 30 €/MWh tai sen alle. Sähkön hinnan noustessa yli 33,97 €/MWh, tukea ei enää makseta. Alin hyväksytty tarjous oli 1,27 €/MWh. Toistaiseksi ainoaksi jääneen uusiutuvan energian huutokaupan kustannukset jäävät siis yhteiskunnalle pieniksi, mutta sen avulla rakennetaan lähes 100 voimalaa lisää eli tuulivoimatuotannon määrä kasvaa Suomessa merkittävästi.

@skuuppia Nyt tämä mielenkiintoinen keskustelu saa jäädä. Eiköhän tätä riittävästi pyöritelty. Kiitos mallikkaasta opponoinnista.

En vieläkään ymmärtänyt, miten Venäjä nosti Suomessa tuotetun sähkön tuotantokustannuksia. Päinvastoin. Tiedetään, että ne eivät muuttuneet nimeksikään ja sähköäkin on taas riittämiin.

Helsingin pörssissä kauppa on suhteellisen reilua. Kenenkään ei ole pakko ostaa mitään muiden määrittelemillä hinnoilla, kuten sähkö"pörssistä". :smiley: Juu, hyvä on lopettaa.

1772

Lopputulos on nyt hieman kalliimpi ja vaihtelevampi sähkön hinta kuin vuonna 2020, jolloin halpaa Venäjän kaasua ja sähköä oli paljon tarjolla. Jos haluat ne tuotantotarjonnat takaisin, turha on hakea syntipukkia markkinamekanismista vaan olla vain reippaasti halvan Venäjän energian puolella. Piuhat ovat valmiina, pakotteet eivät estä ja RAO Nordicin kanssa päästään varmasti uuteen maksujärjestelyyn, kun kaasubisneksessäkin onnistuttiin.

Tai ehkä annetaan energiayhtiöiden nyt keskittyä uusiin investointeihin eikä sekoiteta markkinaa millään uudella valtionviisaudella. Voisihan täällä sijoituspalstalla ehdottaa, että Helsingin pörssille pitää asettaa pohjahinta, ettei poloisia sijoittajia kurjisteta kohtuuttomasti :slight_smile: Tähän on hyvä lopettaa.

2 tykkäystä
1773

Ei korjaa 2-3 vuodessa. Kun perusongelmat ovat, että Venäjältä ei tuoda enää sähköä ehkä enää koskaan, Norja rakentaa siirtokapasiteettia voidakseen myydä sähköt kalliimmalla Suomea etelämmäs, on rakennettu jo nyt valtavasti täysin tuulen armoilla olevaa tuulivoimaa, huomattava osa kivihiilellä toimivasta varavoimasta on purettu eikä muuta varavoimaa ole olemassakaan, niin sitä yhtälöä ei pysty ratkaisemaan kukaan eikä mikään muutamassa vuodessa. Ehkä ensi talvi on hyvä, jos ei ole kovia pakkasia eikä tule tuuletonta kautta pahaan väliin, mutta kyllä pahakin talvi tulee, ennen kuin on mitään mahdollisuuksia millään keinolla korjata tilannetta.

Käytännössä: teollisuutta ajetaan alas tai laitetaan kiertäviä sähkökatkoja.

2 tykkäystä
1774

Samaa mieltä. Ongelma on vaan siinä, että ne varavoimalat purettiin jo.

Eli nyt pitäisi sitten rakentaa ne uudelleen. Olisi varmasti ollut halvempaa pitää vanhat kunnossa. Rahoitus sitten vaikka jollain osuudella siirtohinnasta tai jotain.

1775

Nyt voisit täsmentää, että mitä projekteja. Pikavilkaisulla mitään uusia ja merkittäviä avauksia ei ole valmistumassa.