Nämä ei varmaankaan yksinään korvaa CHP-laitoksia vaan ovat yksi komponentti kokonaisuudessa. Muita komponentteja ovat tulevaisuudessa pienydinvoima sekä uutisessa mainitut datakeskukset ja lämpöpumput.
Tänäänkin on selkeä hintapiikki illalla mitä näillä lämpöakuilla saataisiin tasattua.
Selitätkö miten? Ennen olisi käytetty kombivoimalaa joka tuottaa sähköä ja lämpöä suuremmalla teholla tuon hintapiikin aikana, tulevaisuudessa ei kun lämmön tuottoon riittää yöllä sähköllä ladattu lämpöakku.
Koska tulevaisuudessa sähkö- ja kaukolämpöverkossa on säätövoimaa ja varastoja, jolloin kulutusta voidaan siirtää eri tunneille.
Noissa uutisissa ei puhuta mitään uuden säätövoiman rakentamisesta. Ainoastaan sähkökattiloista ja lämpövarastoista joiden ansiosta kombivoimaloiden(siis sähköä ja lämpöä tuottavien laitoksien) käyttöä voidaan vähentää. Tätä oikein painotetaan koska ne käyttävät pääasiassa fossiilisia polttoaineita, puuta ja turvetta.
Hei nyt vähän maalaisjärkeä, ei yhteen uutiseen sähkökattiloista voi sisällyttää koko energiamurrosta joka Suomessa ja maailmalla on käynnissä. Pointtini nimenomaan oli, että älkää manatko jotain uutta järjestelmää huonoksi yhden uutisen perusteella.
Ja koska ketjun nimi on “Suomen ja Euroopan energiakriisit”, tällaiset järjestelmät nimenomaan vahvistavat suomalaisten energiahuoltovarmuutta, kun pyritään pois fossiilisista polttoaineista.
Mielellään lukisin tässä ketjussa myös niistä Suomeen rakennettavista säätövoimainvestoinneista vaikka linkkien muodossa. Nuo uutiset kertoo niiden, fossiilisia käyttävien kombivoimaloiden, alasajoista.
Ei näitä sähkökattiloita käytetä, kun sähkön hinta on korkealla. Kattilat ovat halpa investointi verrattuna lähes mihin tahansa muuhun varastointiratkaisuun, joten yleisesti nämä säästävät polttoainetta ja osittain tasaavat hintavaihtelua.
Tällaisia kattilainvestointeja löytyy myös teollisuudesta, mutta näistä uutisoidaan harvemmin. Metsäteollisuus on investoimassa useisiin 50-100MW sähkökattiloihin, jotka tulevat polttoainekattiloiden rinnalle. Teollisuushöyryä tuotetaan sähköllä silloin, kun sähkö on halpaa. Jostain syystä mediauutisoinnissa aina korostuu kuluttajalle tehtävä sähkön- tai lämmöntuotanto, vaikka suurin tarve on teollisuudessa.
Kun CHP-voimaloiden huippukäyttötunnit laskevat, näiden kannattavuus heikkenee ja siten saastuttavampaa kapasiteettia häviää tuotannosta. Lämmöntuotanto siis puhdistuu näin. Yksi seuraus tästä on se, että myös sähköntuotantoa siirtyy pois kaupunkialueilta ja verkoille tulee lisää vaatimuksia. Pakkasessa ajetaan päivällä joka tapauksessa CHP-tuotantoa, jolloin saadaan hyvä hyötysuhde laitokselle lämmön ja sähkön tarpeen kautta.
Eli vastaus on kokonaiset 8h.
Kertaus on opintojen äiti:
jos perinteistä kaukolämmön tuotantoa, jossa hiilellä tai puulla tuotetaan lämpöä ja sähköä samanaikaisesti, korvataan sähkönkuluttamisella sähkökattilassa niin tällä peliliikkeellä:
-sähkön tuotanto laskee - eli “Supply”
-sähkön kulutus nousee - eli “Demand”
Alla olevan kuvan (30.11.2022 klo 18-19) tasapaino on löydetty tilanteessa jossa “Supply” ja “Demand” kohtaavat noin 8000 MW teholla ja noin 500 EUR/MWH hinnalla (50 c/kWh).
JOS tarjontapienenee JA kysyntä nousee - kuten perinteisen kaukolämmön (tuotantoa lämpö+ tuotantoa sähkö) korvaaminen sähkökattilalla (kysyntää lisäsähkölle) nin tasapainopiste olisi luonnollisesti korkeammalla hinnalla. Ainakin viime talvena sähkön tuottajat jaksoivat muistuttaa tästä.
Linkin takaa kerrotaan, että kyseisellä tunnilla hinta olisi ollut 100 c/kWh jos kysyntä olisi ollut 300-400 MW isompi. Tehdyt / suunnitellut sähkökattilat ovat teholtaan 750 MW, ja perinteisellä kaukolämpötuotannolla niilla olisi tuotettu lämmön ohella sähköä joka siis vähentää tuotantoa ja nostaa tätä kautta hintaa.
No voi tietenkin sanoa että sähkökattiloilla
-tuotetaan ainoastaan kun sähkö on halpaa
-varastoidaan sähköä
-korvataan fossiilisia polttoaineita
-lisätään huoltovarmuutta
-lisätään tuulivoiman kapasiteettia lisäämällä tuotantoon reagoivaa kysyntää
Voi myös sanoa:
-pienennetään sähkön tuotantoa (vs perinteinen kaukolämpö)
-nostetaan sähkön hintaa:
Ei aivan yksiselitteinen asia tuo 750 MW sähkökattilapotti.
Tai riippuu kenen näkövinkkelistä katsoo, sanotaan
Silti, varmaan kokonaisuuden ja sen pitkän aikavälin kannalta hyvä että tälläisiä sähkökattiloita on portfoliossa.
Vaikkakin noinkin upean ja jalostetun tuotteen kuin sähkön tuhlaaminen 1:1 vastuksen kautta on hieman häpeällistä, johan me bullerotkin olemme oppineet hankkimaat ilmalämpöpumput suoran sähkölämmityksen taloihin, ja uusiin taloihin maalämpöpumput.
PS tuolta voi Fingridin sivuilta pohdiskella miten edullinen yösähkö olisi noussut jos 750 MW teho posottaisi ja lämmittäisi vettä noissa sähkökattiloissa tuotannon sijaan. Päivän ja yön kulutuksen ero on luokkaa vain 1000 MW (yö 8500 / päivä 9500 MW)
Mitenkä hoidetaan viikon tuuleton jakso?
Mahtaako tuollaisia tulla koskaan suomen laajuisena? Vesivoimalla, Suomalaisella/Ruotsalaisella, nämä on ajateltu hoitaa ja sähkön hintaa nostamalla leikataan kulutusta. Täsä vain se ongelma, että mitkään parin sentin korotukset ei saa suomalaista sammuttamaan terassilämmittimiä vaan hintaan pitää tuupata heti se 50c/kWh lisää.
Lämpöakusta voi tehdä käytännössä niin ison kun tarvitsee. Samalla suhteellinen lämpövuoto pienenee mitä suuremmaksi varasto kasvaa koska pinta-ala kasvaa suhteessa sivun neliöön mutta tilavuus sivun kuutioon.
Edit: Lisätty linkki.
Miljoonan kuution kokoinen varasto tulee olemaan maailman kookkain energiavarasto. Sen kapasiteetti on 90 gigawattituntia, joka vastaa keskikokoisen suomalaiskaupungin vuosittaista lämmönkulutusta.
Miksei tulisi, kun niitä on ollut ennenkin.
Tuo alkaa toteutuessaan olla jo oikeaa suuruusluokkaa.
Näitä tarvitaan sitten useampia ympäri Suomea.
Jos tasaisemmin tuottavaa ydinvoimaa ei olekaan putkessa, niin ainakin TVO
-anoo käyttöluvan pidennystä etukäteen (nyt loppuisi 2038)
-pohtii tehon kasvatusta sekä OL1 & OL2 890 ->970, ts yht +160MW teho, vuodessa 1,2 TWh
Investoinnit ovat mahdollistaneet myös laitosyksiköiden tehonnostot. Alun perin 660 MW:n teholla sähköä tuottaneet laitosyksiköt tuottavat nykyään 890 MW:n nimellisteholla sähköä valtakunnan verkkoon.
Käyttöluvan pidennyksen lisäksi TVO on selvittänyt myös mahdollisuuksia laitosyksiköiden tehonkorotukseen. Selvitettävänä on 80 MW:n korotus molemmille laitosyksiköille, jolloin tehotasot nousisivat 890 MW:sta noin 970 MW:iin. Vuodessa saatava sähköntuotannon lisäys olisi täten noin 1,2 TWh.
https://www.tvo.fi/ajankohtaista/tiedotteetporssitiedotteet/2023/df5cpc4bq.html
Jos tämmöinen menisi läpi niin jäljelle jäisi enää pörssisähkösopimukset tai aivan älyttömän preemion sisältävät määräaikaiset.
Tuomon ideaa voisi aivan vapaasti hyödyntää tekemällä omakotitaloon toisen kämpän tai toimiston, missä olisi ihan perustellusti oma mittari. Osoite muuttuisi Matti Meikäläisen katu 14:sta, Matti Meikäläisen katu 14 A:ksi ja B:ksi. Minkälaisen rikoksen sitä sitten tekisi jos sähkö käytännössä jakautuisi mittareilta koko kiinteistöön ?
Tässä keskustelussa Korkian kanssa juttua uusiutuvista, akuista ja vedystä.
Lisksi saisi vähintään 3x25A kiinteän sähkönsiirron kk-maksun luokkaa keskimäärin 30eur/kk 
Laki sanoo (tai säännös, en ole varma), että asunnossa tai talossa on oltava vain yksi mittari. Kaksi mittaria ei voi olla ja verkot eivät suostuu tämmyseen lisäkuluihin ja tietojärjestelmien muutoksiin. Ylläpitokulut mittarointiin kasvaa ja säästöt ovatkin korkeampi sähkönsiirtomaksu. Joku toimittajan innostus onkin vain klikkien haku ja hyvin hän siinä onnistui.
