Olen yrittänyt vähän miettiä, miten klo 20 tuleviin ennakkoääniin pitäisi reagoida. Eduskuntavaaleissahan ennakkoäänistä voi monesti tehdä pitkällekin meneviä johtopäätöksiä, kun eri puolueiden kannattajilla on tyypilliset tapansa; kepun kannattajat äänestävät ennakkoon viikoittaisen kauppareissunsa yhteydessä, toisessa ääripäässä persujen kannattajat aktivoituvat vaalipäivänä. 2000-luvulla demareista ja muistaakseni eritoten demarinaisista on tullut innokkaita ennakkoäänestäjiä. Kokoomus on yleensä ollut melko keskimääräinen ennakkoäänipuolue.
Kun näiden tietojen pohjalta viime vuoden eduskuntavaali-iltana lävähti ruutuun järjestys kokoomus-demarit-persut jossa kahden jälkimmäisen ero ei ollut kovin suuri, oli helppo ennakoida että demarit jää kolmanneksi ja ainoa jännitys on, pystyykö persut kirimään kokoomuksesta ohi.
Presidentinvaaleissa tällainen ennakointi on paljon vaikeampaa. Puolueiden raja-aidat ryskyvät ja taktinen puoli voi vaikuttaa voimakkaasti vaalipäivän äänisssä. Toisaalta ennakkoäänten paino on yhä suurempi. Näissä vaaleissa 44% äänioikeutetuista äänesti ennakkoon. Jos äänestysprosentti on 75, 59% kaikista äänistä on ennakkoääniä. Tämä vaimentaa rakettimaisten nousujen mahdollisuutta vaalipäivänä. Pieni lisätwisti on vielä se, että valtiovalta ei ole varannut sunnuntaiksi riittäviä resursseja laskea ennätysmäistä ennakkoäänipinoa ajallaan, joten varsinkin suurista kaupungeista puuttunee ääniä klo 20.
Hesarin ja Ylen gallupit antavat osviittaa äänestäjien mielialoista ennakkoäänestyksen ollessa käynnissä. Stubbin lukemat olivat 24,2 ja 27 prosenttia, keskiarvona siis 25-26 prosenttia. Kun Stubbin runkona on luonnollisesti kokoomusäänestäjät, voisiko tuollainen haarukka olla odotuksissa klo 20? Stubb on ollut tammikuun mittaan pienessä laskutrendissä, toisaalta sitä kompensoi että ihmisten huomio kiinnittyy nyt kärkikolmikkoon.
Haaviston galluplukemat olivat 22,3 ja 23 prosenttia. Vihreät äänestävät yleensä aktiivisemmin vaalipäivänä, toisaalta runsas määrä demariääniä tasapainottaa. Kun huomioidaan taktikointi ja Halla-ahon pelko vihervasemmiston ja ehkä myös RKP:n riveissä, olisiko Haavisto pienessä nousussa tai vähintään neutraali vaalipäivänä?
Halla-ahon kohdalla on helppo sanoa, että hän nousee reippaasti vaalipäivänä. Kuinka paljon? Jos Halla-aho saisi vaikka 18% ennakkoäänistä, noustakseen lopputuloksissa 22 prosenttiin hänen tulisi saada vaalipäivön äänistä 28%, mikä tuntuu hurjalta. Kolmen prosenttiyksikön nousu vaatisi vaalipäivänä hieman yli 25% – olisiko se mahdollisuuksien rajoissa? Vaatisi ihan reilua vuotoa kokoomuksen konservatiivisiiveltä ja muualtakin.
Otetaan nyt jokin esimerkkiskenaario lähtötilanteesta:
Stubb 24%
Haavisto 22%
Halla-aho 19%
Tällöin Stubb voisi jo huokaista – Halla-aho ei voisi tuollaista eroa tavoittaa. Haavistokin voisi olla aika luottavainen. Jos Halla-aholla se kolmen prosenttiyksikön nousu lähentelee maksimia, Haaviston pitäisi olla samanaikaisesti laskussa.
Huima trilleri uskoakseni tulee jos Haavistolla on reilu kahden prosenttiyksikön johto Halla-ahoon.
Taas on aika nöyryyttää itseään tulevaisuuden ihmisten silmissä. Ekan kierroksen tulokset:
Ensi torstaina lävähtää gallup, jossa kyselyt on tehty maanantain ja tiistain aikana. Stubb johtaa Haavistoa 56-44. Vaaliviikon gallupeissa Stubbin johto on kaventunut 53 prosenttiin. Stubb saa ennakkoäänistä 54%, lopullisista 53%. Ero hieman kapenee koska Haavisto on debateissa lievästi niskan päällä ja Stubb sortuu pieniin asiavirheisiin.
Toukokuussa 2029 sosiaalisen median armottoman satiirin ryvettämä ja sangen epäsuosittu Stubb ilmoittaa, ettei tavoittele jatkokautta.