Tämä. Ja veroja maksetaan etupainotteisesti kun tulos näyttää suuremmalta kuin jos kulut olisi vain kirjattu kuluiksi. En oikeastaan näe hirveästi muita syitä aktivoida taseeseen tavaraa kuin EBITDAan sidotut johdon bonukset ja lainakovenantit. Viisaammat valaiskaa minua mitä järkeä on kaiken mahdollisen aktivoinnissa aineettomaksi omaisuudeksi jos vaihtoehtoja on eli kirjanpitolaki ei pakota? Mielestäni Qt tekee oikein, kun pitää tuloksen matalana eikä sekoita pakkaa aktivointikikkailuilla.
14 tykkäystä
Juhalta 7,50 euron tavoitehinta ja lisää-suositus. Raporttia odotellessa 
E: https://www.inderes.fi/fi/koronatesti-lapaisty-puhtain-paperein
8 tykkäystä
Itse en ymmärrä kirjanpidollisesta puolesta mitään, heitän vain ajatuksiani ilmoille. Vaikuttaako nuo taseaktivoinnit lainarahan hintaan? Talenomin nettovelkaantumisaste on +142% joten lainarahan kustannus ei kai ole ihan mitätön asia. Maallikkona luulisin että lainanantajat kyllä katsovat liiketoimintaa sen verran tarkasti ettei tuolla voisi saada epäoikeudenmukaista hyötyä.
Talenomin taseen kuranttiudesta on keskusteltu muutamaan kertaan ja ymmärtääkseni vuosia sitten osa jätti sijoittamatta Talenomiin koska kyseenalaistivat tuon taseen laadun. Itse olen luottanut näissä asioissa analyytikoihin kun en itse osaa ajatella asiaa tarpeeksi kriittisesti. Lähinnä mietin miten solidi liiketoimintamalli firmalta löytyy velkoja vastaan.
Siellä taisi tällä menneellä kvartaalilla olla kuitenkin leijonan osa aktivoinneista muita kuin asiakashankinnnan kustannuksia. Olisiko ollut yli 2 miljoonaa “ohjelmistoja ja digitaalisia palveluita”.
1 tykkäys
Talenomin johto ja suuromistajat ovat pörssihistorian aikana olleet pääasiassa myyntilaidalla (en ainakaan muista, että kukaan olisi ostanut?). Onhan se paljon mukavampi myydä, kun kurssi on pumpattu huippuunsa kirjanpitokikkailulla.
Sijoittajan näkökulmasta aktivointi on ok menetelmä, jos poistot ovat suunnilleen saman suuruisia. Tuloslaskelma on silloin relevantti. Mutta Talenomin Q1 tapauksessa peräti miljoona euroa kuluja oli piilotettu rapsan loppuosan sivulauseeseen. Minusta nämä pitäisi aina oikaista, jotta saadaan oikea kuva tuloista ja menoista.
Täällä on näköjään jälleen keskustelua Talenomin kirjanpitokäytännöistä, jotka on aiheuttaneet parran pärinää tasaisin väliajoin vuosien varrella. Linkitän tähän vanhan Roastin, jossa silloinen toimitusjohtaja Jussi Paaso kertoo, miksi asiakashankinnan aktivointeja tehdään:
ROAST Talenom 15.5.2018 | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus (asian käsittely alkaa ajassa 22:28). Tuo on toki vanha asia, mutta käsittääkseni perustelu ei ole muuttunut. Seuraan noita toki itsekin enkä halua väheksyä huolianne, mutta en itse näe asiaa suurena ongelmana. Jos asiakkaat ei ole kannattavia tai ne menetetään, ne alaskirjataan taseesta ja sillä on taas tulosvaikutusta. Jos Talenomin asiakasmäärä taas kasvaa nopeammin kuin aiemmat ehditään poistaa, erä kasvaa taseessa. Q1-taseestakin löytyy rivi “Aktivoidut sopimuksesta aiheutuvat menot”, mitä seuraamalla saa kuvan tilanteen kehityksestä. Kassavirtalaskelma on tietysti paras, ja se julkistetaan puolivuosittain.
Lisäksi on hyvä huomioida, että IT-kehityskuluja aktivoidaan myös. Oma automatisoitu kirjanpitojärjestelmä on mielestäni Talenomin kilpailuedun kannalta kriittinen ja osoittanut kilpailukykynsä useaan otteeseen. Näin ollen nämäkään investoinnit eivät mielestäni ole “höttöä”, vaan niillä on konkreettinen arvo liiketoiminnan kannalta. Tästä kritiikkiä on toki tullut muutenkin vähemmän, koska noita IT-kehityskuluja aktivoidaan yleisesti.
Tuloslaskelman näyttävän tuloksen epäileminen on aina tervettä, mutta tässä nyt mielestäni ei ole dramatiikkaa. Halutessaan nuo luvut voi kuitenkin oikaista ja katsoa, miltä case näyttää sitten.
29 tykkäystä
Velkaantumisastetta tarkastellessa kannattaa muistaa tuon IFRS 16 kirjanpidon vaikutus siihen. Se nostaa Talenomilla sitä ehkä noin 40 pinnaa ylöspäin, vaikka mikään ei ole muuttunut. On tuota velkaa jonkin verran, mutta huomioiden vakaa bisnes ei millään tapaa huolestuttavasti
Voi noita spekuloida onko sillä vaikutusta lainarahat saantiin ym. Puhutaan kuitenkin pörssiyhtiöstä, joten vähän epäilen. Minun puolesta on ihan sama vaikka siellä jotain aktivointeja ollaan tehty. Kehitystyötä järjestelmien kehittämiseen on tehty etupainoitteisesti ja tähän mennessä ne ovat tuottaneet oikein hyvin.
3 tykkäystä
Joo ja siis nostaahan aktivoinnit ’firman arvoa’ eli Book Valueta, jolloin PB pienenee ja siten luo painetta kurssin kasvulle. Erityisesti jos E kasvaa myös.
Olen samaa mieltä ettei tässä ole dramatiikkaa ja sitä paitsi pitkällä aikavälillä firmat perusfundat, eli kyky tehdä positiivista kassavirtaa, määrää tahdin.
1 tykkäys
EVLIn näkemys 28.4.2020
Talenom yhtiöpäivitys: defensiiviset piirteet näyttäytyvät
Talenomin Q1 tulos oli hieman odotuksiamme parempi. Liikevaihto kasvoi 17,4 % 17,4 milj. euroon (Evli 16,9 milj.) ja liikevoitto oli 3,7 milj. euroa (Evli 3,5 milj.). Talenom antoi numeerisen ohjeistuksen vuodelle 2020 ja odottaa liikevaihdon olevan 64-68 milj. euroa ja liikevoiton olevan 12-14 milj. euroa. Yhtiön uusmyynnin suunnitelmat ovat koronaviruspandemiasta huolimatta edenneet lähes suunnitelmien mukaisesti. Talenom jatkaa investointeja asiakaskäyttöliittymiin ja väläytti suunnitelmia uudesta pienasiakaskonseptista, joka rajallisten tietojen perusteella vaikuttaa mielenkiintoiselta mutta liikevaihdossa uusi tuote näkyisi mitä todennäköisimmin aikaisintaan vuonna 2021. Talenom on lisäksi sopinut 10 milj. euron lisälainasta, joka on käytettävissä yrityskauppoihin ja kasvua tukeviin hankkeisiin Suomessa ja Ruotsissa.Ennustemuutoksemme Q1:n jälkeen ovat rajallisia ja odotamme liikevaihdon olevan 67,3 milj. euroa ja liikevoiton olevan 12,5 milj. euroa. Lähitulevaisuuden riskit koronaviruspandemian myötä ovat rajallisia ja kohdistuvat lähinnä volyymilaskutukseen. Tilanteen mahdollisesti pitkittyessä ja konkurssien määrien kasvaessa olisi suurempi vaikutus näkemyksemme mukaan nähtävissä vasta 2021 asiakkaiden kirjanpitovelvoitteiden myötä. Tilitoimistomarkkina on osoittanut erittäin defensiivisiä piirteitä ja lähitulevaisuuden epävarmuus saattaa avata lisää mahdollisuuksia epäorgaaniseen kasvuun.
Talenomin sijoitustarina on edelleen houkutteleva historiallisen kehityksen ja defensiivisen luonteen myötä. Arvostus ei mielestämme ole ihan yhtä houkutteleva, osakekurssin ollessa taas ennen koronaviruspandemian aikaisilla tasoilla. Nostamme tavoitehintaamme 7,0 euroon osakkeelta (aiemmin 6,7), mikä ennusteillamme tarkoittaa noin 32x 2020E P/E kerrointa, PIDÄ-suosituksemme säilyessä ennallaan. Lue koko raportti täältä.
6 tykkäystä
Tuohan tässä keississä lähinnä haisee. Toisaalta eihän siellä ole niin merkittävää osakepottia ja valtaa kuin kahdella Tahkolalla, että pumppaus ja dumppaus olisi mahdollista yrittää mega tilipäivän toivossa. Tätä epäilystä ei kyllä helpota sekään, että Talenom työntää kasvuyhtiöksi todella merkittävästi kassavirtaa ulos osinkoina vaikka selkeästi rahalle on tarvetta myös epäorgaaniseen kasvuun. Samoihin taskuihin nuokin osingot suurelta osin virtaa. Heidän myyntejä odotellessa mikäs siinä on kyydissä istua. Huolikin saattaa mitä todennäköisemmin osoittautua turhaksi.
3 tykkäystä
Menin ja lueskelin ajan kanssa osarin ja Juhan yhtiörapsan, ja päälle katselin vielä toimarin haastattelun. Huomioita näiden perusteella:
-
Uusmyynti lähes aikataulussa. Tosin hieman huolta tuli siitä, että “tarjouskanta ennätyssuuri”, mutta “kauppoja ei päästä klousaamaan”, sekä “rahoitussopimuksia 3-kertainen määrä normaaliin verrattuna”, mutta “asiakkaat eivät ole hyödyntäneet hakemaansa rahoitussopimusta”. No, ehkä tällaiset kuitenkin kääntyvät näin poikkeustilanteessa positiivisen puolelle.
-
Lähikuukausille ei odoteta konkurssiaaltoa. Jos tilanne pahenee ja jatkuu, niin loppusyksystä saattaisi tulla konkurssien ja asiakkaiden ongelmien kautta hankaluuksia myös Talenomille. Asiakaskunta kuitenkin hajautunut eri toimialoille, joten ei olla yksittäisten alojen varassa.
-
Ohjeistuksen yhteydessä maininta: “Normaalissa taantumassa tilitoimistoala on kasvanut.”
-
10 M€ lisälainaan suhtaudun positiivisesti, etenkin kun tuntui siltä, että kasvun kiihdyttäminen Ruotsissa ja pienempien tilitoimistojen ostelu Suomessa näyttää houkuttelevalta. Rantala mainitsi, että integraatio-osaaminen on kehittynyt siinä määrin, että yritysostojen takaisinmaksuaika on koko ajan lyhenemään päin. Sitä pidän selvästi positiivisena.
-
Pienasiakaskonsepti kuulosti erittäin mielenkiintoiselta ja siitä melkein aloin vähän innostua. Rantalakin oli tästä uudesta aluevaltauksesta aivan mehuissaan. Ehkä se tarttui meikäläiseen. Heittäisin tähän selvityspyyntöä @Juha_Kinnunen, että minkälainen markkina tästä alle 400 000 euroa vaihtavista yrityksistä voisi avautua? Ymmärsinkö oikein, että tässä kotimaan potentiaalinen markkina voisi tuplaantua ja kaiken lisäksi säästettäisiin kenttämyynnin kuluissa? Ilmeisesti tässä asiakassegmentissä homma on pääasiassa edelleen paperin pyörittelyä pienten paikallisten tilitoimistojen kanssa. Näin ainakin sen perusteella, mitä on oman kylän yrittäjien touhuja katsellut.
-
Nythän tässä on aika monipuolisestikin kasvumahdollisuuksia: pääasiakassegmentin orgaaninen kasvu + pienasiakaskonsepti + yritysostot + KV/Ruotsi + muut palvelut (esim. rahoitus ja konsultointi). Tulonlähteiden lisääntyminen on hyvä asia, kunhan ei lähdetä hosumaan strategian ulkopuolelle.
-
Ruotsin osalta hommat etenee suunnitelmien mukaan. Siellä ilmeisesti itse toimintaan liittyvät kirjanpito-/tilitoimistoasiat saadaan kyllä hoidettua kaikissa tilanteissa ja ilmeisesti myös myynti on lähtenyt vetämään siten kuin toivotaan.
Menin ja ostin hieman lisää Talenomia eilen. Kivaahan se olisi ollut jos olisi pystynyt ostamaan vitosella muutama viikko sitten, mutta silloin meni rahat toisiin kohteisiin ja käteistäkin oli aika rajallisesti. Sellaista se on tämä kuukausittaisen palkkapäiväostajan elämä.
17 tykkäystä
Talenomin koronasivusto on mielenkiintoinen, mutta voiko tuo pitää paikkaansa, että pankkitilin saldo pyörii tuolla 15k€ nurkilla? Sehän on järkyttävän vähän verrattuna siihen, että keskimääräisen asiakkaan liikevaihto lienee yli miljoona euroa. Todennäköisesti ymmärsin siis lukuja väärin.
Erittäin hyviä kommentteja. Ainakin itselläni luotto yrityksen kykyyn luoda omistaja-arvoa useita vuosia eteenpäin vahvistui eilisen jäljiltä.
Jos sallit, kommentoisin Talenomin markkinan kokoa ja pienasiakaskonseptia. Olen ollut siinä ymmärryksessä että Talenomin ’vanhan bisneksen’ target markkina on käsittänyt noin 50,000 yritystä. Ottaen huomioon että Talenomin liikevaihto oli yli 50 meur viime vuonna ja keskimääräinen asiakaslaskutus on noin 5,000 euron luokkaa, Talenomilla oli viime vuonna reilut 10,000 yritystä asiakkaina. Lisäksi tästä voidaan laskea vanha kohdemarkkinan koko euromääräisenä eli noin 250 meur (50,000 * 5,000). Kuten mainitsit, Otto-Pekan mukaan uusi pienasiakaskonsepti tuplaa markkinakoon. Yrittäjät.fi sivuston mukaan yrityksistä valtaosa (93%) on alle 10 hengen yrityksiä ja yrityksiä kokonaisuudessa on noin 285,000. Jos oletetaan että uusi asiakassegmentti käsittää selvästi yli 200,000 yritystä ja tämän kohdemarkkinan koko on samaa luokkaa kuin ydinbisneksen (250 meur), tällöin keskimääräinen asiakaslaskutus putoaa reiluun tuhanteen euroon vuodessa tässä segmentissä. Tämä lienee järkevää koska pienillä yrityksillä ei ole resursseja maksaa Talenomille 5,000 euroa vuodessa. Mikä tässä konseptissa on mielenkiintoisinta on se että:
- Orgaaninen kasvu mahdollisesti kiihtyy lähivuosina
- Tämä asiakaskonsepti pystyy kompensoimaan hidastuvaa kasvua ydinsegmentissä vuosina x eteenpäin (ehkä 2023/2025 eteenpäin)
- Marginaalit, jopa noin tuhannen euron vuosilaskutuksella, ovat korkeammat kuin ydinbisneksessä
Summa summarum, vaikea nähdä miten yritys ei saavuttaisi selvästi yli 15% eps kasvua pitkälle hamaan tulevaisuuteen. Toki, muistetaan Talenomin poisto/aktivointi kikkailu mutta silti.
14 tykkäystä
Hienoa pohdintaa. Ilo lueskella. Ja olen ehdottomasti samoilla linjoilla siinä, että pienasiakaskonsepti on kyllä hyvin mielenkiintoinen avaus. H1-päivityksiä ja syksyn (?) virallista julkaisua odotellessa.
1 tykkäys
Toimitusjohtaja laittanut osaketta myyntiin reilulla 600 000 eurolla ja talousjohtajakin hieman alle puolella miljoonalla.
4 tykkäystä
Taitaa selittyä aiemmilla optiomerkinnöillä nuo myynnit:
Mitä nyt toimitusjohtajan lukuja vilkaisin, merkintämäärät olivat samat kuin myyntimäärät. Eli vanha omistus on pysynyt vakaana, Huhtalan omistus Talenomista on ollut noin 1,2 % ja luulisin, että tuo on hänenkin omaisuudestaan merkittävä summa.
Eihän se tietenkään koskaan positiivinen uutinen ole, kun johto myy osaketta, mutta en näe tässä suurempaa dramatiikkaa. Siellä on vuosien jälkeen tullut palkkapäivä (ohjelmat alkoi 2016). Suomessahan optiojärjestelmän suurin hyötyjä on lopulta verottaja, joka nappaa noista todennäköisesti ~60 % suoraan takaisin veroina. Jos kaikki optiot haluaisi pitää, niin pitäisi lapioida merkinnän lisäksi myös noihin veroihin. Tässä meni toki kaikki eli +/- 0.
30 tykkäystä
Mukava saada analyytikon näkemys myynteihin. Monien yhtiöiden kohdalla myyntejä spekuloidaan eri ketjuissa rajustikin ja tällaiset puheenvuorot voisi laittaa joidenkin yhtiöiden osalta spekulaatioita oikeisiin mittasuhteisiin.
8 tykkäystä
Kyllä tämä kokonaisuus on vähän ikävä. Aktivoinnit taseeseen ja nyt myynnit.
3 tykkäystä
Talenom joutuu aktivoimaan uuden asiakkaan käyttöönottokulut. Poistoaika on muistaakseni 10 vuotta. Kun vuotuinen myynti on selvästi enemmän kuin aikaisempina vuosina, siitä kertyy myös aktivoitavaa aikaisempia vuosia enemmän. Eikö sekin vaikuta tähän?
2 tykkäystä