Asia on vanhaa tarinaa ja hommaa on koko ajan parannettu koko ajan vuodesta 2019, jolloin brittien merituulivoimala sai aikaan sähkökatkoksen Lontoossa.
Jos vielä selitetään perusteita niin tuulivoimalan lavat pyörivät eri nopeudella kuin verkon taajuus (50Hz), joten turbiini ei ole suoraan kytketty sähköverkkoon. Kytkentä menee taajuusmuuttajan läpi eli voimalaitos on suuntaajakytketty. Säätämällä taajuusmuuttajan parametrejä vaikutetaan vikasietoisuuteen ja taajuusvaihtelua kestetään paremmin. Myös muuntajatasolla voi tehdä suojausta. Verkkotasolla vaihtoehtona on rakentaa verkkoa lähemmäs tahtikoneita ja toinen vaihtoehto on rakentaa synkronikompensaattoreita verkkoon, mitä Fingrid on jo tehnyt Kalajoen tienoilla.
Siis enempää säätövoimaa tai tahtikoneita ei välttämättä tarvita, kun noudatetaan vain Fingridin ohjeita “Voimalaitoksen järjestelmäteknisistä vaatimuksista”. Sieltä alakohta “Erityistarkasteluvaatimukset suuntaajakytketyille voimalaitoksille”.
Lätkäistään 7,5MW tuuliturbiineja 100MW edestä, eli 13,3kpl. Meinaatko tosissasi, että niiden pohjien pinta-ala on yhteensä 10kmx10km?
Jos meinaat, niin taidamme puhua eri asioista; sinä puhut siitä pinta-alasta, johon ei mielellään rakenneta asutusta (tuuliturbiinien juurelle), minä puhun siitä pinta-alasta, jonka tuuliturbiinin “pohja” vaatii. Huomauttaisin kuitenkin edelleen, että kaikkialla muualla voi kasvaa vaikka talousmetsää, paitsi itse tuuliturbiinin kohdalla (lukuunottamatta sähkölinjoja ja teitä).
Anteeksi nyt vain mutta mitä ihmeen merkitystä jollain rakennuksen pohjan pinta-alalla on merkitystä?
Minä puhun siitä alueesta mikä kaavoituksessa merkitään voimala-alueeksi, jolle ei enää kukaan koskaan rakenna yhtään mitään. Tämä alue on juurikin mainitsemaani luokkaa. Voimaloita ei voi rakentaa kovin tiiviisti. Talousmetsä välissä ei paljoa lohduta.
Tämän lisäksi lähialueen virkistyskäyttö kärsii vähintään 3-5 km säteellä voimala-alueesta melun, välkkeen, lentoestovalojen ja maiseman pilaamisen takia. Samoin asuntojen ja loma-asuntojen hinnat romahtaa.
Oikeastaan mainitsemani 1000 hehtaarin päälle voidaan huomioida 50 km2 negatiivinen vaikutusalue (esim. 4km säde → ympyrän pinta-ala ~50km2). Suomessa on jo yli 100 tuulipuistoa, joten äkkiseltään voidaan arvioida että yli 5000 neliökilometriä kärsii enemmän tai vähemmän tuulivoimasta. Nuo 300m tornit muuten näkyy yli 30 km:n päähän. En halua laskea pinta-alaa, jossa joku näkee aina myllyn, alkaa #$%tuttaa entistä enemmän tämä aivoton luonnon pilaaminen.
Eli puhuimme siis eri asioista. Minä puhuin nimenomaan luonnon tuhoamisesta ja sinä ihmisten mukavuudesta. Jätetään tämä aihe tähän ja jatketaan seuraavaan. Kiitos
Paljonko mahtaa olla prosenteissa hyönteisten määrästä? Tai promilleina ilmaistuna? Tai mitä niitä pienempiä yksiköitä nyt onkaan? Ja muut eläimethän eivät hyödynnä näitä kuolleita hyönteisiä ravinnokseen? On ne nirsoja.
No enpä tiedä noista määristä. Enitenhän se (pitäisi) huolettaa, mitä tapahtuu ekologiselle ketjulle ja biodiversiteetille jos/kun joltain alueelta kuolee pölyttäjät ja hyönteissyöjien ravinto. Tuskinpa tosiaan linnut ja lepakot sun muut elukat menee nuolemaan myllyn siivestä ötökän jämiä.
Mutta niin kuin täällä jotkin kirjoittajat sanovat, sehän riittää kun mänty kasvaa että saa paskapaperia.
Kyllä luonto viihtyy tuulipuistoissakin. Esim viime keväänä oli voimaloiden vieressä teeren soidin juuri tuollaisella leveäksi tehdyllä risteysalueella. Taitaa ihmisille vaan olla uusi asia tämä, niin siksi epäilyttää. Kannattaa käydä niissä retkellä.
Species richness, abundance, and unique species of birds were relatively higher in control sites over wind turbine sites. The study indicates that certain bird and mammal species avoided wind turbine-dominated sites, affecting their distribution pattern.
Teeristä vastakkaista kokemusta:
Tuulivoimalan alueelle ei Karjalaisen mukaan kannata enää tulla lainkaan linnustamaan, sillä metsäkanalinnut ovat kadonneet alueelta.
Kannattanee myös kysyä mikä tuulivoima-alue oli kyseessä tuossa soitimen tapauksessa - paljonko ja kuinka korkeita myllyjä? Vanhemmilla voimala-alueilla voi esim melutilanne olla eri kuin 2023 valmistuvissa, onhan voimaloiden kokoluokka kasvanut valtavasti viime vuosina. 3-5 MW:n turbiinien sijaan uusimmissa hankkeissa tehdään jopa 7 MW:n myllyjä joiden korkeus on 300-350 m.
Helen suunnittelee pienydinvoimalaa (10 x 50MW) ja toimintaan 2036.
Helen on ajanut ja ajamassa hiileen perustuvan sähkön ja lämmöntuotannon alas 2025, ja sen tilalle aiemmin tehdyn puunpolttolaitoksen (hake, pelletit) 2040. Päätösten taustalla omistajien halu, ainakin edustajiensa eli Helsingin poliitikkojen mukaan.
Saas nähdä miten homma etenee.
Sinänsä sähkönkuluttajien kannalta lämmöntuotantoon linkittyvä pienydinvoimalaitos tarkoittanee että lämmityssesongin ulkopuolella ja kevyemmänkin lämmitystarpeen aikaan eli huhti-lokakuussa sähköä riittäisi myytäväksi valtakunnan verkkoon.
EDIT: alemmissa viesteissä oikein kerrotaankin, että tämä pienydinvoimalatsedeemi tuottaa lämpöä vaan ei sähköä, ts toisin kuin perinteiset kaukolämmöt
Valitettavasti tässä ei avata minkälaisesta kustannustasosta / kustannushaarukasta vs nykytilanne puhutaan. Liekö edes relevantti asia, koska politiikka on politiikkaa… No eipä ole itsellä kaukolämpöön sidoksia, mutta olisi tietenkin hyvä ymmärtää koska pienydinvoimaloista puhutaan yleisesti yhtenä tulevaisuuden vaihtoehtona.
Jutussa mainittu Steady Energyn LDR-50 -ydinlaitos tuottaa pelkkää lämpöä. Sähköä siitä ei valtakunnan verkkoon tule wattiakaan, ei lämmityskaudella eikä sen ulkopuolella.
Käsittääkseni tämä myös mahdollistaa ”normaalia” ydinvoimalaa selvästi matalammat kustannukset, kun laitos ei tarvitse turbiinia ja höyryn lämpötila ja paine ovat paljon sähköä tuottavia ydinvoimaloita matalampia. Steady Energy itse puhuu, että painetaso on sama kuin espressokoneessa.
En millään jaksa uskoa että voimala olisi kannattava, lämpöpuoli on helpompi toteuttaa kuin sähkö, mutta helenin kaltaisen toimijan kustannukset ovat tasoa 30-40€/MWh (heat)
Tuskin sitäkään, koska lämpöpumppuja ja hukkalämpöä pystytään käyttämään tehokkaasti.
En näe että SMR pääsisi lähellekkään tuota tasoa, en ole toisaalta heat only SMR konseptiin juuri perehtynyt. Mutta koska ydinvoiman mukana ollessa on aina kyseessä luparumba, en nää tätä realistisena. Lisäksi SMR voimaloiden joustavuus on käsittäkseni heikompaa. Lämmön tuotanto nimittäin joustaa vielä sähköäkin enemmän. Ero kesän ja talven välillä on valtava.
Tämä laskee myös esim voimalan käyttöaikaa, ja nostaa suhteellista hintaa… kun pääomia on sidottu isot määrät. Voimalat nimittäin tuskin korvaavat helsingin hukkalämpölähteitä. (En tiedä lämpötiloja helsingissä, osa hukkalämmöistä tod.näk tarvitsee priimausta) joka johtaisi siihen että osa voimaloista seisoisi tyhjänä pitkän aikaa kesäisin.
Noh saa nähdä. Halkeaako uraani lopulta, mutta olen skeptinen. Pääomat ja hinnat liian korkeita mielestäni. Uskon kun ensimmäinen rakentumassa.
Toisaalta nuo kustannukset tulevat nousemaan kun polttoon perustuvasta tekniikasta luovutaan. Mistä revit sähkön talvella sähkökattiloihin? Helen on selvästi nähnyt tämän ongelman kun pohtivat SMRriä.
Talvella tuulee tilastollisesti enemmän ja halpoja tunteja tulee olemaan silloinkin, lämpöakut, lämpöpumput ja sähkökattilat yhdistelmänä.
Säätävää kapasiteettia tarvitaan joka tapauksessa. Verkkoa ei oikein vvoi saatää SMR:llä.
Ja verkon tarpeen muutokset ovat niin suuret että SMR: istuisivat 2/3 vuodesta idlenä. Jos sellaiseen laitetaan kymmeniä ellei satoja miljoonia, ne on aika kovia rahoja… parin megan sähkökattila maksaa tasoa miljoonan.
Millaiset ovat vaihtoehtoiset kustannukset (jotka jää kuluttajan maksettavaksi) sinä hetkenä kun ei tuule? Nyt kun keskustellaan Suomen ja Euroopan energiakriisin kontekstissa, entäs huoltovarmuus? Haluatko tosiaan volatiilin sähkömarkkinan ohjata kaukolämmön tuotantoa?
SMRrät voisivat esimerkiksi tuottaa vetyä tai prosessilämpöä teollisuudelle kun lämmölle verkkoon ei ole kysyntää. Varmasti käyttökohteita energialle löytyy.
Sähkömarkkinan volatiilisuus ei ole bugi vaan feature. Lisäksi ei se kovin kallista silloinkaan ole, lämpöpumppu tuottaa (siirtää) 4 COP energiaa… 200€ / MWh sähkön hinnalla hinta jää aika alhaiseksi. → 50€/MWh… aika kallista saa olla että ei kannata… sen voi sitten priimata vaikka kattilalla…
Vilkaisin noita VTT tutkimuksia, kannattavuus laskelma tehty 2019 jolloin NuScale ajatteli pääsevänsä pienempään kustannukseen per MW. Hinnat vaan nouseet tasoa lähemmäs 100%
2021 firma luuli pääsevänsä 58 USD/MWh Nyt hinta olisi 119 USD / MWh ilman tukia…
Todellinen LCOE olisi korkeampi, koska ei päästäisi ajamaan 100% ajossa kuten tuossa. Per MW hinta on noussut noin 4x siitä mitä esim VTT piti tutkimuksissaan hintana, myös pääoman kustannuksen vaikutus on noussut. Sillä VTT teki tutkimukset lähes 0 korko aikaan, diskontto näyttää erilaiselta kun % on 5% vs 8%… SMR investoinnin kulut painottuvat alkupäähän.
