Ilmeisesti hän jäi jotenkin ylikierroksille, kun sodan alun analyysit olivat ihan hyviä. Voi olla, että nyt on tuossa joku isompi taho ottanut asian esille, että kaveri on kuitenkin vain UPIn johtaja, jonka tehtävät on määritelty ja toimii eduskunnan valvonnan alla. Itse en usko, että pääministerin ulkopoliittisen avustajan virkaa koskaan perustetaan. Ilmiselvästi sitä oltu sorvaamassa Aaltolalle nopealla aikataululla.
Sillä välin Turkissa:
Jos tästä [järistyksestä] tulee isompi sisäpoliittinen ongelma, niin Erdoğanin Nato-ratifioinnit hautautuvat sen alle.
– Vielä ei olla siinä vaiheessa, että näillä tapahtumilla olisi vaikutusta Nato-prosessiin, Alaranta kommentoi.
Niinistö on sielultaan juristi ja muotoilee aina pikkutarkasti sanomisensa. Monesti tulkinta pitää tehdä hieman rivien välistä. Esimerkiksi nyt jälkikäteen on aika selvää, että kun hän uudenvuodenpuheessaan reilu vuosi sitten sanoi, että ”nopearytmisessä maailmassa on entistäkin arvokkaampaa tietää, milloin kiiruhtaa, milloin malttaa”, hän viittasi siihen, että Suomen on oltava valmiina reagoimaan todella nopeasti Nato-hakemuksella jos Venäjä siirtyy sanoista tekoihin. Ikkuna oli auki kun USA:ssa oli vaihteeksi Eurooppa-myönteinen presidentti.
Tässä haastattelussa Niinistö sanoo:
”Mitä kokonaisuuteen muuten tulee, niin minun kantani on se, että me etenemme Ruotsin kanssa yhteisymmärryksessä ja tavoitteena on niin pikainen jäsenyys kuin mahdollista sekä Suomelle että Ruotsille.”
Tärkeä sana on ”yhteisymmärryksessä”, jossa hän selvästi ottaa sen option, että Suomi voi liittyä ennen Ruotsia, kunhan asia on sen ja USA:n kanssa käyty läpi. Kriittinen hetki on ensi heinäkuun Nato-kokous. Siihen mennessä Suomen on pakko päästä sisään. Paine Turkkia kohtaan hyväksyä molemmat kiristyy toukokuun vaalien jälkeen äärimmilleen. Mutta jos Erdogan vaalit voitettuaan ja tietoisena hävittäjäkauppa-kytkystä lopulta toteaa, että kyse ei olekaan vain valtapeleistä vaan hän myös aidosti inhoaa Ruotsia ja vaatii edelleen sitä ja tätä ja tuota lakimuutosta joita Ruotsi ei voi luvata, eiköhän Suomi mene siinä tilanteessa yksin sisään. Natollehan Ruotsin jääminen limboon määrittelemättömäksi ajaksi olisi nöyryytys, siksi kovat painostuskeinot käytössä heti vaalien jälkeen. Mutta pakottaa Turkkia ei voi.
E:
NIin ja näitä on siis ollut meillä käytössä jo vuodesta 2007. Vähän fiilis, että osa niistä on jo päätynyt hyötykäyttöön eli nyt täydennetään varastoja.
Jens lausui näin: ”Pääkysymys ei ole, ratifioidaanko Suomi ja Ruotsi yhdessä. Pääasia on, että ne molemmat hyväksytään täysjäseniksi niin pian kuin mahdollista”, Stoltenberg vastasi.
Vaikuttaa siltä, että Unkarin ja erityisesti Turkin venkoilu on muuttamassa tai muuttanut sekä NATO:n että hakijamaiden kantaa. Suomen ja Ruotsin eriaikaista täysjäsenyyttä ei nähdä enää ongelmana. Tämän voi kai tulkita myös siten, että NATO ei kykene ratkaisemaan omaa ongelmaansa, joten se joustaa sovitussa prosessissa.
On helppoa vetää johtopäätös, että Suomi tulee liittymään NATO:n jäseneksi ennen Ruotsia. Se tuskin on suuri ongelma Ruotsillekaan, jonka turvallisuus paranee samalla hetkellä, kun Suomesta tulee NATO:n täysjäsen. Toisaalta on ikävää, että Ruotsi jäisi eriaikaisen jäsenyyden tilanteessa löysään hirteen Turkin armoille. Ruotsin jäsenyyden merkitys Suomelle, koko Pohjolan puolustuksen peruskivenä, ei katoa minnekään.
Mika Aaltola on kommentoinut Ylelle Naton pääsihteerin tuoreimpia puheita.
Aaltola arvioi, että pääsihteeri Stoltenbergin tuoreet lausunnot, joissa painotettiin samanaikaisuuden sijaan molempien maiden mahdollisimman nopeaa ratifiointia, ovat Suomen kannalta hyvä asia.
– Loppusuoralla on erilaista elehdintää ja liikehdintää. Unkarin, Turkin ja Naton äänenpainot liikkuvat. Niin myös Suomen äänenpainot. Selkeästi asiat liikkuvat ja se on hyvä merkki. Kun vertaa siihen, että syksyllä asiat olivat jäissä.
Jens on ainakin sanoissaan toiveikas, mitä tulee Suomen ja Ruotsin ratifiointiasioihin.
Stoltenbergin mukaan on selvää, että Vilnan huippukokous luo edellytyksiä ratkaisevien päätösten syntymiselle, jos ratifioinneista ei ole päätetty kokoukseen mennessä.
– Näimme tämän viime vuonna, kun Suomi ja Ruotsi oltiin kutsumassa Naton jäseniksi. Se, että kaikki johtajat olivat samassa huoneessa keskenään mahdollisti neuvottelut ja päätöksen syntymisen.
Helsingin Sanomat haastatteli ulkopolitiikan erikoisasiantuntijaa Karen Donfriedia Yhdysvaltain ulkoministeriöstä. Jutussa käsitellään Suomen ja Ruotsin ratifiointiasiaa, Kiinaa sekä Ukrainaakin. Jutussa ei ole maksumuuria.
”AJATTELEN, että sekä kysymys siitä, ratifioiko Turkki Suomen ennen Ruotsia että kysymys siitä, miten Suomi vastaa tähän, ovat hyvin pitkälti näiden kahden maan asioita.
Toistan ainoastaan meidän uskovan, että Nato-liittouma olisi vahvempi sekä Suomi että Ruotsi jäseninään. Olemme varmoja, että niin vielä tapahtuu, ja odotamme innolla tätä lopputulosta.”
Pelkkää huulten heiluttelua ja hämäämistä. Haavisto ryntää vaalikiimassaan julistamaan “onnistumisiaan” jokaisesta risahduksesta, mutta kyseessä on vain ja ainoastaan Turkin pelin jatkaminen - tavoitteena saada meidät toiveikkaiksi.
Ennen kuin ratifiointi on tapahtunut, on kaikki pelkkää puhetta johon ei pidä kiinnittää mitään huomiota.
En toki laita vastaan jos Turkki nyt päättäisi ratifionnin yhtäkkiä tehdä.
ESS uutisoi, että Unkari jatkaisi perseilyään, mutta tätä ei ole uutisoitu vielä muualla. Maksumuuri.
Vastenmielistä tuollainen ns. “[maan nimi tähän] ensin -politiikka”.
Unkarin parlamentti aloittaa kevään istuntokautensa 27. helmikuuta. Se ei kuitenkaan aio ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-asiakirjoja vielä silloin, vaan papereiden käsittely on siirtymässä taas kerran, nyt huhti- tai toukokuulle.
Tämä ei ole yllätys. Aina luotettavassa internetissä kirjoitettujen arvioiden mukaan Unkari ratifioi Suomen Natoon vasta sitten, kun Venäjä on kirjaimellisesti hävinnyt sodan Ukrainassa. Siihen saakka Orbanin hallinto - joka on riippuvainen Putinin rahoista - viivyttelee. Koska jos Venäjä voittaa Ukrainassa, on Euroopan tilanne aivan eri kuin em. tilanteessa. Orban ei uskalla/voi kiistää Putinin tahtoa, kun hänen valtansa on riippuvainen Venäjästä. Sama kuin Valko-Venäjällä. Orbanin hallinto on EU:n ja Naton syöpä.
Tämä ratifikaation dilemma Unkarin kanssa ratkeaa vain kahdella tavalla:
Venäjä häviää Ukrainassa ja sota loppuu.
Orbanin hallinto vaihdetaan.
Sopisi toivoa, että Unkraissa tapahtuisi Maidanit, kuten Ukrainassa 2014.
Unkarin armeija koostuu maa- ja ilmavoimista. Asepalvelus on vapaehtoinen v. 2004 alkaen. Aktiivista henkilöstö on reilu 30 tuhatta ja reserviä noin 20 tuhatta. Melkoinen turvallisuuden tuottaja Natoon En nyt sano, että olisi kolmas vaihtoehto nimeltä miehitys kuitenkaan…
Jännä nähdä riittääkö Unkarille viivyttely viimeiseksi, jolloin voivat Putinille sanoa “yritimme kaikkemme ja olimme viimeiset” vai onko tarkoitus hangata vastaan XX vuotta.
Varmaan Orbanilla paineet kasvaa, kun USAn hallinto ja Putin molemmat painostavat… Jossain välissä viime vuonna oli myös arvioita, että lähinnä peesaisivat Turkkia tässä ratifioinnissa
Hesarin pääkirjoitus siitä, että Suomi ja Ruotsi ovat valmiita liittymään Natoon eri aikaan.
“Yhteisymmärrys Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa on edellytys sille, että Suomi voisi liittyä Natoon ennen Ruotsia. Henkinen valmius Suomessa ja myös Ruotsissa jo on.”
En nyt sano, että olisi kolmas vaihtoehto nimeltä miehitys kuitenkaan…