Aamuyöstä on fingridin mukaan ydinvoimatuotanto laskenut muutama sata MW, varmaankin juuri OL3 sähkönhinnan alhaisen tason takia?
Baltian oman sähköntuotannon lisääminen olisi kyllä tärkeää. Sen lisäksi että se parantaisi Suomen energia tilannetta, auttaisi halvempi ja puhtaampi sähkö vaurastuttamaan aluetta. On Suomen taloudelle hyvä että Baltian mailla olisi varaa kuluttaa, ja vieressä olevalla Suomella varmasti olisi tarjottavaa.
Omavaraisuuden nostaminen ei edes vaadi hirveää tehoa, koska koko Baltian sähkönkulutus taitaa olla noin puolet Suomen vastaavasta. Johtuunee pitkälti siitä että Baltiassa on vähemmän energiaintensiivistä metsä-, teräs, ja kemianteollisuutta.
Ydinvoimasta ollut kai joskus puhetta Virossa, mutta realistisesti sähköntuotannon kasvu on lähivuosina tuulen ja auringon varassa. Mikäli Baltia onnistuisi rakentamaan saman määrän tuulta mitä Suomella on nyt, näkyisi jo merkittävästi hinnassa. Aurinkoa onkin kai alettu rakentaa erityisesti Viroon isommissa määrin.
Voin olla väärässä, mutta muistelisin että Riianlahden ja Pohjanlahden länsirantojen tuulikuvioissa on melko vähän korrelaatiota. Olisi erittäin hyvä Suomelle, että Baltia voisi tuulettomina hetkinä myydä tuulisähköä meille ja toisinpäin.
Olisi hienoa jos joku osaisi avata mikä on uusiutuvien rakentamisen tilanne Baltiassa. Siellä on tilaa ja korkea sähkönhinta, joten luulisi että se vetäisi tuulivoima investointeja, kun täällä rakentaminen hidastuu?
3 tykkäystä
Olkiluodon kaikki yksiköt tuottavat sähköä Fingridin sallimalla täydellä teholla. OL3 tästä johtuen aliteholla. →
Loviisan yksiköistä ei tällaista tuotantodataa ole saatavilla, ainakaan itselleni. Kyseessä on kai pakko olla Loviisan toisen yksikön tehonalennus syystä tai toisesta. Toinen Loviisan yksiköistä on vuosihuollossa.
Ei ole, vaan käytöstä on pois 30 MW ”due to limitations set by Fingrid” (kuten TVO:n toimittamassa tiedossa todetaan).
Lain mukaan suurien voimalaitosten on kerrottava käytettävissä oleva teho (available capacity) sekä käytöstä pois oleva teho (unavailable capacity). OL3:n osalta käytettävissä on juuri nyt 1570 MW. Koko kapasiteettia ei kuitenkaan ole pakko käyttää, jos hinta ei miellytä.
Tämä on se, mistä TVO ja Fingrid vääntävät nyt kättä. En ymmärrä, mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää, jos luit jutut. →
Talouselämä: “”
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on asettanut suurimman sallitun voimalaitoshäiriön rajaksi 1 300 megawatin tehon.
Katto on asetettu siksi, että järjestelmäsuojasta on poistunut teollisuuden isoja moottoreita yms. jotka voidaan ajaa alas välittömästi, jos OL3:n kapasiteetti katoaa verkosta syystä tai toisesta.
Juttujen mukaan keväällä OL3:a ajettiin alemmalla teholla myös sähkön alhaisen hinnan vuoksi. Nyt syynä siis järjestelmäsuoja.
TVO kertoo linkkaamillasi sivuilla vain sen, että sen kapasiteetti voidaan nostaa 1570MW:iin 1,5 tunnissa ja että sen maksimiteho on rajoitettu Fingridin asettamien rajoitusten takia.
Lasket nyt vain “installed capacity” ja “available capacity” eroa. Siitä ei ole kyse. Available capacity on sama asia, kuin voimalaitoksen maksimituotto. En osaa sanoa, miksi sitä ei ole määritelty laskennallisen maksimikapasiteetin mukaan, mutta siitä tässä ei ole kyse.
Edit.
( En osaa sanoa, miksi sitä ei ole määritelty laskennallisen maksimikapasiteetin mukaan = En osaa sanoa, miksi voimalaistosta ei ajeta “installed capacity”:n mukaisessa maksimissa, mutta sille on varmasti syynsä. OL3:n teho ei ole missään vaiheessa testiajojen jälkeen ollut täyttä 1600MW:a)
1 tykkäys
Voisikohan tuo 1300 MW -teho olla jonkinlainen raja jonka OL3 saa ilman Fingridin lupaa aina tuutata verkkoon.
Mutta enemmän vain jos jotkin toiset toiset edellytykset sähköjärjestelmässä täyttyvät.
Ja mitenhän talvi ja lämmitystarpeen nousu vaikuttaa tuohon Fingridin rajoitteeseen?
Tuotanto 30 pv
https://www.tvo.fi/tuotanto/laitosyksikot/ol3/ol3kuukausituotanto.html
7 tykkäystä
Kuulostaa loogiselta ja selittää tehovaihtelut. Jos järjestelmäsuoja pystytään kattamaan jotenkin muuten, olisi tietenkin järjetöntä ajaa voimalaitosta vajaateholla.
Talouselämän jutussakin kirjoitetaan, että tehoa on “rajoitettu syksyn aikana useaan kertaan”.
Kuluvan syksynä aikana Olkiluoto 3:n (OL3) tehoa on rajoitettu useaan kertaan. Laitosta pyörittävän Teollisuuden Voiman (TVO) asiasta lähettämissä markkinatiedotteissa lukee, että tehoa on rajoitettu ”järjestelmän suojauskapasiteetin takia”.
Baltiamaat ovat pieniä ja joksekin kapeita. Itään ei voi rakentaa tuulivoimaloita itärajan vuoksi. Itämereen rakentaminen samoin rajallista mereltä päin valvonnan ja tutkan vuoksi. Vanhat voimalat toimivat polttokiven (en ole varma oliko oikea termi) kattiloilla. Vesivoimaloita ei ole kun maa tasaista. Jää aurinkovoima ja puuttuva ydinvoima. Virossa on ja valikoitunut 3 potentiaalisia alueita ydinvoimalle, josta yhdestä tuli suosituin (pohjoiseen). Vuosikymmeniä elettiin Venäjän halpaan tuontisähköön, mistä ollaan pian irrotettu. Siitä johtuen Baltiat maksaa sähköstä sama ja aika usein kalliimpaa hintaa verrattuna Suomeen. Elintasoa nähden sähkölaskun kulu iso ja on lähellä 10% nettopalkasta.
4 tykkäystä
Täytyy myöntää, että ymmärsin tehorajoituksen itsekin ensin hieman väärin, sillä kuvittelin 1300MW:n olevan raja tuotannolle. Näin ei kuitenkaan ole, mikä selviää @Opa:n linkkaamasta datastakin.
Eli OL3:n häiriövaikutuksen järjestelmään on laskettu olevan 1650MW ja suurimman voimalaitoshäiriön sallittu teho on 1300MW. Tästä lasketaan 1650MW-1300MW=350MW, joka on se tehomäärä, joka pitää pystyä poistamaan verkosta järjestelmäsuojalla.
Toisin sanoen, jos järjestelmäsuojassa ei olisi tehoa lainkaan, OL3 joutuisi ajamaan 1300MW:n tehoilla. Järjestelmäsuojassa oleva teho luonnollisesti vaihtelee siinä mukana olevien teollisuuslaitosten tuotannon mukaan. Tätä tehoa ilmeisesti lasketaan lähestulkoon reaaliajassa(?) Muutenhan siinä ei olisi oikeastaan järkeä.
Nyt tilanne on tehtaiden sulkemisten vuoksi tullut sellaiseksi, että OL3 ei kykene tuottamaan sähköä täydellä teholla, sillä 350MW vaadittua järjestelmäsuojatehoa ei ole järjestelmäsuojan piiriin annettujen teollisuuslaitosten käytössä. Teho näyttää kuitenkin olleen pääosin yli 1500MW, joten ei sillä toistaiseksi mitään massiivista vaikutusta ole esim. sähkön hintaan.
Talven tullen tilanne ei muutu teknisesti miksikään. Suomen talouden vaipuessa taantumaan on kuitenkin mahdollista, että Fingridin määrittelemään järjestelmäsuojaan päästään entistä harvemmin etenkin, jos isoissa teollisuuslaitoksissa on vaikkapa lomautuksia. Eli mitä huonommin taloudella menee ja mitä vähemmän teollisuuslaitokset ovat käynnissä, sitä vähemmän OL3 tuottaa sähköä. Minimi on kuitenkin se 1300MW.
6 tykkäystä
Itärajalle ei varmaan voida rakentaa, ja merituulivoima tuskin on taloudellisestikkaan järkevää tällä hetkellä pystyttää.
En silti näe ongelmaa tilan suhteen, vaikka alue on suhteellisen kapea ja pieni, niin vielä pienempiä ja kapeampi ovat Pohjanmaan maakunnat, joissa on iso enemmistö Suomen tuulivoimasta. Vaikka otetaan 100km itäisintä Baltiaa pois, on jäljelle jäävä alue pohjanmaan maakuntia isompi. Jos tälle alueelle saataisiin sama tuulivoima kapasiteetti kuin pohjanmaalla, näkyisi se merkittävästi Baltian energiantuotannossa ja siirrossa.
Toivottavasti ydinvoimaa päästään noille alueille rakentamaan pian, mutta sitä odotellessa tuuli- ja aurinko saisivat lisääntyä nopeasti.
1 tykkäys
Baltian suunta, kuten monen muunkin maan, on merelle. Merituulivoiman hankkeita on puuhattu pitkään ja nyt on jo jotain toimittajia valittu. Valitettavasti nämä kaikki menevät 30-luvulle, mutta Baltia hyötyy jatkossa paremmista siirtoverkoista kuten Harmony Link 700MW Puolaan. Puolassa on paljon tuulivoimaa tulossa ja merkittävimpänä jo Itämeren merituulivoiman ensimmäinen GW-tason osa Baltyk I (2025, 1,5GW).
Yksittäisenä asiana siirtoverkot ovat merkittävimpiä Baltian ja Suomen tilanteeseen. Aurora-linjat Ruotsista Suomeen ja Harmony Link Puolasta Baltiaan antavat Suomelle ja Baltialle mahdollisuuden päästä käsiksi Puolan tuulivoimaan ja Norjan sekä Ruotsin kasvavaan vesivoimaan.
5 tykkäystä
Onko joku tekninen häikkä vai ihan vaan hinnan manipulointia kun kolmosen tuotanto vajaa:
1 tykkäys
Nojaa… 4000 megaa tuulisähköä ja 0,5 senttiä pörssihinta. Pärjäisi tällä hetkellä varmaan vähemmälläkin
6 tykkäystä
Joku arveli viime viikolla, että OL3:a (ja nyt näköjään myös OL1:stä) ajetaan edelleen vajaateholla myös tarkoituksella sähkön hinnan ollessa alhainen. Vaikka asiaa ei erityisemmin mainosteta, näinhän tuo näyttää olevan. Tällaisella säällä tehon laskun ymmärtää hyvin.
Toisaalta, Suomi on tätä kirjoittaessani sähkön nettotuoja (-100 MW) ja koko Baltian sähköntuonti (n. 1 GW) kulkee tällä hetkellä Suomen yhteyden kautta. Sähköä tuodaan Suomeen Etelä-Ruotsista yli Baltian tarpeen (n. 1,2 GW).
Maanantaina näki hyvin Ruotsin siirtoyhteyden merkityksen Suomen sähkönhintaan. Päivä ei ollut erityisen tuulinen, mutta siirtoyhteyden palatessa viime viikon lopulla käyttöön hinta painui heti alas. Tosin maanantaina aamulla nähtiin omituinen, lyhyt ja erittäin korkea kolmen tunnin, piikki hinnoissa (max. 38 snt/kWh klo 8), jotka sitten normalisoituivat loppupäiväksi (1 - 4 snt/kWh). Päivä ei ollut erityisen tuulinen Suomessa.
5 tykkäystä
Olen miettinyt viime aikoina kun on puhuttu valtavasta Suomen sähköverkon rakennusohjelmasta joka maksaa miljardeja, että siihenkö sitä tarvitaan että pystytään paremmin siirtämään sähköä Ruotsista Baltiaan?
4 tykkäystä
Suomen kantaverkkoa kehitetään siksi, että energiamurroksessa tarvitaan paljon uusia liityntöjä kantaverkkoon sekä tuotannon että kulutuksen osalta. Hankalaa kehityksessä on se, että Fingridin pitää investoida ensin, mutta asiakkaat saattavat pantata omaa investointiaan ja liityntäpäätöstään ties kuinka kauan. Läpisiirron osuus on noin 4% koko sähkönsiirrosta ja se on pysynyt tällä tasolla jo jonkin aikaa, joten tähän ei hirveästi tarvitse lisää kehittää.
Fingrid saa pullonkaulatuottoja Viron siirrosta ja näitä on viime aikoina käytetty niin, että kantaverkkomaksuja on jätetty perimättä, viimeksi tänä vuonna tammikuussa, helmikuussa ja kesäkuussa. Kantaverkkomaksut ovat yleisesti Euroopan alhaisempia, mikä kertoo Fingridin tehokkuudesta pinta-alaltaan isossa maassa ja energiatuotannon kapasiteetin kasvun aikana.
Transmission tariffs in Europe 2021
15 tykkäystä
Maalailemasi kuva on ruusuinen. 
Kantaverkkomaksut eivät kerro mitään tehokkuudesta. Suomen kattavat kantaverkot on tehty pääosin vuosikymmeniä sitten suurten kaupunkien, voimalaitosten ja etenkin suurten teollisuuslaitosten tarpeiden ympärille. Kaikkia näitä on tullut harvakseltaan lisää, joten toisin kuin jakeluverkoissa, kantaverkon uusimisen tarve on ollut hyvin vähäinen – ellei sitten rakenteiden ikä ole tullut vastaan.
Tarve päivittää kantaverkkoja on ollut minimaalinen myös verrattuna valtaosaan Eurooppaa, jossa sähkön teollisia ja yksityisiä kuluttajia on monessa maassa kymmenkertaisia määriä Suomeen verrattuna ja tehotarpeet kasvaneet tai vaihdelleet sitä mukaa valtavasti.
Fingridin tehokkuudesta kertoo enemmän viimevuotinen vääntö Länsi-Suomen sähkönsiirtoverkkojen huonosta varautumisesta tuulivoimaan. Koko soppa näytti siltä, että valtion omistama Fingrid oli epäonnistunut päätehtävässään eli kantaverkon suunnittelussa, kehittämisessä ja ylläpidossa. Kysehän oli siitä, että pitkästä aikaa kantaverkkoon kohdistui merkittävä päivitystarve, johon Fingrid ei ollut osannut varautua huolimatta kristallinkirkkaista suunnitelmista ja tuulivoiman rakennuslupapäätöksistä vuosiksi eteenpäin. Tästä johtuen tuulivoimalat joutuivat odottamaan kytkemistään kantaverkkoon ja tilanteen odotettiin edelleen huonontuvan.
Nyt Fingrid on siirtänyt sähköntuottajien kanssa riitelynsä lehtien sivuille ja yhtiön toimitusjohtaja Jukka Ruusunen on vaatimassa sopimusten lukitsemista vuosikausiksi tai -kymmeniksi huolimatta siitä, että järjestely tulee maksamaan varmuudella etenkin sähkön yksityiskuluttajille, joilla ei ole tukenaan Mankala-järjestelyjä takaamassa tasaisen edullista sähkön hintaa.
Ruusunen vaikuttaa keskittyvän nyt riitelyyn sen sijaan, että keskittyisi Suomen energiatuotannon kehittämiseen muuttuvassa maailmassa. Riitely ja riidan haastaminen syyttämällä sähköntuottajia mediassa kertoo siitä, että toimitusjohtaja ei ole ajan tasalla.
Aika korjaa ongelmia tehokkaasti. Ruusunen jää maaliskuisen ilmoituksen perusteella eläkkeelle 65-vuotiaana tämän vuoden lopussa. Ehkä hänen tilalleen saadaan Fingridille dynaamisempi toimitusjohtaja, jolla on visio kantaverkon kehittämisestä uusiutuvan energian aikakaudella ja rakentavampi ote kantaverkon kehittämiseen yhdessä sähköntuottajien kanssa suomalaisten hyväksi.
Ohessa hyvä lyhyt yhteenveto tilanteesta.
2 tykkäystä
Suomessa on viime vuosina lisätty tuulivoiman nimelliskapasiteettia enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa suhteessa kokonaiskapasiteettiin - absoluuttisesti lähes yhtä paljon kuin Ruotsi vuonna 2022. Venäjän valtava rajasiirto lopetettiin viime vuonna. Etelä-Suomen yhteistuotannon kapasiteetti on pienemässä ja sähkönkulutus voimakkaassa kasvussa lämmöntuotannon muutoksien vuoksi. Nämä kaikki muutokset vaativat kantaverkolta paljon investointeja, joita on tehty paljon ja lisää tulevaisuudessa. Jos pystyt näyttämään viitteillä isommat muutokset jossain muussa Euroopan maassa, hyvä näin.
Vaikka on normaalia maalittamista foorumeilla, varsinkin sijoitusfoorumilla, henkilöidä kaikkia ongelmia toimitusjohtajaan, Fingridin toiminta ja investoinnit on vahvasti reguloitua. Siksi myös PVO on valittanut laiminlyönnistä Energiavirastoon TVO:n järjestelmäsuojasta, kun neuvottelut eivät muuten edenneet. Jos näissä ei ole sääntöjä, GW-tason merituulipuisto voisi vaatia helposti isoa kantaverkkokytkentää ilmaiseksi merelle muiden sähkönkäyttäjien kustannuksella. Järjestelmäsuojan tunnit ovat Energiaviraston päätettävissä.
Kauppalehden toimittaja ei nyt ole perehtynyt markkinatilanteeseen kunnolla. Järjestelmäsuojan puutteellisuudessa on kyse vain rahasta ja missä kohtaa tilikirjaa tuotot näkyy. Kun TVOn omistaja UPM päättää osallistumista järjestelmäsuojaan, UPM:n joustokapasiteetilla on myös muita vaihtoehtoja energiamarkkinoilla. Fingridin reservimarkkinoilla saa parempaa tuottoa kapasiteetista kuin järjestelmäsuojassa, joten välillä kannattaa resurssit suunnata sinne ja seuraus näkyy suoremmin UPM:n tilikirjassa kuin OL3:n mankala-tuotot. Seurauksena on vain se, että TVOn järjestelmäsuoja putoaa ja OL3:n tehoja täytyy laskea. Kyllähän noilla miljoonilla kannattaa riita selvittää ja Energiavirasto asian lopulta päättää.
Jos asiaan perehtyy lisää, voi selvitä, että Fingridille on jo valittu uusi toimitusjohtaja. Hän ei kuitenkaan investointisuunnitelmaa paljon muuta, kun se on jo lukittu pitkälle eteenpäin.
7 tykkäystä
Vähättelet Euroopan muutoksia. Saksa on luopunut ydinvoimastaan ja rakentanut valtavasti tuulivoimaa ympäri maata. Tällaisia muutoksia ei voi edes verrata siihen, että Suomessa on rakennettu valtavasti tuulivoimaa käytännössä yhteen lokaatioon ja edes sitä Fingrid ei onnistunut ottamaan suunnitelmissaan huomioon.
Et ole väärässä isosta määrästä investointeja, mutta väite oli, että Fingrid tuli yllätetyksi housut kintuissa eikä suoriutunut perustehtävästään ilman, että siitä oli haittaa koko Suomen sähköjärjestelmälle. Ei sitä voi muuksi muuttaa.
Kummallista heittää tähän asti asialliseen keskusteluun syyte maalittamisesta. Sitäkö kaikki asiallinenkin ja perusteltu arvostelu nykyään on?
Jukka Ruusunen tuo työnsä sisällön kaiken kansan ihmeteltäväksi ja riitelee julkisesti. Toimitusjohtaja on vastuussa tällaisesta toiminnasta, oli kyseessä valtionyhtiö tai ei.
Ruususen toiminta on mielestäni kyseenalaista. Miksi hän valittaa mediassa? Ei kansalla ole näihin asioihin mitään sanottavaa. Valtaosa ei edes ymmärrä mistä on kyse.
Fingridin toimitusjohtajan valinta ei ole varsinainen mielenkiinnon kohteeni. Ilmeisesti olet varsin tiiviisti tekemisissä näiden asioiden kanssa – olisit tietenkin voinut kertoa nimen, kun kerran sen tiedät.
2 tykkäystä
Syytös perustehtävien laiminlyönnistä on vakava ja on luonnollista, että Fingridin toimitusjohtaja puolustaa organisaatiotaan ja toimintaansa. Taustalla on kuitenkin kaupallisia yhtiöitä ja intressejä, jotka on tietysti hyvä ymmärtää keskustelussa myös. Järjestelmäsuojan vaatimus ei ole mitenkään uusi asia. Kun TVO:ta omistava teollisuus on lopettanut toimintaansa Suomessa (Kaipola), joustokuormat ovat vähentyneet ja haluaa optimoida omaa kapasiteettia energiamarkkinoilla, seuraus näkyy OL3:n tehossa. PVOn valitus Energiavirastoon Fingridin laiminlyönnistä toi asian julkiseksi ja siellä se on median ja kaikkien nähtävänä.
Suosittelen kaikkia perehtymään energiamarkkinoihin ja esimerkiksi Fingridin toimintaan, jotta turha maalittaminen ja öyhöttäminen sähkönkäyttäjien kurittamisesta, salaliitoista ja teollisuuden vastustamisesta jää tältä foorumilta pois. Netistä löytyy paljon tietoa asiasta, ihan toimijoiden omilta sivuilta.
6 tykkäystä