Lähinnä ajattelin absoluuttisesti mitä jäisi viivan alle. Paljon varmaan tuosta Ruotsinkin kehityksestä riippuu kannattavuuden kehitys. Onhan siellä varmaan aika paljon hommaa, jos 2023 otetaan asiakkaat isommin omaan systeemiin ja sitä pitää opetella kuitenkin käyttämään.
Viretetäänkö kiikarit 2024 lopulle @Mauri?
Ainakin nuo yrityskauppoihin liittyvät kulut kirjaantuvat tuonne muihin kuluihin (+43%) ja käsittääkseni tulevat suoraan tuloslaskelmalle. Poistotkin juoksee viime vuodelta ja edellisiltä vuosilta vaikka ne tosiaan jakautuu pidemmälle aikavälille. Onhan tuossa kaikki kulurivit kasvaneet liikevaihtoa nopeammin jo viime vuonna niin itse en näe isompaa ristiriitaa tuon hinnankorotusilmoituksen kanssa.
Tulin vaan toteamaan tässä webcastia kuunnellessa että toimari Huhtalan englanninkielen taidot ja presentaatiokyvyt englanniksi ovat luokattomalla tasolla, JÄRKYTTÄVÄÄ kuunneltavaa.
Nyt kun eurooppaa lähdetään valloittamaan niin tällaiset asiat pitää olla kunnossa kun halutaan vakuuttavasti esiintyä uusille sidosryhmille ulkomailla.
Kaveri on kuitenkin ihan vakuuttava suomeksi joten tämä ongelma pitäisi olla helpohkosti ratkaistavissa.
Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut nousivat vuodessa noin 25% 
Nousua suhteessa liikevaihtoon hurjat +1,2%.
Lähinnä kiinnitin siihen huomiota, että nuo “palkka” kustannukset nousivat enemmän kuin liikevaihto ( +23,3%). Huono trendi, mutta ehkä se on tilapäistä.
Jaha kyllähän siellä puhuttiin hyvästä mahdollisuudesta panostaa espanjassa joka painaa kannattavuutta.
Olisi kiva kuulla talenom Johdolta, että minne kärsivällisen sijoittajan kuuluisi kaukoputkellaan tähyillä, eli minä vuonna sitte ebit% taas mahdollisesti vähintään vakaamtuisi/lähtisi kasvuun (suomen vanhoja ihania lukuja muistellessa).
En ole mitenkään pettynyt vaan tähyilen jopa lisäyksiin mahdollisuuksia ja olen valmis olemaan kärsivällinen ja odottelen minä, mutta joku visio olisi kiva. Toisaalta niitä kasvun mahdollisuuksia varmaan nyt tulevina vuosina vaan on…
Juha laittoi tukun hyviä kysymyksiä johdolle webcastissa, mutta en joko ymmärtänyt tai johto vastasi täysin ohi kysymyksen. Tallennetta vielä ei ole joten en pääse kertaamaan kommentteja. Varsinkin jokaista kysymystä koskien asiakaspoistumaa (maksavien) välteltiin kaikinkeinoin ja ympäripyöreästi mainittiin, että asiakkaiden määrä on kasvanut tasaisesti. Tässä nousee kyllä hieman varoitus-flägit itsellä.
Kaikenkaikkiaan jäi siis todella epämääräinen kuva koko presentaatiosta. Sen sijaan, että webcast olisi antanut vastauksia, se lähinnä lisäsi kysymysmerkkeja.
Ylikriittinen suhtautuminen vieraan kielen puhumiseen on niin suomalaista. Puhujan hyvä itsetunto näkyy juuri siinä, kuinka uskaltaa käyttää kieltä, jota ei ole tottunut puhumaan ja joka ei siten voi olla 100% hallussa. Vaikkapa Italiassa ja Espanjassa ei juuri englantia puhuta, joten asiaa ei kannata ylikorostaa. Noissa maissa asiakkaat on joka tapauksessa hankittava paikallisia murteita käyttäen. Jos jotain muuta yrittää, niin ketuiksi menee.
Varmaan noin yleisesti ottaen juuri näin.
Tässä puhutaan nyt kuitenkin kansainvälisen pörssifirman toimitusjohtajasta, ei Raimosta ja Sinikasta tilaamassa Las Palmasilaisesta rantabaarista lounasta. Tästä syystä en mielestäni ollut ylikriittinen, kuten asian ilmaisit.
Jos kuunteli esitystä, niin ei kritiikki mitään ylikriittisyyttä ole. Annan pisteet kuitenkin siitä, että itsevarmasti hoitaa esiintymiset ja puhumiset. Sehän se pääasia on, että ei ainakaan sen takia jättäydytä pois livestä.
Ruotsiin varmasti myös kommunikoidaan paljon englanniksi, joten on tässä englanninkielen käyttöä viikoittain harjoiteltu jo muutaman vuoden ajan?
En minä tällaiselle nyanssille enempää painoarvoa anna, minua asia ei haittaa. Kansainvälistä yritystä johtaessa toki helpottaisi omaa elämää, kun vähän sanavarastoa laajentaisi ja harjoittelisi lausumista ja ääntämistä esimerkiksi yksityisopettajan kanssa.
edit: Jäi pois tästä kun muokkailin, että siitä en ole samaa mieltä, että tällä tasolla ei voisi kansainvälistä yritystä johtaa ja esiintyä. Ei tämä siis ole juurikaan sellainen tilanne, että kieli olisi pakko saada jollekkin next levelille, ennen kuin voi tai kannattaa jatkaa. Kyllä tälläkin menolla pärjää vallan hyvin Euroopassa, ja uskon kielen kehittyvän vuosien aikana. Melkoista rallia suurin osa vetää ymmärrettävistä syistä. 
Tässä Otto-Pekan ja Juhan vähän pidempi keskustelu tuloksesta, kannattavuudesta, orgaanisesta kasvusta, Tili-Jaskan kohtalosta ja strategiasta ja ties mistä. Kellotin kyllä aiheet kuvaukseen. 
Olen tätä osingon maksua yrittänyt pähkäillä, mutta jotain tässä en nyt ymmärrä.
Valittu kasvustrategia on yritysostovetoinen, johon tarvitaan merkittävästi pääomaa. Jos yrityksellä on selkeä kohde mihin allokoida pääomaa, niin minkä takia sitä pitää tunkea takaisin omistajille? Samanaikaisesti yritys tekee suunnattuja osake-anteja, mutta jakaa rahaa omistajille… Onko tässä jokin merkittävä hyöty kun yritysostoja tehdään omalla osakkeella vai mikä tässä on taustalla? Lainarahan käytön ymmärrän, sillä vieraspääoma tuppaa olemaan halvempaa kuin oma pääoma, mutta eikö olisi parempi hyödyntää nykyistä enemmän tulorahoitusta yritysostoissa? Osaisiko joku avata tätä aloittelevalle sijoittajalle.
Tätä osingonjakoa on moni yhtiö perustellut sillä, että kohde sopisi erilaisille sijoittajille.
Mitä ihmeen tulorahoitusta? Kirjanpidon tulosta voi tehdä sillä, että ohjelmistojen ylläpitokuluja sekä asiakkaiden palvelemiseen liittyviä kuluja kirjataan “aineettomaksi” omaisuudeksi (tässä tapauksessa hyvin aineetonta, miltei olematonta jopa), mutta ei siitä yhtään euroa pankkitilille tule.
Hyvä kysymys pohdittavaksi. Itse ajattelen niin, että koska Talenom käyttää yrityskauppoihin omaa osakettaan, osakkeen arvostus/pörssikurssi on merkittävä tekijä, jottei hankinnasta tule liian kallista. Ja koska suomalaiset rakastavat osinkoja, niitä on syytä maksaa, ja jopa mielellään joka vuosi hieman edellisvuotta korkeampana. Yritystä myymässä oleva taho saattaa laittaa meitä osakesäästäjiä suuremman painoarvon osingoille, koska osake on tavallaan valuuttaa. Osinkoa maksavan yrityksen osake on puhtaasti kasvuyhtiöiksi luokiteltujen yritysten heiluvia lappuja vakaampi maksuväline. Ilmeisesti tästä syystä Talenom on käyttänyt markkinatakauksia.
Kyllähän anteja tarvitaan sitouttamaan ostettujen yritysten henkilöstöä. Annat pelkkää käteistä niin juoksevat luultavasti heti pois rahojen kanssa
Toki yhtiö voisi ostaa omia osakkeita, joita sitten käytettäisiin näihin yritysostoihin
Yksi syy voi olla myös henkilöstön palkitseminen. Etenkin jos yritys on ostanut muita yrityksiä ja sitouttanut avainhenkilöitä osakkeilla. Lisäksi tietysti oma henkilökunta. Perus palkkatyöläiselle nuo osingot saattaa olla iso osa vuosiansioita ja näin niistä pääsee hyötymään tasaisesti. Toisinaan voi olla ongelma, jos henkilöstö pystyy hyötymään osakkeistaan ainoastaan myymällä ne
Katsoin nauhoitteen ja vahvasti sama tunne jäi. Aika hermostuneen oloinen tunnelma ja ei tuosta kyllä jäänyt sellainen vaikutelma, että nyt maailma valloitetaan täysin uniikilla tuote- ja palvelukonseptilla. Jopa perinteinen startup repliikki vilahti “muilla ei ole vastaavaa konseptia, kuin meillä”.
Toivon parasta ja pelkään pahinta.
Analyytikon aamukatsauskommentit Q4-tuloksen jäljiltä. 
Suositus pysyy ennallaan (VÄHENNÄ), tavoitehinta tarkentuu 9,00 euroon (edellinen: 9,50 €).
