Yhtä kaikki, ministeriössä ja hallituksessa juuri Rönnholmin valinta on herättänyt ihmetystä. Sitä pidetään varsinkin nykyisen hallitusregiimin silmin poikkeuksellisena ja kalliina.
Skinnarin jälkeen kehitysyhteistyöasiat kuuluvat perussuomalaiselle ulkomaankauppa- ja kehitysministerille Ville Taviolle.
– Sanna Marin on ollut toverin asialla, eihän tämä näin voi mennä, IS:lle puuskahdetaan.
Tuollainen lainaus löytyy ensimmäisestä linkkaamastasi jutusta. Nykyistä hallintoa on siis haastateltu. Heillä myös on käytössään kaikki tähän tapaukseen liittyvä tieto tuon hakuprosessin kulusta. Jostain syystä he eivät halua sitä alkaa tarkemmin avaamaan.
Missä sanotaan, että nämä paikat luotiin hakijoita varten? Toimittaja käyttää sanoja kuten “taiottiin” ja vihjailee ajoitusten sopivan liian hyvin Rönholmin aikatauluihin ollakseen sattumaa. Tämähän olisi helposti todennettavissa ottamalla yhteyttä ILO:hon. Näinkään ei toimittaja tee.
Eikös Ano Turtiainen postannut aikoinaan NATO:sta samanlaisen gallupin? Vai oliko Johan Bäckman? Joka tapauksessa lähes kaikki vastustivat sen perusteella NATOa. Kansa oli selvästi puhunut. (Tai sitten ei…)
Sille on ihan hyvät syynsä, miksi gallupit tehdään satunnaisotannalla, eikä vain yhdessä somekuplassa. Saisihan nuo prosentit komeammiksi, jos Halla-aho kysyisi asiaa suoraan Homma-foorumilla.
Pakko varmistaa: oletko nyt ihan tosissasi? Sä siis oikeasti pidät Jethron some-gallupin tulosta luotettavampana kuin Taloustutkimuksen tai Kantarin tekemiä gallupeja? Vai jäikö tuosta joku hymiö pois?? Pahastutko pahasti kun Halla-aho ei saakaan yli 50% äänistä ensimmäisellä kierroksella? Eli ei, kansasta ei kannata Halla-ahoa tällä hetkellä yli 50%. Eikä NATOa vastusta yli 90%. Vähän nyt valoja päälle.
Kyllä nyt kaikkien pitäisi ymmärtää, mikä sen otannan ja vinouman merkitys on niissä tuloksissa.
Mielestäni Stubbin kerroin on selkeä alikerroin ja löinkin ekan isomman betsin aiemmin lay 1,29. Ennakkosuosikki joo, mutta mielestäni lähempänä 50-50.
Rehnin ja Urpilaisen kertoimia pidän selvinä ylikertoimina, Haavisto lienee maltillinen alikerroin - hän todennäköisesti voittaa toisella kierroksella vain jos Halla-aho tulee vastaan. Mikä on mahdollista keskustaoikeiston äänten hajautuessa, koska PS on ennenkin halutessaan vaaleissa saanut ajoituksensa lankulle.
Aikamoinen mälli pelivaihtoon nähden tuolla Stubbin ostolaidalla. Saattaa kerroin tuosta painua vieläkin alemmaksi, sillä kysyntä ylittää nyt selvästi tarjonnan. Mutta oletkin varmaan pidemmällä pelillä liikenteessä tuon vedon kanssa.
En ainakaan huomannut, että tuota Halla-ahon haastattelua olisi linkattu johonkin toiseen ketjuun:
Sisältää mielestäni monia hyviä nostoja, erityisesti pidin tuosta kohdasta, jossa peilataan ehdokkaiden ajatusmaailmaa hieman menneisyyteen ja pohditaan minkälaista riskiä on sortua tulevaisuudessakin samaan miinaan:
– Nythän monet suomalaiset päättäjät ovat viime vuonna alkaneen hyökkäyksen jälkeen myöntäneet omia aiempia virhearvioitaan, hän pohtii.
Seuraava tasavallan presidentti ei Halla-ahon mielestä saa langeta minkäänlaisen sinisilmäisyyden ansaan.
– Oleellista on se, että meillä ei ole mielestäni Suomessa varaa sellaisiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan päättäjiin, joilla on taipumusta sinisilmäisyyteen, toiveajatteluun, hyväuskoisuuteen ja sellaiseen ideologiseen sokeuteen, että aletaan uskoa omia toiveita siitä, mihin maailma tai itänaapuri on kehittymässä, Halla-aho sanoo.
Kauppalehden pressavaalikone myös auki. Taitaa kylläkin olla Alma Media -konsernin tuotantoa eli sama kuin Iltalehdessä
Taitavat ehdokkaat olla arvokartoilla suurin piirtein samoilla sijainneilla kuin puolueensa, Stubb enemmän liberaali ja Rehn enemmän liberaali. Ainakin vaalikonevastauksissaan
Stubb oli pääministerinä ja valtiovarainministerinä kaukana mukavuusalueeltaan. Erään ulkoministeriön konkarivirkamiehen mukaan Stubb oli hyvä ulkoministeri, mutta katastrofi pääministerinä ja valtiovarainministerinä.
Kokoomuksesta asia on muotoiltu kauniimmin: Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja, kokoomuksen pitkäaikainen taustavaikuttaja Juho Romakkaniemi kommentoi IS:lle, että Stubb oli briljantti ulkoministeri, mutta ei ollut pääministerinä tai valtiovarainministerinä parhaimmillaan.
Sanoisin, että vaikka vaalien viihdearvo tästä hiukan kärsii (kun Paavo ja Saara jäivät rannalle), niin pidän tätä hyvänä asiana. Menee vähemmän aikaa parodiahorisontin taakaa tulevien näkemysten alasampumiseen ja jää enemmän aikaa asialliselle keskustelulle.
… Paavo osoittautui jälleen kerran esimerkillisen sinnikkääksi koomikoksi ja lisää saattaa olla tulossa, jos Paavo syyttää vaikka mediaa tai NATOa saapuneiden korttien määrän vajauksesta.
Kerätyt kannattajakortit Paavo voinee säilyttää vuoden 2030 vaaleihin!
Ehdotus Keminmaalaisille: Voisitte korottaa Paavon Keminmaan kunniapresidentiksi lohdutuspalkintona ja lahjoittaa vanhan mustan rekisteristä poistetun C-kasettisoittimella varustetun Cadillacin, jonka takapenkillä Pate voisi tunnelmoida Porilaisten marssin soidessa.
Paavo voi vielä yllättää. Tiedättehän, niin kuin klonkku, joka putosi vuorelta, mutta saapui loppunäytökseen suoraan toiselle kierrokselle.
Lautakunta käsittelee ehdokashakemukset ensi maanantaina, ja vaillinaisia hakemuksia on mahdollista täydentää joulukuun 20. päivään saakka. Näin ollen Väyrysellä on aikaa kerätä kannattajakortteja vielä noin viikon ajan.
Vuonna 1981 kepun tuore, 35-vuotias puheenjohtaja Paavo Väyrynen ei voinut lähteä presidenttiehdokkaaksi, koska NL ajoi kepun ehdokkaaksi voimakkaasti Ahti Karjalaista. Mikäli Karjalainen ei olisi ollut käytettävissä, kuka tietää vaikka Väyrynen olisi ollut NL:n siunauksella ehdolla jo silloin, jos ei muuten niin blokatakseen inhoamansa Johannes Virolaisen ehdokkuuden.
Vuoden 1981 jälkeen Väyrynen on pyrkinyt presidentiksi joka kerta, lukuunottamassa vuoden 2006 vaaleja. Vuosina 1988 ja 1994 Väyrynen oli itseoikeutettu ehdokas, 2012 hän pääsi yllättäen kepun ehdokkaaksi kun kukaan muu ei viitsinyt lähteä ehdokkaaksi, ja 2018 vaaleihin hän sai punnerrettua kannattajakortit kasaan. Vuonna 1999 Väyrynen haastoi istuvan puheenjohtajan Esko Ahon esivaaliin. Jonnet ei muista että Väyrynen sai ihan kunnioitettavan 1/3 kannatuksen ja näpäytti kyllä inhoamaansa Ahoa.
No miten Väyrynen ei sitten vuonna 2005 lähtenyt haastamaan pääministeri Vanhasta esivaaliin? Varmaa vastausta minulla ei ole, mutta luulen että tuolloin Väyrynen kykeni vielä jollain tavalla kontrolloimaan valtapyrkimyksiään ja pelaamaan pidempää peliä. Hän tiesi, että Vanhanen veisi kepun vuoden 2007 eduskuntavaaleihin ja luultavasti sen jälkeiseen hallitukseen. Väyrynen ei varmaan halunnut suututtaa Vanhasta, jonka peukalon alla Väyrysen ministerihaaveet olivat. Ahon suututtamista vuonna 1999 ei tarvinnut miettiä, sillat olivat jo täysin palaneet.
Kuin miltä hänen somekuplassa tilanne näyttää, jos se kiinnostaa…