Meri-Porin voimalaitos 1.3.2024 taas reserviin. Vaikka 565 MW teho poistuu tuotannosta, on äärimmäisen tärkeää että on tuotantoreserviä edes vähän kriisi- ja häiriötilanteita varten. Tehokapasiteetin alasajo on ollut vähän upfront.
Reservin ylläpito maksaa kuitenkin verrattain vähän, verrattuna hulluihin ns markkinahintoihin joita tässä on tässä männeinä aikoina nähty. Tai riippuu näkökulmasta, toki tuottajan kannalta on hienoa saada samasgta vanhasta kapasiteetista ja tuotantokustannuksesta moninkertaista hintaa. Laskun maksajalla voi olla toinen näkökulma jollei aivan idealisti ole, tai työnantaja energiayhtiö.
Alkaneeseen talveen mennään kuitenkin Meri-Porin kera, Venäjän tuonti on enemmän kuin kompensoitu OL3:n teholla, ja tuulivoiman kapasiteettia on kasvatettu.
Joten oletettavaa on, että Hesulin kusetusmarkkina ei tartu sähkömarkkinoihin.
Fortum ja Huoltovarmuuskeskus ovat allekirjoittaneet tänään sopimuksen, jonka mukaan Huoltovarmuuskeskus varaa Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen tuotannon sähköjärjestelmän vakavien kriisi- ja häiriötilanteiden varalle 1.3.2024 - 31.12.2026 väliseksi ajaksi, jotta laitoksen toimintakyky voidaan säilyttää tulevina vuosina. Tuotantovarauksen hankkiminen on Huoltovarmuuskeskuksen tyypillinen toimenpide huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Tulevina talvikuukausina Meri-Porin voimalaitos toimii kaupallisesti ja osaltaan tukee toimitusvarmuutta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.
Kemijoki Oy:n suunnitelmat saavat konkretiaa, vaikka aikatauluista kainostellaan. Kyseessä 600-800 MEUR osuudesta puhutusta 3 Mrd EUR suunnitelmista.
Sinänsä itse pumppuvoimala ei tuota mitään, vaan kuluttaa takaisinpumppauksen mukaisesti energiaa (20% hukka / 80% hyötysuhde).
Mutta:
Kemijoki Oy:n selvityksen mukaan pumppuvoimalaitokset laskevat tukkusähkön hintaa, vakauttavat sähkön hinnan vaihtelua ja parantavat sähkön hinnan ennustettavuutta. Pumppuvoima mahdollistaa tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentamisen lisäämällä sähköntuotantoa, joka kykenee tasapainottamaan nopeasti tuotannon ja kulutuksen välistä vaihtelua.
On se kuulkaas onni, että tuulivoima toimii hienosti säätövoimana silloin kun OL3 on alhaalla. Nytkin tuottaa 140 MW:n teholla, eli 2,2% kapasiteetista. Tätä herkkua lisää vaan maaseutu täyteen, että saadaan ekologiset käytävät kunnolla tukkoon ja landellekin vähän valoja taivaalle, ettei tarvi kenenkään pimeässä murjottaa marraskuussa. /s
Ruotsissa, jossa on paljon enemmän tuulivoimaa kuin Suomessa (>14000 MW), on herätty karuun todellisuuteen. 100% uusiutuvan energian sijaan tavoite vaihdetaan 100% hiilidioksidittomaksi.
“Tietenkin voit unelmoida, hallusinoida ja rukoilla, että tuulivoima tuottaisi tarvittavan energian, mutta lopulta se ei ole muuta kuin unelmia, hallusinaatioita ja rukouksia. Hallitus ei voi perustaa toimintaansa sen pohjalle. Sen sijaan luomme edellytykset massiiviselle ydinvoiman rakentamiselle.”
Aika kehno trollaus. Jos vertaat tätä yläpuoliseen kuvaan niin kyllä se ydinvoima kuitenkin on ihan helevetin paljon vakaampaa kuin tuurivoima joka on joka toinen päivä melkein nollassa.
Silloin käytetään vesivoimaa, jota ei riittäisi koko talveksi jos ei olisi näin paljon tuulivoimaa.
Hyvin me pärjätään tällä saralla, ei kannata panikoitua vaikka joku ydinvoimala välillä kyykkääkin.
Miksi tuossa on vain yhden kuukauden tuotto? Olisiko järkevämpää verrata tuottoa vaikkapa siitä hetkestä kun hakku lyödään maahan ja voimalaa aletaan rakentamaan tai siitä kun voimalan on suunniteltu olevan toiminnassa?
Tuulivoimala saadaan paljon halvemmalla ja nopeammin pystyyn, itse tuotanto on myös paljon halvempaa, mutta myös todella epävakaata. Ydinvoimala saadaan pystyyn EHKÄ 20vuodessa aivan poskettomalla hinnalla, tuotanto on melko kallista, mutta kohtalaisen vakaata.
Mitä jos OL3 rakentamisen aloituspäivänä, vuosittain tasan samalla budjetilla olisi alettu rakentamaan tuulivoimaa ja vesivoimaa. Mitä luulette arvon panelistit, mikä olisi sähkön kokonaistuotantomäärä uusiutuvat vs. ydinvoima juuri nyt? 10v päästä? 20v päästä? Ymmärrän toki sen, että tuulivoimaan yhdistetty vesivoimakaan ei tuo aivan samaa tuotantovakautta kuin ydinvoima. Tai no, emmehän me tiedä mitä katkoksia tässä on OL3 osalta edessä…
Ydinvoimaloiden haasteena on niiden pitkät rakennusajat. Katsotaan mitä tapahtuu sähkövarastojen osalta tulevien vuosien aikana, mikäli niissä teknologia kehittyy niin tuulivoiman ja sähkövarastojen yhdistelmä ei kuulosta enää ollenkaan hassummalta jos varastoon saadaan sen verran tuulisina päivinä sähköä, että sitä saadaan tehokkaasti tasoitettua tuulettomina päivinä.
En tiedä onko ydinvoimaloissa mitään mieltä mikäli jatketaan samaa rataa kuin OL3:n kanssa. Ehkäpä pienemmät reaktorit ja/tai toinen laitetoimittaja voisi auttaa
Mikäli Kemijoen pumppuvoimalat toteutuvat niin tänne voidaan surutta rakentaa huima määrä tuulivoimaloita ja hyvin nopeaan tahtiin. Povattu 80 prosentin hyötysuhde on jo sitä luokkaa, että harakat pysyvät suht kylmillään
En nyt oikein ymmärtänyt mihin vastasit/kommentoit tuolla kuvalla ja kommentillasi. Kuvassa parhaiten lisääntyneet tuotantomuodot, ja iso osa aikajanoista jostain 1970-1980 -luvulta, eli ei kovin validi kuva oikeastaan, tai itse en ainakaan ymmärrä mitä tuolla halusit kertoa? Että joskus 30-50v sitten ydinvoima on lisääntynyt merkittävästi?
Aikajanat lähempänä nykypäivää on rankingissa alhaalla, koska tuotannon lisäykset on pieniä. 30-50 vuotta sitten tosiaan ydinvoima on lisääntynyt merkittävästi.Tosin myös OL3 yksinään on tuonut suuremman tuotannon lisäyksen kuin vastaavan ajan uusiutuvien lisäykset.
Edit: 15v aikajana tietenkin näyttää ydinvoiman kannalta erittäin hyvänä. Lyhyemmillä aikajanoilla uusiutuvien lisäykset voivat näyttää paremmalta (en tiedä). Mielestäni energiapolitiikka pitää olla pitkäjänteistä.
En edelleenkään kyllä ihan ymmärrä, mitä tällä haet.
Muutamia huomioita nyt kuitenkin: Olkiluoto 3 arvioitiin tuottavan 2005-2020 aikana (edes jossain vaiheessa tuota aikaväliä?) 2,4Mwh. Totuus on, ettei se tuottanut tuona aikana yhtäkään wattia. Lisäksi sen tehoksi on arvioitu 2,4Mwh, se on kuitenkin max 1,6Mwh, eikö niin? Keskimääräinen tuotanto vielä heikompi, riippuen tietysti mikä aikaväli valitaan. Osaatko sanoa, miten nuo luvut ylipäänsä on otettu, max tehon mukaan? Miten uusiutuvan energian max teho voidaan edes tietää?
Ja edelleen painotan sitä, että tässä sinunkin kuvassa puhutaan sähköntuotannosta sinä aikana kun tuotantoa ylipäänsä tulee. Reilumpaa olisi verrata eri sähköntuotantomuotoja ja itse sähköntuottoa siitä hetkestä kun rakentaminen aloitetaan; Jos 1Mwh tuulivoimala saadaan pystyyn kolmessa vuodessa ja 2Mwh ydinvoimala 20 vuodessa, niin kyllä siinä saa aika monta vuotta atomeja halkoa, että päästään ohi…puhumattakaan siitä mitä rakentaminen ja itse sähköntuotanto maksaa.
Tämä oli aika helppo päätellä. Mutta mikäköhän se hinta nyt sitten on ja voiko sitä sopimusteknisesti enää edes muuttaa?
Jos pörssikaupan periaatteita noudatetaan ei hintoja jälkikäteen voi lähteä ruuvailemaan. Jos myyjän tai ostajan järjestelmässä on ongelma rahat voi pörsseissä helposti menettää.
Mutta mikäköhän se hinta nyt sitten on ja voiko sitä sopimusteknisesti enää edes muuttaa?