Talenomin ollessa (näemmä kasvavassa) vahvassa ylipainossa salkussani, olen tätä toki miettinyt.
Talenom on kehittänyt automatosoitua kirjanpitojärjestelmää useita vuosikymmeniä. Primitiivinen uhka on jokin uusi toimija kehittää nollasta paremman järjestelmän GPTn avulla ja valloittaa markkinan.
Ymmärtääkseni GPT soveltuu hyvin käyttöön, jossa “sinne päin” oleva lopputulema riittää. Näin on kun tuotatetaan kuvia ja tekstejä. Lisäksi GPTn etu on että tulosta voi iteroida palautteen perusteella paremaksi. Ymmärtääkseni tilitoimistobisnes on enemmän sellaista “pennilleen oikein ja kerralla”-toimialaa.
Toki omiin ajatuksiini en juuri luota. Uskon kuitenkin että Talenom seuraa AI-tilannetta ja ennakkoluulottomasti miettii itse mahdollisuuksia käyttää sitä. Luulisin että vuosien automatisointikokemus on antanut jonkin käsityksen että miten sitä voisi hyödyntää.
Jos saa toivoa, niin toivoisin että GPTä onnistuttaisiin hyödyntämään siinä, että järjestelmän käyttöönottoaikaa saataisiin lyhennettyä. Jossain yhteydessä sanottiinkin, että tavoite on tuota lyhentää, mutta viimeisessä osarissa tästä ei ollut enää mainintaa.
Luulen että Talenom (kuten lähes joka muukin firma) tulee heittään AIsta jotain kommenttia seuraavassa osarissa.
Kiitos, juuri tällaisia kommentteja hainkin keskustelunavauksella. Osaatko arvioida, että kuinka paljon “vallihautaa” Talenomilla on omissa tuotteissaan? Haen tällä sitä takaa, että miten nopeasti mahdollisesti markkinalle tuleva uusi yritys voi luoda heti paremman sovelluksen vrt. yrityksiin, jotka ovat alalla toimineet pidempään?
Näkisin, että yhä enemmän ja enemmän manuaaliset tietojen siirtotyöt tulevat vähentymään ja poistumaan. Silloin asiantuntijan aika tulisi käyttää tuon materiaalin analysointiin ja johtopäätöksiin tai jossain tapauksissa johonkin ihan muuhun.
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana
44 893 388
43 731 739
2,7 %
Nettotulos, 1 000 euroa
2 057
3 748
-45,1 %
Talenom haluaa olla edistämässä Euroopan pk-yritysten digitalisoitumista. Aika voimakkaalle kasvulle on näkemyksemme mukaan juuri nyt, koska Euroopan talouden hallinnan markkina digitalisoituu ja konsolidoituu. Tätä muutosta kiihdyttävät useat meneillään olevat toimialan merkittävät rakennemuutokset. Esimerkiksi verkkolaskudirektiivin käyttöönotto EU:ssa pakottaa jokaisen yrityksen ottamaan käyttöön ohjelmiston, joka mahdollistaa verkkolaskujen lähettämisen ja vastaanottamisen. Olemme määrätietoisesti kehittäneet järjestelmiämme vastaamaan digitalisaation tuomaan toimintaympäristön muutokseen. Näiden syiden vuoksi olemme valinneet strategiseksi painopisteeksi voimakkaan kasvun monessa eri Euroopan maassa, vaikka se suunnitellusti painaa suhteellista kannattavuuttamme lyhyellä aikavälillä.
Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana edistimme strategisia painopistealueita määrätietoisesti:
Digitaalisen jakelun kiihdyttäminen eteni uusien nettisivujen ja yhtenäistetyn brändin myötä. Digitaalisen ostamisen polkua onnistuttiin yksinkertaistamaan, mikä näkyy tuloksekkaampana myyntinä. TiliJaskan tuotteet on nyt korvattu Talenom ja Talenom One -tuotteilla.
Pankkipalveluiden jakelussa edistyttiin, ja Talenom Tilit ovat nyt käytössä testiasiakkailla. Laajennamme tilien ja korttien jakelua vaiheittain kevään aikana.
Ruotsissa oman ohjelmiston käyttöönotossa on sesonkiaikana keskitytty toiminnallisuuksien hiomiseen ja uusien ominaisuuksien, kuten maksupalveludirektiivi PSD2:n, käyttöönottoon. PSD2 velvoittaa pankkirajapintojen avaamisen koko EU:n alueella, mikä mahdollistaa pankkipalvelujen liittämisen osaksi tilitoimiston palvelutarjontaa. Tämä tarjoaa helppokäyttöisen maksamisen asiakkaalle sekä tehostaa kirjanpitäjän työtä. Pohjautuen Suomen kokemuksiin, Talenomin prosessien ja kirjanpito-ohjelman käyttöönotto mahdollistaa rutiinityöajan lyhentämisen jopa neljännekseen nykyisestä.
Yritysostokohteiden tuottavuuden parantamisen projekti eteni. Saimme yhtenäistettyä tehokkaan integraatiomallin yritysostokohteen haltuun ottamiseksi.
Liikevaihtomme kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 24,2 (24,1) prosenttia 31,3 (25,2) miljoonaan euroon jääden hieman tavoitellusta tasosta volyymipohjaisen ja konsultatiivisen laskutuksen osalta sekä heikon kruunun kurssivaikutuksen vuoksi. Kasvu perustui useisiin yritysostoihin Ruotsissa ja Espanjassa sekä vahvaan orgaaniseen kasvuun Suomessa. Käyttökate oli 8,4 (8,9) miljoona euroa, ja käyttökateprosentti oli edelleen vahva 26,7 (35,2). Käyttökatetta rasitti Espanjassa syksyllä 2022 hankittu järjestelmäalusta, jonka käyttökatetta heikentävä vaikutus oli noin 0,5 (0,0) miljoonaa euroa. Lisäksi yrityskauppoihin ja muihin kuluihin liittyvien kertaluonteisten erien heikentävä vaikutus oli 0,5 miljoonaa euroa suhteessa vertailukauteen. Liikevoitto oli 3,5 (4,9) miljoona euroa, ja liikevoittoprosentti oli 11,0 (19,3). Suhteellista kannattavuutta painoi suunnitellusti tekemämme panostukset kasvuun, palkkainflaatio sekä yrityskaupoista johtuvat integraatio- ja muut kulut.
Tulosjulkistustilaisuus
Talenom kertoo Q1-tuloksestaan tarkemmin tänään 20.4.2023 klo 10 alkavassa tilaisuudessa.
Tilaisuus on suomenkielinen, ja sitä voi seurata joko webcastin kautta osoitteessa https://talenom.videosync.fi/q1-2023 tai yhtiön tiloissa Sanomatalossa (Töölönlahdenkatu 2, 00100 Helsinki).
Käyttökate laski -5,6 % ja oli 8,4 (8,9) miljoonaa euroa eli 26,7 (35,2) % liikevaihdosta. Käyttökatetta rasitti Espanjassa syksyllä 2022 hankittu järjestelmäalusta, jonka käyttökatetta heikentävä vaikutus oli noin 0,5 (0,0) miljoonaa euroa. Lisäksi yrityskauppoihin ja muihin kuluihin liittyvien kertaluonteisten erien heikentävä vaikutus oli 0,5 miljoonaa euroa suhteessa vertailukauteen. Liikevoitto laski -28,9 % ja oli 3,5 (4,9) miljoonaa euroa eli 11,0 (19,3) % liikevaihdosta. Kannattavuutta painoivat panostukset kasvuun, palkkainflaatio sekä yrityskaupoista johtuvat integraatio- ja muut kulut.
Jotenkin vaikka odotin tämänlaista Q1 tulosta niin silti petyin. Suomessa sitä samaa, Ruotsissa potkaistaan kannatavuuden parantamisen tölkkiä taas eteenpäin ja Espanjassa poltetaan rahaa veivaten asiakassegmenttejen välillä
Ihmetyttää miten kannattavuutta rasittavat yritysjärjestelyihin liityvät kulut olisivat kertaluontoisia yrityksellä joka tekee jatkuvasti yritysjärjestelyjä.
Onhan ne joka kerta kertaluonteisia, mutta eri firmoista.
Kyllä tuossa on aikanaan iso tulos potentiaali, kun kasvetaan räväkästi, mutta nyt on tällainen vaihe, missä tulosta ei niin tehdä, tosin hinnan korotuksista taisi olla maininta että oli katsauskauden lopulla tehty?
Positiivista kuitenkin näyttää olevan, että Talenomin johdolla ei ole ongelmia lopettaa jos joku ei näytä toimivan. TiliJaska oli hieno idea mutta ei ottanut ilmaa siipien alle, joten nyt pistettiin hyllylle. Sama jos Espanjassa nähtiin, että kannattavampia asiakkaita löytyy niin miksi ei tähdätä niihin. Kunhan homma pysyy terävänä eikä liikaa veivailla niin jospa se siitä.
Ruotsissa ei orgaaninen kasvu suju. Yritysostojen varassa ollaan. Kannattavuus ei parane vielä 2023, joskus myöhemmin sitten. Hinnankorotukset ovat olleet pienempiä kuin Suomessa.
Italiassa ei nähdä kovin hyvää mahdollisuutta yritysostoille, fokuksena (yrittää) kasvaa orgaanisesti.
Suomessa sen sijaan orgaaninen kasvu on ollut hyvää.
Summa summarum Suomi etenee hyvin mutta omaan makuun toiminta ulkomailla ei vakuuta. Aika paljon mennään ulkomailla nyt sijoittajana ns toivottavasti paranee strategialla. Ei hyvä.
En kovin tarkkaan vielä ehtinyt perehtyä, mutta tällaisen peilauksen tein:
Näyttää siltä, että kulut tulee kyllä läpi rivakasti, mutta tavoitteiden mukainen kasvu antaa odottaa itseään. Toki raportissa nyt ja aiemminkin on puhuttu, että kulut on etupainotteisia, mutta onhan tuossa jo aika iso kaula annettu keskipitkän aikavälin tavoitteisiin.
Ohjeistuksen osalta kasvu on hyvin haarukassa, mutta käyttökate aika rajoilla ja liikevoitossa jo takamatkaa:
Talenom arvioi vuoden 2023 liikevaihdon olevan noin 120–130 miljoonaa euroa sekä euromääräisen käyttökatteen ja liikevoiton kasvavan edellisestä vuodesta.
Meni perhana premiumit vanhenemaan luottokortin vanhenemisen myötä, niin en tähän viestiin saa Juhan rapsoista kvartaalikohtaisia lukemia. Ulkomuistista kaivelisin, että Q1 ja Q4 oli vahvempia ja kesäkuukaudet hiljaisempia. Jos siis tuota ohjeistuksen kertymistä haluaa pohtia.
Toisaalta Ruotsissa voi myynti tiimin olla vähän vaikea myydä, kun omaa tuotetta ei vielä sinällään kunnolla ole.
Tai ainakin oman tuotteen pitäisi parantua ajan kanssa myyjille.
Jonkinlainen pohja kannattavuus on varmasti ollut Ruotsissa ja Espanjassakin, mutta tietysti sen syö nyt etupainotteiset organisaatio vahvistukset.
Paras juttu toki on että Suomi kasvaa kohtuullisesti orgaanisesti ja siellä kannattavuus on varsin hyvä ja hinnan korotukset tulee q2 eteenpäin Suomeen.
Ulkomaiden osalta toki koitellaan sijoittajien kärsivällisyyttä. Sen myönnän kernaasti.
Esim. Ruotsin osalta on kyllä monesti ollut itsellä mielikuva, että kohta aletaan laskemaan sitä 3 vuoden kehityskäyrää, mutta ehkä sitä aletaan vähän isommalle satsille laskemaan sitten 2024 alusta? Tai 2023 syksystä.
Toki jos yritysosto putki pullottaa, niin sitten niillä ostoilla tietysti heikennetään sitä mahdollista parannusta tai sen näkymistä.
Suomen osalta jos tulee se n. 10%+ hinnan korotus, niin sehän on kuitenkin merkittävä parannus, vaikka se nyt tuleekin vajaalle 3/4 osa vuodelle, mutta 2024 se sitten varmaan on koko vuodelle, ellei kustannukset sitten edelleen karkaa.
Jos n. 120-130 milj. Liikevaihdosta n. 75% olisi Suomesta ja oltaisiin pohjalla siellä 23-24% ebit tasolla, niin kyllähän siitä tulosta tulisi Suomesta jo jonkun verran, jos oletetaan, että Suomessa ainakin osattaisiin yritysostot integroida?
Millainen mahtaa olla lisäarvopalvelujen penetraatio, eli onko niissä vielä myytävissä lisää Suomessa?
Tuon osalta puhuttiin positiivisesti syksyllä myydyistä, jotka näkyivät nyt q1, mutta kukaan ei ymmärtänyt kysyä miten niiden osalta on mennyt myynnin suhteen q1 osalta.
Nämä suhteet kyllä lasketaan vuositason luvuista. 2022 käyttökate oli 32 MEUR (ohjeistettu nousevan 2023), korollista nettovelkaa oli nyt 68 MEUR. Eli vähän yli kahden on nyt kerroin, missä ei draamaa ole.
Talenomin yritysostovetoinen kasvu jatkui voimakkaana, mutta kasvuinvestoinnit painoivat kannattavuutta ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Toimitusjohtaja Otto-Pekka Huhtala kommentoi analyytikko Juha Kinnusen haastattelussa.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:16 Suomessa vahvaa orgaanista kasvua
2:09 Arvostustasot Ruotsin ja Espanjan yritysostoissa
03:37 Orgaaninen kasvu Ruotsissa ja Espanjassa
04:37 Kustannusten nousu painoi kannattavuutta
05:46 Espanjan kannattavuus
06:59 Yritysostoihin liittyvät kulut
08:09 Omien ohjelmistojen käyttöönotto Ruotsissa
10:12 Ruotsin kannattavuus
11:46 Nettorahoituskulut koholla
12:22 Ohjeistus vuodelle 2023 ennallaan
Tällainen osui silmään. Talenomin kumppanuuspuoli ei ole itselleni ollenkaan tuttu, mutta jos joku osaa kommentoida laajemmin, niin olisi ihan kiinnostavaa.
Salkunrakentaja on kirjoittanut jutun Talenomista ja sen tulosta. Jutussa on lainattu mm. toimarin ja firman juttuja sekä Juha Kinnuksen pohdintoja.
Tilitoimistopalveluiden tarjoaja julkisti torstaina tammi-maaliskuun tulosraporttinsa. Yhtiö on kasvanut vakuuttavasti viime vuodet. Kun vuonna 2018 yhtiön liikevaihto oli 49 miljoonaa euroa, nousi se viime vuonna jo 102 miljoonaan euroon. Neljässä vuodessa liikevaihto on siis yli kaksinkertaistunut.
Yhtiö on pystynyt myös pitämään kasvun kannattavana. Tosin sijoitetun pääoman tuotto laski viime vuonna 14 prosenttiin, kun se vuonna 2021 oli 17,7 prosenttia.
