Unkarin osalta jäi käsitys, että a) oppositio toi jäsenyysasian esille, ja valtaa pitävät eivät halunneet sitä hyväksyä tätä kautta (sisäpolitiikka) b) Unkarin keskusteluissa oli ainakin mediaan päin viitattu “Turkin kanssa avoimiin kysymyksiin, jotka tulee ratkaista”.
Kokoajan tuntuu, että tässä saatetaan odotella kuukausitolkulla ihan vain koska Ördon ei tykkää ruotsalaisten hommista
Täysin @OldFeki kompatakseni, kyllä Suomi ja Ruotsi on yhtenäinen paketti.
NATO on vaikka olkoonkin puolustusliitto, on poliittisten tuulten armoilla ja sinne mentäessä ollaan sen verran isojen poikien pöydässä, että kyllä siellä on oltava kavereita ja Ruotsi on niin historiassa, kuin tulevaisuudessa ollut ja oleva liittolainen.
Suomeen ei kuitenkaan omasta mielestä nykyisellään (koska lol venäjä ja Ukraina) kohdistu mutta kuin kiusanteon uhkaa ja Suomella on kattavat turvatakuut.
Joten akuuttia kiirettä ei ole.
Ei jätetä Ruotsia yksinään Erdognaien kiristyksen kohteeksi.
Eero Heinäluoman saamat tiedot: Unkari ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet 24. lokakuuta https://www.is.fi/politiikka/art-2000009138499.html
Ainakin USA:n suunnalta on saanut lukea mm. Tämänkaltaista uutisointia:
”Suomella on erittäin vahvat asevoimat, jotka ovat vuosien kumppanuuden tuloksena yhteentoimivia Naton kanssa ja lisäisivät merkittävästi Naton taisteluvoimaa.”
Onko tästä jotain lähdettä olemassa vai mistä tällainen olettamus on peräisin, että NATO jäseninä itse itsestä huolehdittaisiin?
Suomalaisittain mukavalta kuulostava kehu Suomen kyvyistä. Kommentti ei kuitenkaan liittynyt jäsenyysprosessiin ja sen sovittuun etenemismalliin, jossa Suomi ja Ruotsi etenevät rinnakkain.
Kyse ei ole yksittäisestä olettamuksesta vaan koko prosessin luonteesta alusta asti ja lähteitä on vaikka millä mitalla, sillä tätä on toisteltu eri tahojen toimesta usein. En ole ymmärtänyt miksi Suomessa lähdettiin edes spekuloimaan eriaikaisella jäsenyydellä, sillä kuten kirjoitin, vaatimukset koko prosessille olisivat erilaiset.
Kirjoitin, että “Suomi ja Ruotsi on NATO:lle paketti, joka huolehtii oikeastaan itse itsestään”. Ruotsin ja Suomen kyvykkyydet ovat NATO-kumppanuuden myötä NATO:n tiedossa. Tiedetään myös, että Suomi ja Ruotsi yhdessä liittyessään eivät vaatisi NATO:lta erityisiä ponnisteluja. Pohjoismaiden tuleva NATO-puolustusstrategia on ensisijassa Tanskan, Norjan, Ruotsin ja Suomen puolustusstrategia.
Presidentin mukaan spekulatiivinen keskustelu siitä, että Suomi hyväksyttäisiin Naton jäseneksi ennen Ruotsia, voi palvella “muita kuin omia etujamme”.
– Olemme aloittaneet prosessin Ruotsin kanssa ja jatkamme prosessia Ruotsin kanssa, Niinistö totesi.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi Ylen haastattelussa torstaina, että lähtökohta prosessille on se, että Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon samanaikaisesti.
Totta, mitenkään tämä Suomalaisittain mukavalta kuulostava kehu ei liittynyt spekulointiin pitäisikö meidän liittyä yhdessä Ruotsin kanssa vai ei. Vastasi vain kysymykseesi mitä hyötyä Suomesta voisi NATOlle ilman Ruotsia olla. Näitä kehuja on uutisissa jokusia ollut, mutta en kyllä muista, että yhdessäkään olisi mainittu tämän pätevän vain yhdessä Ruotsin armeijan kanssa.
En minäkään.
Kyllä kai kuitenkin Venäjän hyökätessä Suomeen taikka Ruotsiin voisi puolustus olla ilman muiden NATO maiden ponnisteluja aika heikkoa. Onneksi artikla 5 sitoo kaikkia jäsenmaita.
Minusta tätä katsotaan väärin. Turkki voi hyväksyä ensin Suomen ja jatkaa sitten neuvotteluja Ruotsin kanssa. Ja ei ole saatu vielä läpi viimeinen maa sen jälkeen. Jos Turkki hyväksyy Suomen niin Suomi pitää tietysti ottaa se vastaan.
Spekulaatio siitä jos liityvät eriaikaisesti on minusta lian aikaisin ja omasta mielestä kyllä liitytään heti kun saadaan vihreä valo olit tilanne Ruotsin suhteen mikä tahansa, Ja mitt modersmål är svenska ja minulla on sukulaisia myös Tukholman lähellä ja en vihaa Ruotsia tai mitään sellaista.
USA on nevotellut jotain suojaa Ruotsille ja minun on vaikea uskoa Venäjä yhtäkkiä hyökkäisi Ruotsiin jos Suomi Nato maa ja sitten niillä on muutenkin kädet täynnä Ukraina sodan kanssa.
Uskon että Viktor Orban maa neuvottelut saadaan enemmän tehokkaasti kun vain se jäljellä focus tule sinne sitten ihan toisella tavalla jos Turkki on äänestynyt Suomi kyllä. Voi myös mahdollisesti nopeuttaa sen maan suhteen Ruotsia sitten kun saavat Turkki läpi toivottavasti.
Minullekin jäänyt käsitys että Turkki ei halua vielä luovuttaa pelimerkkejä täysin ja siten Suomen eduskunta voi hyvin joutua päättämään ihan itse hakemuksen lopullisesta ratifionnista. Vaikka useimmat valtiot ratifioineet Suomen ja Ruosin hakemukset samanaikaiseti, ei tiettävästi Natoon ole olemassa yhteishakua.
Tätä ei ilmeisesti kukaan jaksanut lukea?
Presidentin mukaan spekulatiivinen keskustelu siitä, että Suomi hyväksyttäisiin Naton jäseneksi ennen Ruotsia, voi palvella “muita kuin omia etujamme”.
– Olemme aloittaneet prosessin Ruotsin kanssa ja jatkamme prosessia Ruotsin kanssa, Niinistö totesi.
Tuo ei mitenkään sulje pois sitä, että jos Suomi ratifioidaan ennen Ruotsia, Suomi saattaa liittyä ennen Ruotsia. Totta kai prosessissa edetään rinta rinnan, ja se on viesti myös Turkille ja Unkarille. Mutta jos erkaannumme matkalla, niin olisi melkoinen poliittinen riski (ja turvallisuusriski) olla liittynättä Natoon heti kun se on mahdollista.
Oma veikkaukseni on, että Suomi liittyy Natoon välittömästi kun se on mahdollista riippumatta siitä, mikä on Ruotsin ratifioinnin tilanne sillä hetkellä. Ja siihen asti viestitään yhteishakua.
Ruotsihan vasta muutti asevientikiellon Turkkiin. Sillä merkittävä aseteollisuus ja soppari voidaan repiä tarvittaessa ja todeta, että me joko ollaan liittolaisia tai ei olla. Minusta vaikuttaa, että kaasuputki case on Ruotsilla selvitetty ja nyt ei raportoida eteenpäin vaan raportoidaan vain liittolaisille. Turkki, Unkari ja Saksa kaikki pyörivät enemmän ja vähemmän tuon kassun ympärillä. Tilanne kiristyy kuliseissa.
Ilmeisesti tätäkään ei moni lukenut?
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi Ylen haastattelussa torstaina, että lähtökohta prosessille on se, että Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon samanaikaisesti.
(Prosessin lähtökohta = tapahtumien ketjun alkuasetelma, jonka mukaisesti tapahtumat etenevät maaliin ja jota ilman tapahtumat eivät etene maaliin)
Prosessin lähtökohta on nimensä mukaisesti eri asia kuin prosessi lopputulos. Oma linkkisi ja omat lainauksesi eivät taida nyt tukea omaa oletustasi 
Totta kai lähtökohta/alkuasetelma ja tavoite on yhtäaikainen haku. Se ei kuitenkaan millään tavoin sido käsiämme liittyä Natoon heti kun se tulee mahdolliseksi.
Tuollaista termiä “lähtökohta” käytetään juuri siksi, että se antaa tilaa myös toisenlaiselle lopputulokselle ja ilmaisee vain tahtotilan. Siis:
Pitäisin oikeastaan poliittisena itsemurhana eduskunnalle olla liittymättä Natoon heti kun se tulee mahdolliseksi. Siksi en usko, että näin koskaan käy. Natoon mennään kun se tulee mahdolliseksi. Siihen asti painotetaan yhteisen liittymisen merkitystä.
Tämä ei pidä paikkaansa. NATO ratifioi jäsenyydet ja NATO:n pääsihteeri sanoi viime viikolla näin:
“Lähdemme siitä, että Suomen ja Ruotsin hakemukset ratifioidaan yhdessä”
Viimeisenä kommenttina tähän liittyen… Kirjoitin asiasta jo riittävästi ja perustelin myös melko laajasti, miksi Suomi ilman Ruotsia ei ole NATO:lle mieluisa vaihtoehto. En osaa tuoda tähän keskusteluun enää mitään uutta, sillä en epäile Suomen johdon tai NATO:n pääsihteerin sanomisia.
Prosessihan jatkuu siten, että kaikkien maiden ratifioinnin jälkeen NATO:n pääsihteeri kutsuu Suomen ja Ruotsin jäseniksi.
Edit. … ja vasta tämän jälkeen Suomen eduskunta tekee Suomen lakien mukaiset stepit ja toimittaa tarvittavat asiakirjat NATO:lle.
Sulla menee nyt iloisesti sekaisin se mikä Suomelle on MAHDOLLISTA vs se mitä ulospäin virallisesti rummutetaan.
Luulen, että minä en ole se, jolla tämä asia menee sekaisin. 
Eli väität että Suomella ei ole teknisesti mahdollisuutta mennä Natoon ilman Ruotsia?
Ja jos vain Suomen hakemus on ratifioitu, kutsuu Nato silloin vain Suomen jäseneksi. Natolla ei edes ole mekanismia olla tuossa tilanteessa kutsumatta Suomea, sillä Natossa ei ole prosessia kahden maan yhtäaikaiselle käsittelylle. Kuten ei ole missään jäsenmaassakaan, vaan kyse on aina kahdesta eri ratifioinnista. Kun Suomi on kutsuttu, eduskunta hyväksyy liittymisen Natoon.
Olen samaa mieltä @VillitonKuski -nimimerkin kanssa. Sä sekoitat sujuvasti tavoitteet ja sen, mikä on mahdollista.
Aika näyttää miten tämä etenee. Toki kiva, jos edetään nopeasti rinta rinnan. Mutta myös kiva jos vain Suomi hyväksytään.
Olen myös täysin eri mieltä kanssasi siitä, että Suomi ei olisi mieluisa jäsenmaa Natolle yksin liittyessään.
Niin, voihan se mennä myös näin:
Suomessa on tällä hetkellä hyvin ammattitaitoisen oloiset ulko- ja puolustusministerit jotka presidentin ohella tätä Nato-asiaa eniten varmaan ajavat. Ruotsi on kaikissa tilanteissa Suomen tärkein liittolainen, onhan se lähin läntinen naapurimaa. Kun nämä kaksi asiaa yhdistää ja lukee vähääkään uutisia ja lausuntoja em. ministereiltä, niin pitäisi olla aika selvää, että Natoon mennään nimenomaan yhdessä Ruotsin kanssa.
Kaikki tähän mennessä jäsenyyden hyväksyneet maat ovat tehneet sen sekä Suomen että Ruotsin osalta. Tässä ollaan siis kimpassa varmaan jopa ihan juridisesti joidenkin maiden näkökulmasta.
Muutenkin jäitä voisi laittaa hattuun. Prosessit etenee koko ajan.