Jaa. Saatat olla oikeassa, että kaikki julkistetut ovat jo valmiina.
Ottaen huomioon business casen pidän todennäköisenä, että samaa on tarjolla jatkossa lisää. Ihan vaan siksi, että Norjalla on niin hyvä business case sähkönsä kanssa.
Tuo ei varsinaisesti pidä paikkaansa. Norjan sähkönviennin arvellaan mahdollisesti pienenevän maan sisäisen käytön lisääntyessä, joten kiirettä isoille projekteille ei ole
Muutenkin nuo ovat todella pitkiä projekteja, joten vaikka nyt jotain päätettäisiin niin valmista ei todennäköisesti tule ennen seuraavaa vuosikymmentä
No eipä sekään Suomelle ole hyvä, jos Norjan oma sähkönkäyttö kasvaa. Pikemminkin päinvastoin.
Norjan sähköntuottajille business case etelään on kyllä sisäisestä kulutuksestaan riippumatta hyvä, koska etelästä saa enemmän kysyntää eli enemmän rahaa. Siitä kärsivät sitten norjalaiset itse.
Paikallinen fingrid siellä nuo päätökset tekee huomioiden eri markkinatekijät. Ei siinä hirveästi paina jonkin energiayhtiön vastustus mikäli tarkoitus purkaa maan sisäisiä pullonkauloja energiantuotannossa
Tuulivoimakapasiteettia tulee hyvään tahtiin pohjolassa ja se kaikki on pelkkää plussaa. Vaikka vesivoimaa on saatavilla paljon niin sitä paljon mieluummin varmasti käytettäisiin säätövoimana kalliimpina tunteina ja muina aikoina himmailtaisiin.
Ohessa kalvosetti Energiaviraston tammikuisesta mediainfosta. Käsitelty ajanjakso on 1.11.2021 - 1.11.2022. Oletan, että uusi katsaus on tulossa jälleen tammikuussa 2024.
Kalvosetistä selviää moni ketjussa keskusteltu asia ja siitä saa hyvän käsityksen sähköenergian käytön kokonaistilanteesta Suomessa. Vuosihan oli monella tapaa poikkeuksellinen. Sähkön säästöllä kompensoitiin Energiaviraston mukaan Venäjän tuonnin loppuminen.
Pari poimintaa →
Koko laaja setti tuolta →
Juuri tänään Talouselämästä saattoi lukea Fingridin tj. Jukka Ruususen kommentin tähän aiheeseen liittyen: “kysyntäjouston myötä järjestelmään on tullut yksi ydinvoimallinen lisää tehoa”.
Eli markkinat toimivat oikein hyvin kuten @skuuppia on ansiokkasti avannut. Kun kysyntä on korkealla hinnat nousevat ja siten kannustaa kulutusta säätymään pienemmälle. Meidän siis tulee vain oppia hyväksymään nämä kysynnän ja tarjonnan heilahtelut. Mutta nämä heilahtelut myös kannustavat kutakin toimijaa omalta osaltaan miettimään miten voivat tuota heilahtelun vaikutusta pienentää. Yksi monelle mahdollinen keino on investoida akkuihin, jolloin voi varastoida sähköä halvoilta hinnoilta korkeamman hinnan hetkiin ja lisäksi on mahdollista osallistua lyhyemmän ajan taajuusvaihtelu markkinoille. Tai voihan sitä sijoittaa toimijoihin, jotka hyötyvät hintojen heilahtelusta ja ottaa sitä kautta osansa takaisin. Keinoja suojautua noilta heilahteluilta on paljon ja kukin voi valita itselleen mieluisimman tai sopivimman.
Tuossa samaisessa artikkelissa muuten mainitaan myös suunnitteilla olevan siirtoyhteyksien parantamisesta Ruotsiin ja Viroon entisestään ja Fingrid suunnittelee tekevänsä yhteensä 4mrd investointeja seuraavan kymmenen vuoden aikana. Toki tämänkin lopultamaksaa sähkönkuluttajat, mutta noiden investointien vaikutus tyypilliseen kuluttajan sähkölaskuun on vain 2-3%.
Tämä talvi tulee olemaan jo helpompi melko suurella todennäköisyydellä ja tästä eteenpäin asiat vain paranevat ja koko sähkölaskun hinta laskee. Ja vielä hiilivoimaa haikaileville muistuttaisin että kyllä se kivihiilenkin hinta teki aikamoisen pompun viime vuonna, eli ei sen Inkoon puretun voimalan tuotantokustannus välttämättä kovin alhainen viime talvena olisi ollut.
3 tykkäystä
3 tykkäystä
Yritin selvittää pörssisähköön siirtyneiden osuutta pari viikkoa sitten. Tarkkaa lukua en löytänyt, mutta arviot liikkuvat 30-40% välillä. Tarkempaa tietoa on varmasti luvassa jossain vaiheessa. Alkuvuonna pörssisähköön siirryttiin ryminällä.
Aika paljon virheellisiä väittämiä, joten korjataan/tarkennetaan.
Ennätysmääriä? Ilmaisu antaa väärän kuvan.
LNG:n tuonti Venäjältä nousi vuodesta 2021->2022 johtuen pääosin varastojen täyttämisestä ennen talvikuukausia (kun Venäjän putkituonti alkoi sakata).
EU:ssa on ihan hyvä syy olla rinta rottingilla siitä, että Venäjän putkikaasu on saatu korvattua muilla energialähteillä näin nopeasti. EU:n putkituontia ei lopetettu vaan Venäjä kiristi sillä Eurooppaa, kutisti sitä vähitellen, kunnes viimeisinkin kaasua siirtävä putki räjäytettiin ja tuonti loppui.
Suomeen LNG:tä on tuotu Gasumin mukaan olemassa olevien sopimusten vuoksi – määrät ovat marginaalisia Suomen energiatuonnissa. Valtionyhtiö kertoi, että sopimusten rikkominen on ongelmallista, kaasusta pitää maksaa vaikka sitä ei ottaisi vastaan, ja että tuonti Venäjältä loppuu sopimusajan päätyttyä.
Ei LNG:n jääminen EU:n kieltojen ulkopuolelle ole ollut mikään salaisuus, josta ei olla hiiskuttu.
Venäjällä ei ole kuin neljä LNG-terminaalia, joista kolme Atlantin puolella ja yksi Aasiassa, joten toimituskyky on hyvin rajallinen. Tuonnissa Venäjältä ei ole ollut mitään valtavaa piikkiä, mutta LNG:n tuonti kokonaisuudessaan on kasvanut 60%. Venäjän osuus Eurooppaan tuodusta LNG:stä on 20%.
7 tykkäystä
Siirtyneen asiakasmäärän sijaan pitäisi selvittää pörssisähköön siirtynyt kulutus.
Näin on. Puttin kävi keväällä Murmanskissa avaamassa LNG-terminaalin rakennustyömaan. Sinne noussee yksi lisää parissa vuodessa JOS annetut rahat päätyvät kohteeseen.
1 tykkäys
Pörssisähkön osuus on kasvanut hitaasti perinteisestä alle kymmenen prosentin osuudesta johtuen siitä, että monella on vielä määräaikaiset sopimukset voimassa. Kesäkuussa Energiavirasto totesi suosion nousseen noin 14% tasolle 2022. Alkuvuonna tarjottiin vielä kalliita määräaikaisia sopimuksia, mutta sitten myös näiden hinta kääntyi laskuun. Tämän hetkistä määrä ei tiedetä, mutta varmasti ollaan alle 20%, kun pörssisähkön hintapiikkejä pelästyneet kuluttajat ovat siirtyneet takaisin määräaikaisiin lyhyellä irtisanomisajalla. Täällä esitetty 40% osuus on karkea ylilyönti - oma arvioni pörssisähkön osuudesta on 15%, joka oli myös Helenin lausunto alkuvuonna.
Lähes kaikki sähkö myydään vuorokausimarkkinoilla pörssissä. Futuurit ovat finanssivälineitä ja settlement tehdään kuukauden jälkeen. Suomen kannalta LNG ei ole enää kovin merkityksellinen, kun kaasun käyttö on laskenut yli 40% sodan aikana. Helenin kaukolämmössä on siirrytty biomassaan, jonka hinta on noussut yleisen kysynnän takia ja Venäjän haketuonnin loputtua. Venäjän haketuonti oli 24% koko hakkeen energiakäytöstä, joissain Itä-Suomen lämpölaitoksissa 40%.
5 tykkäystä
Mutujen kanssa kannattaa olla varovainen. Kuten kirjoitin, emme tiedä paljonko osuus on. 40% oli lehtijutusta, jossa “asiantuntija” kertoi tilanteen muutama viikko sitten – valitettavasti en enää löytänyt juttua.
Väitän silti, että arviosi alle 20% osuudesta ei pidä paikkaansa. Helenin asiakkaat eivät ole mikään poikkeus pörssisähkösopimusten osalta ja heistä 90% valitsi linkkaamani lehtijutun mukaan pörssisähkön määräaikaisen sopimuksen päätyttyä. Ja niitähän ehti loppumaan melkoinen määrä vaikka tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla Jos teet arvioita tämän pohjalta alle 6%:n kasvu pörssisähkösopimuksissa vuoden 2022 lopusta ei tee järkeä.
Mutta katsotaan rauhassa. Ihan kaikesta ei tarvitse lähteä mutuilla väittelemään.
4 tykkäystä
Syyskuun puoliväliä kohti kolkutellaan, ja lämmityskauden alku Keski-Euroopassa antaa vielä hetken odottaa itseään.
Kaasuvarastot hyvällä tolalla, mutta saas nähdä ‘tarttuuko’ tolkuttomia sähkönhintoja jotain kautta kaikesta huolimatta.
6 tykkäystä
Tämä energiakriisi on jatkunut jo vuosia ja pahentunut vaan ajan kuluessa. Jotain näille massiivisille monopolivoitoille ja samanaikaisille hinnankorotuksille yritettiin tehdä, mutta eihän siitä mitään tullut.
Nyt on hallituksessa puolue, joka oli yksi äänekkäimmistä vaatimassa sähkön siirtomaksujen kohtuullistamista – saapa nähdä tapahtuuko tämän hallituskauden aikana mitään.
Siihen saakka Elenian ja Carunan kaltaisten laillistettujen monopolien ryöstö jatkuu. Onpahan paskafirmoja.
Caruna-konsernin liikevaihto oli tammi–kesäkuussa 246,1 miljoonaa euroa, josta jäi liikevoittoa peräti 103,7 miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli 42,1, kun se oli vuotta aiemmin 39,2.
Ja 770M osakaslainalle maksetaan edelleen 8,5% korkoa. 
16 tykkäystä
Tämä Jukka Ruusunen on alkanut ottaa enenevissä määrin pattiin. Viime vuonna selvisi, että Fingrid oli täysin vaiheessa runkoverkon päivittämisessä Länsi-Suomessa, vaikka uusien tuulivoimahankkeiden aikataulut ovat olleet tiedossa vuosikausia.
Nyt Fingridin toimitusjohtaja käy patsastelemassa joka haastattelussa ja antaa aihetta mm. tällaisille otsikoille.
Samaan aikaan, kun suomalaiset maksavat yli 30 snt/kWh sähköstään syksyn vasta alkaessa, Fingrid säätää järjestelmäsuojan siten, että juuri valmistunutta OL3:a ajetaan 300MW aliteholla.
Fingridin määrittelemä nykyinen järjestelmäsuoja pahentaa tehopulaa, nostaa sähkön hintaa ja lisää riskiä kiertäviin sähkökatkoihin.
Keskittyisi tämä Ruusunen nyt vaan asioiden selvittämiseen ja järkeviin päätöksiin siellä Fingridissä ja jättäisi nämä lehtijutut vähän vähemmälle.
17 tykkäystä
Samaa mieltä.
Ja myös viranomaistaho, mutta myös journalistit saisi olla velvoitettu kertomaan että mitähän tarkoittaa ‘on mahdollista’, ‘en sulkisi pois’, ‘voi’, jne tarkoittavat jonkinlaisena karkeana todennäköisyytenä.
Taas ihmiset alkavat tehdä typeriä sopimuksia, ja riittävän moni kun niitä tekee niin sähköyhtiöillä on entistä kauempana tarjota sopimuksia jotka futuureita peilaavat.
Talouselämässä (maksumuutu) oli pidempi juttu asian suhteen.
Ruusunen kertoo että OL3 omistajat haluavat eroon alunperin mielestään sovitusta suojasta tehon 1300 MW (Fingrid) ja kapan 1600 (MW) välisellä alueella.
300 MW suoja maksaisi jotain 100 meur vuodessa, jonka TVO haluaisi maksattaa suomalaisilla sähkönkäyttäjillä.
No shit Sherlock, maksamme sen kyllä joko ‘markkinahinnassa’, alituotannon boostamissa hinnoissa, tai jollain järjestelmämekanismilla
Mitenhän tämäkin homma on tällainen, OL3 sai kuitenkin periaatepäätöksen 2002 ja valmista piti tulla 2009…
6 tykkäystä
Amen.
Talouselämä “”:
Ruususen mukaan yksi OL3:n omistajien ydinongelmista on se, että metsäteollisuuslaitoksia on laitettu kiinni. Tämän takia omistajilla ei ole välttämättä tarjolla järjestelmäsuojaan tarvittavia teollisuuskuormia siinä määrin kuin mitä alunperin oli tarkoitettu.
”Nyt ne alkavat vierittää oman päätöksensä virhettä muiden maksettavaksi”, Ruusunen toteaa.
Siis oliko se virhe rakentaa Suomen kipeästi kaipaama ydinvoimala vai se, että kannattamattomia tehtaita on suljettu? Maailma muuttuu eikä Fingrid voi jäädä vetoamaan yli 20 vuotta vanhoihin sopimuksiin. Taas ollaan ihan tumput suorina ja Pohjolan suurin ydinvoimala pyörii massivisella aliteholla.
Fingrid on ihan pihalla koko ajan siitä, mikä yhteiskunnan ja veronmaksajien etu lopulta on. Nyt sitten väännetään jotain riitaa vielä asiasta siten, että ainoa joka häviää 100% varmuudella on sähkön käyttäjä.
Kai tässä Energiavirastokin on taas jollain tavalla mukana. Sielläkin on populaa niin, että päät kolisee, mutta aina kaikki tulee yllätyksenä tai jäädään housut kintuissa kiinni siitä, että suunnitelmia ei ole. Jokohan Energiavirasto on määritellyt sen sähkön kohtuullisen hinnan? Siitäkään varmaan mitään tule…
7 tykkäystä
Siirtokapa Ruotsi-Suomi taas kunnossa, joten peukut pystyyn että Ruotsissa tuulee ja sataa sitten urakalla.
Lokakuussa toinen siirtojohto pois pelistä 9.10 - 22.10 suunnitelman mukaan.
Pohjois-Suomen ja Ruotsin välisen Aurora Line -voimajohtoon rakentamiseen liittyvät työt ovat valmistuneet ennakoitua nopeammin ja keskeytyksessä ollut 400 kilovoltin johto on palautettu käyttöön perjantaina 15.9. klo 14.25. Siirtokapasiteetit Pohjois-Ruotsin ja Suomen välillä ovat tämän jälkeen normaalit.
Seuraava vastaavanlainen siirtokeskeytys toiselle rajajohdolle on suunniteltu lokakuun puoliväliin 9.10-22.10 Ruotsin puolella tehtävien töiden vuoksi.
8 tykkäystä
Sama tulee taas toistumaan tuona ajankohtana. Loviisan huoltojen pitäisi tosin olla valmiina syyskuun lopussa, joten se parantaa hieman tilannetta.
Olen seurannut Ruotsin Kraftnät:in tilastoja melko tiuhaan – pelkästä mielenkiinnosta. Tänään tuulee Suomessakin, mutta kevään ja syksyn välisenä aikana Suomi on siirtoyhteyksien toimiessa yleensä samalla hintatasolla kuin Etelä-Ruotsin SE3-vyöhyke, josta on siirtoyhteys Suomeen. Niin myös tänään. Tänä vuonna olemme toisinaan vertautuneet paremmin jopa Pohjois-Ruotsin SE1- ja SE2-vyöhykkeisiin, joilla energia on lähes aina halpaa.
Pohjoisen siirtoyhteyden ollessa poikki olemme välittömästi Baltian hintatasolla. Sama tapahtuu myös talvella silloin, kun siirto Ruotsista on maksimissaan ja Suomessa joudutaan turvaudutaan kalliimpiin tuotantomuotoihin.
Baltian pitäisi saada sähköntuotantonsa lähemmäs omavaraisuutta. Alue on raskaasti tuonnin varassa jatkuvasti. Vaikka maat ovat pieniä on asukkaita yhteensä enemmän kuin Suomessa (5,9M vuonna 2021). Teollisuuden sähkönkulutus Baltiassa saattaa tosin olla Suomen vastaavaa kulutusta pienempää.
(Tilanne hetki sitten)
10 tykkäystä
Ikävä pilata hyvä tarina numeroilla, mutta TVO:n Nordpoolille toimittamien tietojen mukaan laitoksen käytettävissä oleva tuotantokyky on 1570 megawattia. Jos 30 megaa 1600 megan kapasiteetista on pois käytöstä, onko se ”massiivinen aliteho”?
1 tykkäys
Ikävä pilata jotain, jota luulit keksineesi. Et tainnut lukea juttuja?
Käytöstä on pois n.300MW johtuen ns. järjestelmäsuojan määrityksestä. Kaikki selviää kyllä kirjoituksista ja linkatuista jutuista ylempää…
Siitä syystä OL3 tuottaa nyt →
MW
Tässä vielä kohta, jonka voit lukea Talouselämän jutusta. →
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on asettanut suurimman sallitun voimalaitoshäiriön rajaksi 1 300 megawatin tehon. OL3:n teho on 1 600 megawattia ja sen häiriön vaikutus järjestelmään voi olla 1 650 megawattia.
n. 300MW tai vähän vähemmänkin on massiivinen aliteho. Se on yli puolet Loviisan yksittäisen yksikön tuotannosta.
6 tykkäystä