niin totta on että arvostuksen puolella sallitaan korekeammat kertoimet, mutta toisaalta kirjanpidon tuotantolinja on todistettu, myynti toimii ja kilpailu on hajanaista, ja mm. rahoituksen myynti tullut mukaan jne. että siinä mielessä 26 PE lienee parempi kuin 20 PE, 20 PE arvostus 25% EPS parannuksella vuosittain sulaa vähän liian nopeasti…
Niin… onhan tässä se riski että osakkeen hinta hipoo jo maailmankaikkeuden ulkoreunaa valtaosin syystä että ajatellaan liiketoimintareseptin olevan ylivoimainen. Onkohan se kuitenkaan mitenkään sen kummemmin kopioinnilta suojassa? Kuvioon jos astuu vaikka ensi vuonna joku kilpailija, joka on kehittänyt oman vastaavanlaisen kustannustehokkaan toimintamallin niin äkisti voinee Talenomin autonominen maailmanvalloitus muuttua lähes itsestäänselvyydestä kuolevaisten tavalliseksi liiketoiminnalliseksi tavoitteeksi, jolloin samalla osakkeen arvosta erkanee se itsestäänselvän lottovoiton lisä ja jäljelle jää todellisen taloudellisen toiminnan tukema hinta. Se taitaa olla paljon nykyistä kurssia matalempana. Tämänpäivän hinnoilla käydään kauppaa tulevaisuuden haavekuvista.
Jatketaan kuitenkin matkassa keikkumista 
2 tykkäystä
siinähän se pihvi on, että ei valloitettavalla kentällä on niin paljon pieniä ja tehottomia firmoja, että vaikka perille muullekin hyvälle riittää otettavaa joksikin aikaa. Samalla Ruotsikin avattu.
En tunne kilpailijoita varmaan tarpeeksi hyvin, mutta @Juha_Kinnunen onko Vastaavalla konseptilla toimivia pelureita mukana ja onko muilla mahdollisuus kasvaa orgaanisesti samalla tavalla? Talenomihan ei tarvitse uusia tilintarkastajia varsinkaan 3 yritysoston jälkeen (ainakaan hetkeen…)?
1 tykkäys
Talenom toiseksi suurin? ja n. 6-7 prosentin markkinaosuudellako? Menikö sinnäpäin?
Miten @Juha_Kinnunen se facta että TIKON poistuu ja jotain kai koitetaan tilalle. Tikonia varmaan käyttänyt moni toimija? Miten vaikuttaa?
Talenomillahan tais olla TIkon vielä mukana aikaisemmin (en ees tiedä mikä se Tikon tarkalleen on :). Toivottavasti kysyn oikeat kysymykset kuitnekin…
1 tykkäys
Suomen tilitoimistoalalla on edelleen ne >4200 pientä tilitoimistoa, jotka käyttävät ulkoisia ohjelmistoja kirjanpidossa ja ovat tiukasti Visman ja Accountorin talutusnuorassa. Näillä ei lähtökohtaisesti ole resursseja kehittää omia järjestelmiä, eikä toisaalta suuria mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaa tehokkaammaksi. Niin kauan kun nämä kuitenkin “asettavat” alan hintatason, Talenomilla on erinomaiset lähtökohdat luoda merkittävästi omistaja-arvoa joka vuosi. Kilpailuetu tätä ryhmää vastaan on kuitenkin todella suuri.
Sitten kun mennään suurempiin kilpailijoihin (Rantalainen, Azets, Administer, Aallon jne.) tilanne muuttuu. Siellä kaikilla on käsittääkseni ainakin erilaisia kehitelmiä, jotka on rakennettu esimerkiksi Tikonin päälle. Käytännössä siellä on esimerkiksi automatisoituja vientejä ja tuonteja, joita voisi ehkä verrata Excelin makroihin - tekevät tiettyjä toistuvia asioita automaattisesti. Tästä Talenomin järjestelmäkehityskin käsitykseni mukaan aikoinaan lähti. Eroja on suhteellisen vaikea kvantifioida, mutta kyllä Talenom on ohjelmistokehityksessä kaikki palveluyhtiöitä arvioni mukaan selvästi edellä.
Saamme tarkempia tietoja, kun kilpailijoiden tilinpäätökset tulevat ulos keväällä / kesällä, mutta ohessa oletukseni: suuremmat toimijat kasvavat markkinaa nopeammin, mutta merkittävä osa tästä tulee edelleen yritysostoista. Veikkaan kyllä, että pienemmät häviävät markkinaosuutta myös orgaanisesti. Orgaanisessa kasvunopeudessa uskoisin Talenomin olevan vahvoilla.
Tilintarkastaminen on eri liiketoiminta, mutta olet kyllä oikeassa: Talenomilla on tällä hetkellä käsittääkseni liikaakin kirjanpitäjiä tällä hetkellä ja kasvaa pitää, että saadaan näiden “kapasiteetti” täyteen. Suurin syy tähän on ohjelmistokehityksen kautta tapahtuva tehostuminen, minkä takia yksi kirjanpitäjä voi hoitaa useampia asiakkaita. Tietysti yritysostoistakin on tullut kirjanpitäjiä lisää.
16 tykkäystä
Talenomin markkinaosuus on helppo laskea, kun tilitoimistoala on tällä hetkellä pyöreästi 1 miljardi euroa Suomessa. Eli Jos Talenomin liikevaihto on noin 58 MEUR tänä vuonna, markkinaosuus olisi noin 5,8 %. Talenomin liikevaihdossa on toki hieman muita toimintoja ja Ruotsia, joten todellisuudessa hieman alempi. Itse olen aiemmin puhunut 5 %:n tasosta, mutta hieman korkeampi se nyt on.
Tikonin poistuminen tarkoittaa muutospainetta niille, jotka ovat omat järjestelmänsä sen varaan rakentanut. Näitä on suhteellisen paljon, koska Tikon on käsittääkseni ollut hyvin kustannuskilpailukykyinen ja hyvä alusta rakentaa omia “makroja” (kts. edellinen viestini). Tikon toimi syksyyn asti myös Talenomin tietokantana, eli Talenomin oma järjestelmä oli rakennettu sen pohjalle. Nyt valtaosa asiakkaista on oletettavasti siirretty uuteen, kokonaan omaan järjestelmään.
Eli moni tilitoimisto joutuu miettimään, miten järjestää asiat Tikonin jälkeen. Eri “leirejä” ovat ainakin Accountor, Visma ja Talenom, tai sitten tietenkin oman järjestelmän kehittäminen. Jälkimmäinen vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja ja mittakaavaa, jota ei kovin monella ole. Talenomin “leiriin” siirtyminen olisi aika fundamentaalinen muutos, koska yhtiön ei myy ohjelmistojaan kilpailijoille. Mutta en yllättyisi, jos jotkut siirtyisivät esimerkiksi Talenomin franchising-verkostoon ja yritysostoja tulisi normaalia enemmän ensi vuonna.
Saa nähdä, mutta käynnissä on joka tapauksessa tietynlainen epäjatkuvuuskohta. Nämä ovat mielestäni Talenomille aina mahdollisuuksia.
17 tykkäystä
Minusta talenomin toimari on puhunut juuri alan epä jatkuvuus kohdasta kilpailijoiden osalta. Tikoniako tarkoittaa? Miten Talenom tämän hyödyntäisi. Onko mahdollista, että osa tili toimistoista lopettaisi?
1 tykkäys
Toki tässä 5.8% markkinaosuudessa täytyy myös muistaa että Suomessa on varmasti iso liuta pieniä toimijoita joita Talenom ei ole pystynyt aiemmin palvelemaan ja täten todellinen markkinaosuus Talenomin ’kohdemarkkinassa’ on suurempi. Tämän mainittuani Talenomhan mainitsi Q3 raportissa ”Tuotantolinjan tuorein kehitysvaihe mahdollistaa yhä pienempien asiakkaiden palvelemisen yhä kannattavammin, minkä vuoksi tutkimme asiakaspohjan laajentamista pienempiin yrityksiin.”
Eli kohdemarkkinan koko kasvaa koska pieniä yrityksiä pystytään palvelemaan yhä kustannustehokkaammin korkeasta automaatioasteesta johtuen.
12 tykkäystä
Onkohan Talenomilla patenttisuojaa omille systeemeilleen?
1 tykkäys
Softapatentit aika haastavia saada.
https://www.epo.org/law-practice/legal-texts/html/epc/2016/e/ar52.html
the following in particular shall not be regarded as inventions within the meaning of paragraph 1:
( a ) discoveries, scientific theories and mathematical methods;
( b ) aesthetic creations;
( c ) schemes, rules and methods for performing mental acts, playing games or doing business, and programs for computers;
2 tykkäystä
Tarkoittanee juuri sitä, että Tikonin tuen loppumisen takia monien tilitoimistojen täytyy miettiä uudelleen omia ohjelmistoratkaisuja. Talenom voi houkutella tilitoimistoja omaan “leiriin” esimerkiksi tarjoamalla franchising-mallia tietyillä aluille (kirjanpito tehtäisiin kuitenkin Talenomin tuotantolinjalla) tai toisaalta voisi ostaa mielenkiintoisia tilitoimistoja. Sitä yritin tuossa yllä avata.
Varmaan jotkut tilitoimistot myös lopettavat, jos muuttumiskykyä tai -halua ei enää ole. Lähinnä tämä voi olla yksi toimialan murrosta väliaikaisesti kiihdyttävä tekijä, en usko että mitään radikaalia tapahtuu.
7 tykkäystä
Olet aivan oikeassa. Toki tuossa miljardin kokonaismarkkina-arviossa on mukana myös tuo alasegmentti, joten sinänsä se ei markkinaosuutta heilauta. Ja kyllä Talenomilla jotain pientä toimintaa on pienyhtiösegmentissäkin ollut, nyt tarjonta ja sitä kautta markkinaosuus tällä segmentillä on toivottavasti vahvistumassa.
3 tykkäystä
Kuten tuossa alla @Ihminen sanoi, niin softapatentit on haastavia saada, ja lisäksi niiden valvontakin on hankalaa. Yleensä koko patentointiprosessi on sitten softan kohdalla ongelmallinen. En ole ainakaan tietoinen, että Talenomilla olisi merkittäviä patentteja.
7 tykkäystä
Tilintarkastus on tosiaan eri liiketoimintaa. Kirjanpitäjäorganisaatio ei saa toimia oman asiakkaansa tilintarkastajana. Sitä en osaa sanoa, onko tästä lakia, mutta tiedän asian, koska olen itse kysynyt asiaa omalta kirjanpitotoimittajaltani (iso suomalainen). Siksi minun on hyvin vaikea nähdä Talenomia tarjoamassa tilintarkastusta.
2 tykkäystä
Mitähän nyt on meneillään? Sama ralli jatkuu. Ei vaikuta, että olisi mikään yksittäinen taho tämän takana. Volyymi toki ei ole mikään kovin kummoinen, mutta ei mitätönkään.
6 tykkäystä
Onko @Juha_Kinnunen sinulla tietoa tai arviota, kuinka suuri osa tilitoimistoalan asiakaskunnasta on vielä vanhanaikaisessa paperipohjaisessa mallissa, jossa asiakas lähettää kerran kuussa ostolaskut ja myyntilaskut tilitoimistoon ja tilitoimisto toimittaa raportteja asiakkaalle paperilla ja sähköpostilla? Tämä kiinnostaa, koska tuon markkinan ottaaminen on huomattavan helppoa verrattuna asiakkaisiin, jotka jo käyttävät joitain nettipohjaista alustaa kuten Procountor, Netvisor, Talenom.
Paperipohjaisessa mallissa tilitoimiston vaihto on asiakkaalle helppoa. Sitä vastoin nettipohjaisessa mallissa asiakas joutuu opettelemaan uuden järjestelmän.
Oman kokemukseni mukaan Talenomin hinnoittelee palvelunsa samalle tasolle, kuin Procountor ja jokin tilitoimisto yhdessä. Tuossa tilanteessa Talenom joutuu tekemään kovaa myyntityötä asiakkaan vakuuttamiseksi.
Paperipohjaisesta mallista siirtyvälle asiakkaalle myynti on helpompaa jo pelkästään sillä perusteella. että nettipohjainen malli on kustannustehokkaampi. Minulla on tästä henkilökohtaista kokemusta.
5 tykkäystä
4 tykkäystä
Harmittaa kyllä omalla tapaa kun olin lisäämässä talenomia seuraavasta palkasta, mutta tällä välin kurssi on noussut tuon 6euroa:grin: Joskus myöhemmin lisäilyt sitten…
4 tykkäystä
Omasta näkemyksestä voisin vastailla tähän. Uskoisin, että määrällisesti edm. mainittuja vanhan ajan asiakaskuntia on valtavasti, joskaan liikevaihdollisesti mitattuna niiden osuus ei olekaan enää niin suuri. Yhä enemmän maakuntiin mentäessä ja pienillä ns. vanhanajan toimintamalleilla on ihan yleistä pysytellä ‘vanhassa tavassa’, ja tavallaan uskomatonta kyllä, mutta tietyillä yhdistelmillä se voi olla kokonaisuutena jopa helpompi/halvempi toteuttaa.
Toki esim. sähköinen tiliote ja tilitoimiston työ esim. Netvisorissa nopeuttaa prosesseja aikalailla - hyvänä pohjana juuri vaikka sähköinen tiliote johon asiakas toimittaa osto- ja myyntilaskut kuukausittain paperitse. Käytännössä todella nopea tehdä, etenkin jos paperitositteet jätetään arkistoon eikä kuvata esim. eScaneina pilveen.
Integraatioiden ja digitalisoinnin edut saadaan konkretisoitua vasta isompien asiakkaiden kanssa, kun kirjauksia on paljon. Kun luodaan fiksu linkki esimerkiksi myyntijärjestelmän ja kirjanpidon välillä - voidaan integraatiolla saavuttaa valtavia kustannussäästöjä (ja toisaalta tilitoimistolle mittavia aikasäästöjä), kunhan pohja on kunnossa. Integraatioiden toteuttaminen ei ole ydinfysiikkaa, ja yhä useammat edm. myyntijärjestelmät ovat joutuneet varautumaan niiden kehittämisiin - mutta integraation onnistumisessa vaaditaan toki jonkin verran specifiä osaamista tilitoimiston puoleltakin. Kärjistetysti voidaan sanoa, että integraatioita luodessa tilitoimisto pyörittää tilikartat uusiksi. Joissain tapauksissa myyntisoftan ja taloushallinnon järjestelmän väliin täytyy vielä sovitella muunninta, mikäli data ei kulje käsi kädessä softasta toiseen (ja toki niissä keisseissä joissa myyntisoftaa ei ole tehty edes viemään tavaraa kirjanpitoon asti älykkäällä tavalla)…
Integraationhan ei tarvitse olla myöskään hieno automatisoitu prosessi - välttämättä. Usein hyviin tuloksiin voidaan päästä muutamalla älykkäällä excel-pohjalla. Useista raporteista voidaan parsia dataa pois ja jättää jäljelle olennaisimmat - jotka taas voidaan helposti hyväksilukea älykkäästä excelistä jne. Loppujen lopuksi kyse on vain mielikuvituksen ja viitseliäisyyden mahdollistamisesta. 
Isommissa lafkoissa integraatioilla voidaan saavuttaa valtavia kustannussäästöjä, -50-80%. Tilitoimistolle puolestaan isonkin asiakkaan tilinpitoon kuluu aikaa parhaimmillaan vaikkapa vain päivä. Pienemmissä säästöt ei ole niin suuria, joskin tämä riippuu valtavasti toimialasta ja nettipohjaisen mallin tuottamista säästöistä (ja onko reskontrat ym). Mitä enemmän muuttujia on, lähtien maksupäätteistä ja reskontroista, sitä enemmän nettipohjainen malli säästää. Hyvin yksinkertaisessa puu & palikka oy:ssä tuskin saavutetaan mitään säästöjä - vaan jopa periaatteessa päinvastoin. Tässäkin oletuksena se, ettei tilitoimisto kuitenkaan toteuta kirjanpitoaan oikeasti paperille
Tilintarkastus on tosiaan eri liiketoimintaa, ja omaa työtään ei saa tarkastaa. Tästä syystä tilkkarit eivät voi myöskään antaa spesifejä ohjeita/suosituksia esim. verotuksellisiin asioihin - omaa työtä ei voi tarkastaa. Käytännössä Big 4 -lafkoissahan tämä on silti mahdollista - audit ja tax ovat erillisiä osastoja, ja voivat suorittaa konsultaatiota ja tarkastusta - vaikka palvelevatkin saman organisaation intressejä.
En näe kuitenkaan mitään järkeä lähteä rakentamaan mielenkiintoisia konsernirakenteita tilintarkastusta silmällä pitäen - alalla on big 4 toimijoiden lisäksi vankka mid tier -osasto, jonka lisäksi yhä useampia pieniä toimijoita. Tilitoimistopalveluissa on lähtökohtaisesti markkinaa enemmän ja paremmin kattein.
11 tykkäystä
Tämä on just näin. Kommentoin joskus aikaisemmin tänne sitä, että nykyisistä ERP:eistä on käytännössä helppo tehdä nuo vaadittavat integraatiot ja jos noi rajapinnat on valmiina siellä vastaanottavassa päässä, aika usein siellä päästään sillä, että tarkistellaan syöttötapahtuman jälkeen asioita. Mutta paljon siis tapahtuu jo ERP-puolella. Tiliöintiäkin tapahtuu siis hyvin pitkälle jo ERP:n puolella, ainoastaan tietynlaiset eritystapaukset joudutaan sitten lisäilemään käsin tilitoimistossa (esim. harvoin tapahtuvat ostolaskut).
2 tykkäystä