“Ketä kaikkein viimeisenä äänestäisit”
289 (!) valistunutta sijoittajaa antoi äänensä.
Ykköseksi #1 selvisi Li Andersson (36%)
Gallupeissa menestyneet kansansuosikit Halla-aho (20%) ja Haavisto (16%) valtasivat sijat 2) ja 3). Eli paljon ollaan puolesta tai ainakin vastaan.
Harkimo nappasi 10%, ja loput saivat tyytyä hiluihin.
Kun vertaa Maaseudun Tulevaisuuden kyselyyn niin Li Andersson ja Halla-aho vaihtoivat paikkaa, ja Pekka Haavisto nousi selvästi MT:n kyselyyn verrattuna.
Vähiten vastustuttaa molemmissa Olli Rehn, ja toiseksi vähiten Alexander Stubb.
Tilanteet ovat tosiaan eläneet paljon, ja tilanne on äärimmäisen mielenkiintoinen. Ne ehtivät elää myös ensimmäisen kierroksen jälkeen, enkä vetäisi liian pitkälle meneviä päätelmiä joulukuun galluppien perusteella tehdyistä “Kenet ehdokas voittaisi toisella kierroksella” analyyseistä. Kuitenkin luonnollisesti nykytiedon valossa Pekka ja Stubb näyttävät edelleen todennäköisemmin kilpailevan kuninkuudesta.
Noilla kahdella kyselyllä on vertailua hienokselttan hankaloittava ero kysymyksen asetelmassa.
Maaseudun tulevaisuuden teettämässä gallupissa kysyttiin niitä ehdokkaita, joita vastaaja ei voisi äänestää, ja palstan kyselyssä kysyttiin yhtä ehdokasta, joka vastaajalla olisi viimeisenä listassa.
Luulisin, että kun 10 % asetti ns. “inhokikseen” Harkimon tai 5 % Essayahin, suuri osa näistä vastaajista ei missään tapauksessa äänestäisi myöskään Halla-ahoa, vaikka ei pidäkään häntä pahimpana vaihtoehtona.
Jokin prosentti Anderssonia eniten vastustaneista lienee sulkenut pois myös Urpilaisen ja Urpilaista inhokkinaan pitävistä iso osuus myös Anderssonin.
Eli jos vastaaja saa ilmoittaa monta ehdokasta, joiden äänestäminen on näillä näkymin mahdotonta, ehdokkaiden inhokkikisa muuttuu tasaisemmaksi, ja esimerkiksi myös takarivin ehdokkaat saavat melko paljon vastustusääniä.
Oletan, että se pitää joka tapauksessa paikkansa, että täällä kysyttäessä Andersson ja Halla-aho olisivat tässä järjestyksessä, vaikka kysyttäisiin samallakin tavalla kun MT:n kyselyssä. Sen verran iso ero tuossa heidän välillään on.
Yksi asia joka minulla mietityttää näissä äänestäisin viimeksi- kyselyissä on, että mitä lisätietoa ne antaa toista kierrosta ajatellen. Jos ajatellaan esimerkiksi Halla-ahon tai Haaviston tulosta 20 ja 16%, ei kai nämä inhoajat kovinkaan merkittäviltä osin muita äänestäneitä (Stub, Rehn jne) ole, vaan jo puolensa valinneita. Jos ajatellaan vastakkain paria Haavisto vs Halla-aho, niin pitäisi tietää mihin Stubin äänestäjät kallistuvat. Vasemmistoliiton ja SDP:n äänestäjät menevät Haaviston taakse. Essayan ja Aaltosen kannattajat Halla-ahon taakse. Rehnin kannattajista en osaa sanoa. Jos hattuvakiolla pitäisi sanoa niin kyseisen parin todennäköisyydet voisi olla 70- 30% todennäköisyydet Haaviston eduksi.
Näihin on hauska palata, saa nauraa itselleen Jonkinlaisen päiväkirjan pito tai miksei vaikka kirjoittelu tämänkaltaiselle fiksulle foorumille on terveellistä paitsi ajatustensa jäsentelyn vuoksi, myös siksi, että se on hyvä rokote yhdelle ihmisaivojen pahimmista biaksista: meillä on ihan tutkittu taipumus alitajuisesti ”käsikirjoittaa” muistiamme koko ajan uudelleen niin, että kaikki toteutuneet tapahtumat näyttävät jälkikäteen selviltä. Kun on mustaa valkoisella, ei pääse pakoon todellisia mietteitään kulloisessakin tilanteessa.
Jos vaikka ennakkosuosikki Stubbista tulee presidentti, kannattaa keväällä ihan kasuaalisti kysellä työkavereilta, sukulaisilta ynnä muilta, näitkö jo viime vuoden keväällä, että Stubb tulee olemaan vahva ehdokas. Luulen että enemmistö sanoo, että ”no joo, olihan se varteenotettava nimi”. Todellisuudessa uskoisin, että aika harva piti häntä varteenotettavana nimenä. Mediassa taidettiin lähinnä päivitellä, että kokoomuksella on pakka aika levällään. Vielä elokuun alussa Stubbin kerroin vedonlyönnissä oli 10. Minä luulin, että ihmiset edelleen karsastavat niitä Stubbin piirteitä, jotka tekivät hänestä epäsuositun 2014-2016.
Rehnin taas ajattelin olevan sellainen jossain määrin Koiviston ja Niinistön kaltainen luotettava fundeeraaja, joka tuntuu turvalliselta presidenttinä. Mutta en huomioinut, että Rehniltä puuttuu sellaista vaikeasti määriteltävää karismaa, jota Koivistolla oli ja Niinistöllä on; sellaista, että toimittajan kysyessä provokatiivisen kysymyksen tulee pieni hymynkare ja jokin todella nokkela ruoskanisku, joka osoittaa kuka tätä tilaa kontrolloi. Rehniltä tällainen puuttuu, hän on jotenkin ”flätti”. Karisman merkityksen aliarviointi vaikuttaa olevan minulle isompikin ongelma, koska myös USA:n tapauksessa luulin, että DeSantis pystyisi Fox Newsin tuella horjuttamaan Trumpia, vaikka hänellä ei ole minkäänlaista karismaa.
Meni ava usviestissä jotain oikeinkin. Tuolloin jossain määrin vaiheessa ollut ehdokasasettelu meni arvion mukaan, kuten myös se, että tuolloin selvä ennakkosuosikki Haavisto ei pärjää toisella kierroksella ”traditionaalista” porvarivastustajaa vastaan. En myöskään missään vaiheessa uskonut tuolloin kuuman nimen Aaltolan mahdollisuuksiin. Näinhän tämä yleensä menee, jotain osuu, jotain menee totaalisesti pieleen.
Stubbin kannattaja, lähes poikkeuksetta kokoomusta äänestänyt.
Jos Stubb putoaa ja toinen on Halla-aho vs Haavisto?
Taitaa mennä omalla kohdalla ääni Haavistolle.
Halla-aho on fiksu ja ukraina-kysymyksessä toiminut esimerkillisesti - itselleni vaan liian konservatiivi.
Haavistolla on myös rutkasti enemmän ulkopoliittista kokemusta ja näen hänet parempana sovittelijana, joka kykenee tekemään kompromisseja.
Täysin varma en vielä ole. Haaviston negapuolella toki pelottelee hänen taakseen asettuva vihervasemmisto-koalitio, enkä muutenkaan muissa vaaleissa voisi äänestää vihreitä.
Toivon tietty, että Stubb menee toiselle kierrokselle.
Näissä vaaleissa se etu, että ehdokkaat ovat lähes kaikki päteviä virkaan, vaikken heidän poliittisesta agendastaak pidäkään. Stubb vs Haavisto/Halla-aho olisi myös siinä mielessä parempi, koska se ei revi kansaa niin kahtia kuin Haavisto vs Halla-aho.
Somessa kovasti odotettu Gallup, eli YLE:n gallup eetterissä
Stubb laskenut mutta selvästi kärjessä, Haavisto vakaa
Halla-aho on tässäkin kuten parissa muussakin tuoreessa noussut
Näkyy tuoretten kannatuslukien summa olevan 100%, kun vertailuprossat antavat yhteensä 96%
Stubb veisi toisella kierroksella voiton.
Haavisto ottaisi dunkkuun Stubbin lisäksi Rehniltä, mutta voittaisi Halla-ahon
Minä en tykkää Halla-ahon tavasta, yrittää olla joka asiassa erilainen, vaikka kaikki asiat puoltaisi vastata yleisen linjan mukaan. Mutta kai tuo on katsottu toimivan hänen kannattajilleen. Ja kai se tulee siitä että ovat yleisesti protesti äänestäjiä, ja haluavat periaatteessa vastustaa.
En pidä älykkäänä vastauksien perusteella, on selkeästi ostanut itsekkin vaali propagandan itsestään, hämmentävää,
Mutta arvostan Persuja siitä, että osaavat tulkita omia kannattajiaan, ja vievät heitä kuin pässiä narussa.
Persujen vaalimainos saa kyllä repeämän joka kerta “Jussi on oikeassa kaikessa” vai miten se menikään,
Lopputulos riippunee siitä miten paljon konservatiiveja taktikoi Rehnin takaa Halla-aholle ja miten paljon liberaaleja Li- ja Jutta-akselilta Haaviston ja kenties Stubbin taakse. Hupaisinta olisi jos lopputulos olisi että Stubb “varmana” jääkin kolmanneksi kun taktikoinnin makuun päästään. Vielä koomisempaa olisi jos osa vasemmistosta äänestäisi taktisesti ekalla kierroksella Halla-ahoa koska katsovat että Haavisto voi voittaa vain Halla-ahon toisella kierroksella…
Ei aina kannata yrittää keksiä polkupyörää uudelleen.
Mutta tulisi varmasti viihdyttävä ja komediallinen “Mr. Beam” kausi, kun yritettäisiin tehdä kaikki asiat toisin, kuin on enemmistön keskuudessa hyväksi todettu😅
Varmasti on tilanteita kun yleinen etu on, että asioita tarkastellaan avoimesti ja uudesta vinkkelistä. Mutta tämä maa pysähtyy, jos jokainen asia yritetään periaatteesta tai erottuakseen tehdä toisella tapaa.
Ei itselle tulisi mieleen ensimmäisenä kysyä Halla-aholta neuvoa ongelmanratkaisu tilanteissa. Eikä laittaa ketään lasta Halla-ahon kisälliksi, oppimaan jotain taitoja.
On hänellä kuitenkin lahjoja kuten, ainakin musikaalisuus (oletan kun on bändissä ollut), ja musikaaliset myös oppivat usein helpommin vieraita kieliä. Ja varmasti lukupäätä tohtorilla on.
En kuitenkaan usko että hänellä on poikkeuksellisen korkea älykkyysosamäärä.
Gallup antaa SDP.n ja Vasemmistoliiton kannattajille mahdollisuuden äänestää Haavistoa, oman puolueen ehdokas ei ole muutenkaan menossa 2. kierrokselle ja Kokoomuksen oikea laita voi laittaa protesti-äänet Halla-aholle, ei vaikuta Stubin tulevaan presidentiksi valintaan mitenkään.
Minulla on aika vahva tutina, että Sanna Marin laittaa oman äänensä Haavistolle ja julkinen tuki Urpilaiselle on vain pakollista julkisuuspeliä ja suhteiden säilyttämistä puolueeseen.
Yle jälleen liittää arvostettavasti myös hyvää taustadataa julkaistusta gallupista.
Ensimmäisellä kierroksella Stubb kerää selvän enemmistön Kokoomuksesta ja RKP:tä nyt äänestävistä.
Halla-aho, Rehn ja Haavisto keräävät selvästi puolueensä äänet
SDP antaa enemmistön (42%) Haavistolla, mutta Urpilainen ja jopa Stubb keräävät vajaat 20% äänistänsä
Vasemmistoliitto tukee tässä vaiheessa sekä Li Anderssonia (57%) ja Haavistoa (34%)
Toisella kierroksella jos Stubb vs Haavisto niin väriä tunnustetaan selvemmin:
Haavisto kerää SDP 68%; Vasemmistoliitto 88%; Vihreät 94%
Stubb: Kokoomus 90%; RKP 83%; PS 86%; KD 87%; sekä Keskusta 64% ja Liike Nyt 60%
Eilisiltaisen MTV3:n presidenttitentin seurauksena olen tullut pohtineeksi presidentin roolia Suomen kansainvälisenä edustajana ja ulkopolitiikan johtajana. Presidentin tehtävä on olla maamme keulakuva, ja mietin, miten esimerkiksi Halla-aho soveltuisi tässä roolissa kansainvälisille areenoille. Onko hänellä tarvittavaa “slickiä” vai ilmaisisiko hän mielipiteensä esimerkiksi maahanmuuttopoliittisista kysymyksistä suorasanaisesti ja varauksettomasti?
Presidentin kyky tuoda esiin uusia näkökulmia ja avata tuoreita keskusteluja on epäilemättä arvokasta, mutta samalla on olemassa riski, että harkitsematon puhe voi johtaa kansainvälisiin väärinkäsityksiin ja kohuihin. Suomen imagon kannalta emme toivo esim. rasistisia tai maahanmuuttoon liittyviä skandaaleja.
On mahdollista, että presidentin viran myötä Halla-aho muuntuisi ja omaksuisi pohjoismaisten demokratioiden arvot, joille on ominaista inhimillisyys ja suvaitsevaisuus. Kuitenkin hänen eiliset kommenttinsa kehitysavusta, joita hän olisi leikannut entisestään, herättävät kysymyksiä hänen maltistaan pysyä erossa sisäpolitiikasta. Presidentin tulisi säilyttää neutraalius päivänpolitiikkaan nähden ja pysytellä sisäpoliittisen keskustelun yläpuolella.
Muita ehdokkaita, kuten Stubbia, Haavistoa ja Rehniä, voisi pitää turvallisempina ja ennakoitavampina valintoina. Halla-ahon tapauksessa hänen itsenäinen linjansa ja arvaamattomuutensa ovat kysymysmerkki. On tärkeää arvioida presidenttiehdokkaan kykyä edustaa Suomea arvokkaasti ja johdonmukaisesti kansainvälisesti.
Kiinnitin huomiota Halla-ahon kommenttiin kehitysavusta, hän olisi leikannut kehitysapua vielä enemmän. Heräsi ajatus mahtaisiko sittenkään pysyä erossa sisäpolitiikasta? Otti aika vahvasti kantaa ja heräsi liekkeihin, kun maahanmuutosta puhuttiin. Presidentin tulisi kuitenkin olla päivänpolitiikan ja sisäpolitiikan yläpuolella.
Stubb, Haavisto, Rehn aika vaikuttavat turvallisilta ja ennakoitavilta valinnoilta. Halla-ahossa tunnistan tiettyjä riskejä, nimenomaan oman tien kulkeminen ja arvaamattomuus pohdituttaa, vaikka rauhallisuus ja järkiperäisyys kiehtovatkin.
Rehn on verrattain liberaali, EU-federalistiehdokas. EU-politrukki ja omahyväinen Timo Soini kuvasikin häntä Brysselin Bobrikoviksi. Mitä paremmin Rehn pärjää sitä enemmän se on ääniä pois Stubilta.
Toki jotkut vanhat keskustajäärät äänestää miestä puolueuskollisuuden takia. Mutta ei mies mikään konservatiivi ole, vaikka ääriliberaalin Stubin vierellä joku voisi häntä sellaiseksi luulemaan.
Se mistä Halla-aho voi saada lisäboostia on kehäkolmosen ulkopuolella olevat kokkarit, joille puolueen Kirsi Piha- siipeen kuuluva Stubb on liian EU-myönteinen, että ääriliberaali.
Monesti unohdetaan, että Kokoomuksen poliitikot sekä äänestäjät ovat täysin erilaisia kehäkolmosen sisällä ja ulkopuolella. Siksi puolueen johdossa on täydellinen kompromissimies eli Petteri Demari. Puolue on jakautunut kahtia Häkkäsen konservatiiveihin sekä Valtosen liberaaleihin. Ja liberaalisiivessä on sitten vielä se Kirsi Piha osasto, jota ei erota vihervasemmistosta kuin kalliimpi jakkupuku.
Itsekin ihmettelen tätä 4 prosentin nousua yhteismäärässä. 96–>100%
Kun näillä on vaikutusta niin aika ihmeellistä repiä neljä prosenttia lisää ja kertoa miten esimerkiksi Halla-ahon äänimäärä on nyt noussut merkittävästi. Selitys näyttää olevan pyöristäminen, mutta huonolta tämä näyttää. Aika kyseenalaista näitä ylipäätään laatia näin lähellä loppua. Suurin osa muutoksista mahtuu virhemarginaaliin.
Niin, tai sitten jos katsoo ihmisten oikeaa käytöstä ulkomailla, niin voi piirtyä vähän erilainen kuva.
Stubb: "Sen pääministeri Stubb unohti syksyllä 2014 Pariisin käynnillään, kun hän ainoana Suomen johtajana koskaan onnistui suututtamaan Ranskan presidentin. Se on lajissaan saavutus jo siksikin, että Hollande oli siitä harvinainen Ranskan päämies, että häneltä puuttui kaikki ranskalainen arroganssi, eikä häntä ollut helppo suututtaa. "
Halla-aho:
"Olen lumoissani Suomen eduskunnan puhemiehestä”
“Ukrainalaiset valtuutetut taputtivat Halla-aholle seisten.”
Kokemusperäisesti voisi siis ajatella että Stubb on aika riski möläytyksineen, ja Halla-aho osaa ulkomaillakin punnita että mitä nyt kannattaakaan sanoa.
Muistutetaas taas että ei tuolla ole isompaa merkitystä. Silti se muutos on todennäköisesti todellinen tilastollisessa mielessä. Kun gallupeja tehdään tiuhaan, niin jokainen todellinen muutos mahtuu usein virhemarginaaliin. Silti muutos on todellinen. Kannattaa aina muistaa, että se gallup-tulos on se todennäköisin kannatus ja mitä kauemmas mitatusta lukemasta mennään, sitä epätodennäköisemmäksi muuttuu. Stubbin kannatus on gallupissa 27%, mutta voi olla oikeasti vaikka 21% tai 33%. Virhemarginaalin ollessa 2%-yks. Mutta hyvin epätodennäköisesti.
Ja se virhemarginaali koskee niitä isoimpia arvoja. Pienemmillä kannatuksilla marginaali on pienempi. Tuossa esim. Stubbin virhemarginaali on mielestäni 2,2 %-yks, Halla-ahon 1,9 %-yks ja Rehnin 1,7 %-yks. (En tiedä, miksi ilmoittavat tuon 2,0 %-yks. Jos jonkun kannatus olisi ollut 20%, olisi virhemarginaali ollut hänellä 2,0 %-yks.)
Itseni on vaikea uskoa tuohon, että Haavisto voittaisi noinkin selkein lukemin Halla-Ahon toisella kierroksella.
Kuvitellaan epätodennäköinen tilanne, jossa ensimmäisen kierroksen lopputulos olisi jotakuinkin:
Haavisto 23%
Halla-Aho 21,5%
Stubb 21%
Rehn 16,5%
Andersson 7%
Urpilainen 5%
Aaltola 3%
Eassayah 2%
Harkimo 1%
Tällöin, jos toisella kierroksella leikitään Aaltolan, Essayahin ja Harkimon kannattajien ryhmittäytyvän täysin Halla-Ahon taakse, asettuisi Stubbin ja Rehnin yhteenlasketusta 37,5 prosentin osuutta äänistä edustavasta kannattajakunnasta vain noin 25% Halla-Ahon taakse. Eli siis karkeasti 75% nimellisesti Kokoomuksen ja Keskustan äänestäjistä valitsisi Haaviston.
Vielä, kun ottaa huomioon, että skenaarion toteutuessa, olisi Halla-aholla vielä kaksi viikkoa aikaa kampanjoida - luultavasti aivan eri kärjellä kuin tähän saakka, jolloin 37 prosentin tulos olisi toisella kierroksella täydellinen epäonnistuminen Halla-aholta.
Jonkinlaisen päiväkirjan pito tai miksei vaikka kirjoittelu tämänkaltaiselle fiksulle foorumille on terveellistä paitsi ajatustensa jäsentelyn vuoksi, myös siksi, että se on hyvä rokote yhdelle ihmisaivojen pahimmista biaksista: meillä on ihan tutkittu taipumus alitajuisesti ”käsikirjoittaa” muistiamme koko ajan uudelleen niin, että kaikki toteutuneet tapahtumat näyttävät jälkikäteen selviltä. Kun on mustaa valkoisella, ei pääse pakoon todellisia mietteitään kulloisessakin tilanteessa.
