Sen sijaan hän on tuonut esille järjestelmäsuojariidan, joka pitäisi olla alan tahojen ratkaistavissa ilman, että valtionyhtiön toimitusjohtaja esittää mediassa syytöksiä investointien maksattamisesta veronmaksajilla.
Sekä investoinnit että järjestelmäsuojaongelmat maksetaan lopulta veronmaksajien ja sähkön kuluttajien rahoilla.
En tiedä kenen töissä olet ja kenen lauluja laulat, mutta asiallisen keskustelun lannistaminen tällaisilla naurettavuuksilla on öyhöttämisen ytimessä. Mistä tuon salaliittoväitteen keksit?
Maalittamisessa onnistuit olemaan hienovaraisempi, mutta ei minulle jää epäselväksi kenen kirjoittelut sinua harmittavat.
Asiallisten foorumien hyvä puoli on se, että niillä voi tuoda esille järjettömyyksiä arvovaltaistenkin tahojen toiminnassa. Joskus niihin on erittäin hyvät perustelut, kuten Fingridin ja sen toimitusjohtajan arvostelussa.
Tuosta OL3:n tehonrajoituksista olikin Hesarissa juttua.
Ehkä Fingridin hyvien suoritusten - kuten suht kustannustehokas ja toimintavarma verkko - ohella voi noteerata pari heikkoutta:
OL3 on eduskunnassa lopulta hyväksytty 2002, ja valmista piti tulla 2009. Meistä senioremmeista saattaa tuntua että ei tuosta niin paljon aikaa ole, mutta oikeasti kyse on 20 vuotta sitten tulleesta tiedosta 1600 MW tehoiseen tuotantolaitokseen liittyen, laitokseen jonka rakentaminen oli voimakkaasti politisoitunut. Fingridin intressit liittyvät lähinnä verkon tekniseen toimivuuteen. Näin kuluttajana intressit kohdistuvat myös energian hintaan, joten on mieletöntä että tuotantoa voi joutua rajoittamaan muutaman omistajan optimointipäätösten johdosta. Eli muutama omistaja voi rajoittaa Olkiluodon tuotantoa, ja myydä järjestelmäsuojaa markkinoille. Samalla kun sähkön hinta nousee, ja muutaman pääomistajan muut tuotantoassetit saavat ylituotannostaan extrahintaa meiltä bulleroilta. OL3 omistajat saavat tietenkin oman tarpeensa Mankala-periaatteella omakustannushintaan, tai voivat rajoittaa omia tarpeitaan ja myydä huippuhintoja markkinoille. Siksi Fingridin pitäisi jotenkin kyetä uusiutumaan tämän suurlaitoksen tuotantokyvyn osalta, ja varmistaa tuotantokyky toimii ja että manipulointi ei ole mahdollista.
Tuolloin 20 vuotta sitten energian tuotanto koostui sangen stabiileista tuotantomuodoista, joita sitten vesivoiman ja kaasuturbiinien avulla höystettiin kun lisäenergiaa tarvittiin Suomessa. Nyt kuten Fingrid hyvin tietää, hiilivoima on penalisoitu enemmän ja enemmän pois, ja samaan aikaan tilalle on rakennettu vaihtelevasti saatavissa olevaa tuulivoimaa. Set-up Fingridin toimintaympäristössä on muuttunut melko totaalisesti. Reservivoimaan ei kuitenkaan ole erityisesti investoitu, koska sehän se ja sama Fingridille koska verkko teknisesti pelittää. No alasajettua kapasiteettia ei enää saa takaisin, mutta hyvä edes että Meripori on jäänyt tukemaan järjestelmää. Viime talvena Meripori jopa nostettiin pois reservistä tuottamaan sähköä säännöllisesti.
Keskustelussa menee helposti sekaisin tehoreservi, kapasiteettimarkkina, varavoimalaitokset ja vuorokausimarkkinat vesi- ja hiilivoimalla. Esimerkiksi Meri-Pori oli Energiaviraston maksamassa tehoreservissä vielä vuosina 2017-2022, mutta sen jälkeen Energiavirasto päätti olla ostamatta tehoreserviä alla olevista Fingridin kertomista syistä. Meri-Pori on sen jälkeen ollut normaalissa kaupallisessa tuotannossa vuorokausimarkkinoilla.
Fingridin investointi varavoimalaitoksiin on taas sitten varautumista siihen, että vuorokauden sisäisillä markkinoilla ei ole saatavissa tarpeeksi säätösähköä. Esimerkiksi jos pakkanen yllättää ja tuulivoimaennuste menee pieleen, saadaan nopeasti lisää tuotantoa verkkoon. Tätä kapasiteettia on kuitenkin 1,2 GW kaupallisen toiminnan ulkopuolella.
Kapasiteettimarkkinaa Suomessa ei ole, mutta nyt esimerkiksi Fortum sitä ehdottaa. Muualla maailmassa tämä ei ole poistanut hintavaihtelua ja tuo lisää kustannusta kaikkien sähkönkäyttäjien perusmaksuihin aivan kuten tehoreservikin. Asiaa varmaan kannattaa tutkia, mutta mikään helppo ratkaisu tämä ei ole. Kun Meri-Pori on nyt ollut normaalissa kaupallisessa tuotannossa vuorokausimarkkinoilla, se ei varmaan ole ollut kaupallinen menestystarina Fortumille ja kapasiteettimarkkinalla se voisi toimia kannattavammin.
Paras ratkaisu säätövoimaan on 2025 Aurora-linjat, jotka tuovat 900MW lisää säätökapasiteettia Ruotsin ja Norjan vesivoimasta. Tässä kohtaa voin itse näyttää parannuskohteen Fingridille, uusien linjojen olisi pitänyt olla vielä paljon suuremmat. Jos Pohjois-Ruotsin isot vety- ja teräshankkeet toteutuvat isoilla teollisuuskuormilla, siirtoa tarvitaan myös Ruotsiin päin.
No ei tämäkään ole terve tilanne että sähkön hinta makaa viikkokausia ihan nollassa ja voimalaitokset pyörii tappiolla. Ei kannata huoltaa saati peruskorjata niitä. Tarpeeksi kun laiminlyödään niin sitten tippuu tuotantoa hallitsemattomasti pois käytöstä.
Kun tuotantoa leikataan suunnitelmallisesti niin hinta nousee kannattavuus rajalle ja tuotannosta poistettujen laitoksien elinkaari pitenee.
Voisin kuvitella että monella kuluttajalla on sama tilanne kuin minulla. Kiinteistöjeni sähköt hinnoitellaan ensikuusta alkaen täysin pörssisähkön hinnalla. Minulle kelpaisi hyvin tämän päivän hintaa korkeampi kiinteä hintainen sopimus mutta ei se mitä sähköyhtiöt tarjoavat. Se että meille tarjoillaan edeltäviä vuosia korkeahintaisempia sopimuksia johtuu siitä että sähkön tuottajat eivät myy tulevien kuukausien tuotantoaan pörssiin vaan jäävät kokeilemaan meneekö sähkö kaupaksi korkeampaankin hintaan.
Tuottajien pitää myydä halvemmalla jolloin tarjonta kohtaa kysynnän ja kaikki voittavat. Jos eivät nyt ihan absoluuttisesti voita niin ainakin huoli hinnasta on poistunut.
Mielenkiintoiset arviot eri tuotantomuotojen saavuttamista hintatasoista Suomessa syyskuussa ja 1-9/2023
Tuulivoiman kasvu, ja tuulisuuden suhteellinen samanaikaisuus on johtanut siihen, että kun tuulee niin sähkön hinta laskee, mikä laskee tuulivoiman saamaa keskihintaa.
Syyskuussa - joka tietenkin on yksittäinen kuukausi - tuulivoiman keskihinta on n -61% alle kuukauden keskihinnan
1-9/2023 vastaavasti -28% alle ajankohdan keskihinnan
Ydinvoima saa ansaitusti eli tasaisuutensa johdosta parempaa hintaa
Vesivoima saa ansaitusti eli jonkinasteisen varastointikykynsä johdosta parempaa hintaa
Samalta herralta vielä 1-9/2023 sähkön keskihinnat Euroopassa.
Kaikesta heilunnasta huolimatta matalaa tasoa Euroopan keskihintoihin nähden, vaikkakin kalliimpaa kuin “ennen”
Euroopan maakaasuvarastot korkealla tasolla = 96%.
Lokakuusta ennustetaan lämmintä, Norjasta virtaa putkea pitkin.
Haaste: mihin varastoida, vai pitääkö kääntää Aasian LNG-laivoja?
Euroopan hintatasot tarttunevat Suomeen selvästi matalampina kuin viime vuonna
Kaukolämpöverkkoon on rakennettu ja rakennetaan sähkölämmitteisiä energiavarastoja.
Samalla tapahtuu sähkönkäyttäjän kannalta kaksikin muutosta:
Sähkön kysyntä nousee kun se on edullista, jolloin edullisemman sähkön saatavuus oletettavasti heikkenee. Ainakin sähkön hinnan noustessa vahvasti korostetaan että hyvinkin marginaalinen lasku olisi laskenut hintaa.
Kaukolämmön tuotannon oheishyödyke eli sähkö jää tuottamatta. Eli sähkön tarjonta laskee mikä oletettavasti nostaa sähkön hintaa
Kaukolämmön käyttäjän kannalta luonnollisesti erinomainen kehitys, ja kaukolämmön hinnan asetannan kohtuullisuus on muutenkin laissa säädetty
Sähköenergian käyttäjän kannalta sähkön hinnan kohtuullisuus on maalattu hyvinkin lavealla pensselillä, ja Energiavirasto onkin tyytynyt toteamaan että sähkönhinta on kohtuullinen kun se on suhteessa pörssisähkön kulloiseenkin markkinahintaan. Eli käytännössä aina, koska toimitusvelvollisuussähkö saa olla pörssisähkötuote.
Kun kaukolämmön tuottajina on usein samat firmat kuin sähkönkin tuottajina, lämpökattilat kaukolämpöverkkoon tarjoavat mahdollisuuden ryhtyä sähkön kuluttajiksi, ja tehdä näin ‘markkinahintainterventioita’ kun sähkön hinta on matala
Uhka näin sähkön kuluttajan kannalta?
Mutta missä vaiheessa merkittävä uhka?
”Meistä on tulossa sähkön tuottajan sijaan sähkön kuluttaja”, Ahrnberg sanoo.
Ja milloin näitä sähkökattiloita on pakko käyttää eniten?
No silloin kun on kaikista kylmimmät talvipäivät jolloin on muutenkin suurin kulutus.
Tämä on hinnan volatiliteettia nostava, lyhytnäköinen investointibuumi.
Jos tämä olisi ainoa muutos maailmassa, niin olisihan se uhka. Mutta tuulisähkön tuotannon nousu on paljon suurempi muutos kuin nämä sähkökattilat. Sähkökattilat ovat reagointia sähkön tuotantorakenteen ja hintamekanismin muuttumiseen. Yhteenlaskien säkön kuluttaja on vielä voitolla.
Ja jos tämän tapaista edullisen sähkön aikana syntyvää kulutusta - kuten vety - ei ala suuressa mittakaavassa nousemaan, niin eihän tuulivoimaan voi tässä maassa enempää investoida. (Tai voi senverran kuin siirtolinjoja saadaan lisää…)
Uutta tuulivoimaa rakennetaan vielä ensi vuonna, ja sitten se on siinä, jos kulutus ei kasva. Uusia tuulivoimaprojekteja ei nyt uskalleta aloittaa.
“Sähkökattiloilla lämmitetty vesi ohjataan Suomenojan 800 megawattitunnin lämpöakkuun, josta se puretaan tarvittaessa kattamaan kaukolämmön kysyntäpiikkejä esimerkiksi aamuisin ja iltapäivisin.”
Eli kyllä näillä varmaan aika hyvin saadaan tasoitettua päivän hintapiikkejä ja sitähän noilla juuri haetaan. Oudon paljon negaa ja epäilyjä tämäkin uutinen on saanut. Suomessa on kuitenkin Euroopan lähes halvinta ja puhtainta energiaa, mutta silti ei luoteta asiantuntijoihin.
Miten nuo hintapiikkeihin vaikuttaisi? Yön hintakuoppiin kylläkin kun lämmitetään silloin kun sähkö on halvinta. päivän hintapiikit saattaa jopa nousta jos noilla korvataan kaksoituotantolaitoksia(lämpö+sähkö)
Muistaakseni Kuopion Energialla on myös harkinnassa investoida kaukolämmön tuotantoon sähköllä. Tavoitteena on tuottaa lämpöpumpuilla kaukolämpöä silloin, kun sähkö on halpaa ja käyttää puupohjaisia polttoaineita nykyisissä kattiloissa, kun sähkö on kallista.
