Mukava kuulla, ilo on hyvästä. Suosittelen kuitenkin tutustumaan ennusteiden taustoihin, joita käsitellään esimerkiksi tuoreessa raportissa
Raportti löytyy täältä. Suosittelen kiinnittämään huomiota erityisesti siihen, miten paljon viime vuosina on käytetty rahaa yritysostoihin ja miten dynamiikka niiden kannattavuuden kanssa on toiminut. Suomessa strategia on todistettu, mutta ulkomailla Talenomilla vastaavia näyttöjä ei ole. Epävarmuutta ennusteisiin tietysti liittyy, mitä olen myös raporteissa korostanut. Jos strategia kuitenkin toimii, ennusteet ovat hyvinkin realistiset - vaikkei kaikki käänteitä koskaan osaa vuosien päähän ennustaa.
Yleensäkin olisi mielestäni tärkeää ymmärtää, miten paljon tulevien vuosien tuloskehitys riippuu yhtiön strategisista valinnoista - nyt panostetaan (kansainväliseen) kasvuun, aiemmin pistettiin kannattavuutta kuntoon. Molempi parempi, mutta siihen Talenomin kone ei vaan taivu nykyisellä liiketoimintamallilla.
Analyytikoita aina syytetään siitä, että ennusteet tehdään viivoittimella, mutta ilmeisesti niin pitäisikin toimia - muuten ennustetaan esimerkiksi ihmeparantumista
Sulla taitaa mennä vähän ebit-% ja ebitin muutos sekaisin. Molemmat toki ovat prosenttilukuja, mutta kertovat eri asioita. Ebit-% (kannattavuus) on noilla luvuilla ihan samoilla tasoilla vuosina 2022 ja 2025. Kyllähän sen absoluuttisen ebitin pitää keskipitkällä aikavälillä kasvaa ihan huomattavasti, jos liikevaihtoa aiotaan kasvattaa +30% vuodessa tai sitten tuossa kasvussa ei ole mitään järkeä.
Eikös se ebit-% tuossa jatka pidemmän aikavälin laskutrendissä edelleen. Olisiko siihen tosiaan pitänyt piirtää viivoittimella tasainen lasku että kelpaisi? Ennusteet on parhaimillaankin vain valistuneita arvauksia ja se koskee myös vuosia -23 ja -24. Ilmeisesti vain 2025 ennusteet hiertää kun ne ei osu omiin ajatuksiisi?
Kyllä sillä viivottimellakin voi olla monta kulmaa. Jos nyt on tultu kelkkamäkeä alaspäin EBIT muutoksen osalta niin hyvin kyllä saavat kaverit hoitaa, että sitä pystytään vuonna 2025 nostamaan 36%, jos träkki näyttää jotain ihan muuta. Ihan sen voi mun puolesta laittaa vaikka vaakatasoon osoittamaankin välillä. Tai hieman maltillisempaankin kulmaan.
2019 - 2023 eli neljässä vuodessa EBIT tulee todennäköisesti nousemaan absoluuttisesti 5,7 M€. Vuonna 2025 yksinään 7,1 M€.
Tavallaan ihan hyvä, että Talenom on pitänyt kiinni nousevasta osingosta. Tasaa hyvin sijoittajan riskiä kun tällä hetkellä firmalla tuntuu olevan niin monta kasvupanosrautaa tulessa, että niiden potentiaalinen yhteenlaskettu oman pääoman tuotto vaikuttaa hieman kyseenalaiselta. Ite kuitenkin pysyn kyydissä mukana koska riskit tuntuvat olevan kohtuu rajalliset Talenomin bisneksissä ja yritysostokohteissa.
Salkunrakentaja on kirjoitellut tiiviin jutun Talenomista ja sen tuloksesta.
Ruotsissa Talenomin kasvu oli edelleen erittäin vahvaa. Liikevaihto kasvoi 81,8 prosenttia 19,4 miljoonaan euroon.
Huhtalan mukaan Ruotsin liiketoiminta oli nopean kasvun ja kehityksen vaiheessa. Integraatiotyö kiihtyi ja Talenomin oman alustan käyttöönotto on aloitettu, mitkä rasittivat kannattavuutta. Alustan käyttöönotolla on pidemmällä aikavälillä positiivinen vaikutus tulokseen, Huhtala arvioi.
Espanjassa yhtiö on luonut pohjaa voimakkaasti digitalisoituvalle markkinalle. Talenom hankki yrityskaupalla oman digitaalisen jakelukanavan ja alustan asiakkaiden arjen helpottamiseksi. Lisäksi yhtiö vahvisti omaa palvelutuotantoa yrityskaupoin jo ennestään vahvan asiantuntijayksikön rinnalle.
Olet takertunut tuohon yhteen datapisteeseen, joten tässä nyt sinulle hieman kontekstia pidemmältä aikavälilltä. Auttaa myös arvostelemaan tuota sinun kommenttiasi track-recordista, joka sinusta on ilmeisesti huono. Minusta tuo on mennyt aika mukavasti kannattavan kasvun merkeissä.
Muutama kommentti avuksesi, koska et selvästikään aio raporttia lukea
Kuvassa näkyy hyvin kannattavuuspiikki vuonna 2020, kun yhtiö veti pois etupainotteisia panostuksia koronan säikäyttäessä koko maailman. Sitä kautta näkee, miten etupainotteisia panostuksia oikeasti tehdään ja mitä tapahtuu, jos niitä rajoitetaan. Sen jälkeen on alettu panostamaan kasvuun yhä voimakkaammin ja laajemmalla rintamalla. Viime vuonna tultiin ulos virallisesti aggressiivisen kasvun strategialla. Erityisesti kansainvälinen kasvu on kallista, koska jokainen maa vaatii oman maaorganisaation, tukitoimet, myyntitiimit ja organisaatiossa yleensäkin vaaditaan muutosta. Rajalliseen kokoluokkaan ja skaalaan tämä ei tee hyvää kannattavuudelle.
Huomioisin graafissa lisäksi käyttökate- ja liikevoittomarginaalien huomattavan eron. Investoinnit nousivat voimakkaasti toki jo 2019, kun panostettiin erityisesti omiin järjestelmiin ja teknologiaan. Panostuksia on jatkettu, ja noissa on 5 vuoden poistoaika, joten ne iskevät nopeasti poistotasoon (esim. yritysostojen aineettomissa pidempi 10 vuotta ja vaikutus siten lievempi). Jos oletetaan, ettei uutta “tasokorjausta” teknologiainvestoinneissa tule, niin poistotaso ei enää kasva voimakkaasti 2025 (tänä vuonna vielä nopeammin kuin liikevaihto). Poistomassan voimakkain kasvu siis hellittää painettaan hiljalleen, ja koska tuijotat juurikin liikevoittoa vuonna 2025, tällä on paljon merkitystä.
Ruotsissa kannattavuustaso on tällä hetkellä heikko ja kontribuutio liikevoitossa on nollatasolla. Erityisesti uusia toimintapoja opetellessa tuottavuudessa ja kannattavuudessa tulee yleensä kuoppa. Talenomilla on siis 20 % liikevaihdosta tekemässä dilutoimassa Suomen erinomaista kannattavuutta, mikä on pääsyy yhdessä poistotason nousun kanssa liikevoittomarginaalin laskuun viime vuosina (unohdetaan nyt Espanja ja Italia). Molemmissa taustalla yhtiön omat investoinnit ja panostukset (esim. maaorganisaatiot) kasvuun, ei ydinliiketoiminnan mureneminen (kuten pelkkää liikevoittomarginaalia tuijottava voisi ajatella).
Otetaan väliin suora lainaus Talenomilta: “Yritysostoilla on lyhyellä aikavälillä negatiivinen vaikutus suhteelliseen kannattavuuteen. Yritysostokohteen kannattavuus nousee Talenomin ydinliiketoiminnan tasolle arviolta kolmessa vuodessa siitä, kun uudet järjestelmät on otettu kohteessa käyttöön täysimääräisesti. Ruotsissa uusien ohjelmistojen käyttöönotto on aloitettu syksyllä 2022.”
Tuohon tietysti uskoo ken tahtoo, mutta itse pidän kyllä erittäin todennäköisenä, että Talenomin järjestelmillä pystytään tehostamaan ostokohteiden tuottavuutta ja orgaanisen kasvun mukana kannattavuus paranee. Edellä mainitusta on näyttöjä Suomesta, mutta mikä on realistinen taso Ruotsissa jää nähtäväksi. Joka tapauksessa isot parannukset vaativat vuosia, ja osittain nämä jäävät koko ajan uusien yritysostojen alle.
Mutta palataan siihen vuoteen 2025, jolloin minun “hopium” paljastuu naurettavassa mittakaavassaan. Tänä vuonna Ruotsissa omat järjestelmät otetaan täysimääräisesti käyttöön noin 40 % Talenomin toimistoja, ja ensi vuonna ne ovat oletettavasti käytössä 100 %:n nykyisestä Ruotsin liiketoiminnasta (huomautus, ei kaikissa tulevissa yritysostoissa). Tämä tarkoittaa, että kannattavuusparannuksien Ruotsissa pitäisi alkaa näkyä järkevässä mittakaavassa vuonna 2025 - tuo vuosi johon olet fiksautunut ennusteissani.
Vielä yksi iso tekijä vuoteen 2025: omissa ennusteissani oletan, että yritysostotahti hiipuu hiljalleen tämän vuoden kuluessa ja sitä vaiheessa alkuvaiheen “kannattavuuskuopassa” olevaa liikevaihtoa on suhteellisesti vähemmän. Yhtiöhän on kertonut tämän strategiassaan, mutta ei tietenkään voida olla varmoja, etteikö 2025 päätettäisi pitää kaasu pohjassa. Joka tapauksessa omissa ennusteissamme tämän takia kannattavuuspaine on pienempi. Vuonna 2025 odota kyllä edellleen voimakasta epäorgaanista kasvua, mutta suurempi osa tulee orgaanisesti mm. Ruotsin vetäessä omalla myyntijoukolla (yksi asia mikä lisää kiinteitä kuluja). Osa vuoden 2025 epäorgaanisesta kasvusta tulee tietysti myös vuonna 2024 tehdyistä yritysostoista.
Eli vuonna 2025: Ruotsin kannattavuuden pitäisi parantua merkittävästi, poistojen nousun pitäisi rauhoittua ja yritysostovetoisen kasvun pitäisi hiljalleen rauhoittua. Minä ennustan tämän johtavan 1,3 %-yksikön parannukseen liikevoittomarginaalissa ja sinä sanot tämän olevan täysi vitsi optimistisuudessaan, koska trendi on ollut vuosia alaspäin ja jatkuu sinne investointijaksolla
Yhteenvetona sanoisin, että ennusteeni ovat täysin realistiset nykytiedoilla - joku voisi sanoa jopa varovaiset, mutta en itse luottaisi Ruotsin kannattavuustason saavuttavan Suomea ennen kuin näen todisteita (näkyy graafissa laskevana käyttökate-%) - enkä toisaalta tiedä, montako uutta maata tuossa kohdassa on dilutoimassa kannattavuutta. Lopulta ennusteet menee aina pieleen, koska kaikkea on mahdotonta ennakoida. Silti liiketoiminnan realitieettien ja dynamiikan ymmärtäminen on erittäin arvokasta.
Ja kuten olen täällä usein sanonut: Talenomin ennusteissa kasvu ja kannattavuus ovat käänteisesti linkissä. Jos kiihdytetään kasvua, kannattavuus kärsii lyhyellä aikavälillä. Jos painetaan jarrua, kannattavuus paranee. Mahdotonta sanoa missä asennossa Talenomin kaasupolin on vuonna 2025, mutta tämä skenaario on rakennettu realistisin oletuksin sen pohjalta, mikä strategia ja näkymä nyt on.
Toivottavasti tämä avasi ennusteitani sinulle ja muille lukijoille
Talenom laajentaa toimintaansa Espanjassa ostamalla tilitoimiston Madridista
Talenom Oyj on sopinut ostavansa Madridissa toimivan BKF Asesores, S.L:n koko osakekannan. Ostettava liiketoiminta siirtyy osaksi Talenomia 1.2.2023. BKF Asesores, S.L. tarjoaa kirjanpito-, palkanlaskenta- ja neuvontapalveluita pääasiassa pienille ja keskisuurille yrityksille.
Talenomille siirtyvä liikevaihto ostetusta liiketoiminnasta on vuositasolla yhteensä noin 0,7 miljoonaa euroa. Yritys työllistää yhteensä yhdeksän henkeä, ja he jatkavat Talenomin palveluksessa. Hankinnalla ei ole lyhyellä aikavälillä merkittävää vaikutusta Talenomin taloudelliseen asemaan tai tulevaisuuden näkymiin.
Talenom yhdistää ainutlaatuisella tavalla ohjelmistokehityksen ja tilitoimistoalan osaamisen. Yhtiön tavoitteena on kasvaa sekä orgaanisesti että yritysostoin Suomessa ja Euroopassa.
Talenom Oyj on sopinut ostavansa ruotsalaisen R2 Redovisning Ab:n koko osakekannan. Yhtiö siirtyy osaksi Talenomia 1.2.2023 alkaen. Göteborgissa ja Kungsbackassa toimiva R2 Redovisning Ab tarjoaa kirjanpito-, palkanlaskenta- ja neuvontapalveluita pääasiassa pienille ja keskisuurille yrityksille.
Talenomille siirtyvä vuotuinen liikevaihto ostetusta liiketoiminnasta on noin 0,7 miljoonaa euroa. Yritys työllistää yhteensä seitsemän henkeä, ja he jatkavat Talenomin palveluksessa. Hankinnalla ei ole lyhyellä aikavälillä merkittävää vaikutusta Talenomin taloudelliseen asemaan tai tulevaisuuden näkymiin.
Erinomainen raportti taas kerran. Sangen vaikeasti ennustettava ja analysoitava yritys tästä on kehkeytynyt.
Itse resonoin tätä ensin orgaanisen kasvun kautta. Sen osalta näyttää nyt kehnolta. Suomessa se on hidastunut merkittävästi eikä näköpiirissä ole merkkejä että se tästä kovasti paranisisi. Toki hinnankorotukset auttaa lyhyellä välillä mutta ajan mittaan olennaisempaa olisi pystyä haalimaan uusia asiakkaita ja voittamaan markkinaosuutta. Nyt kasvu pitää hakea yrityskaupoista.
Ruotsissa sama tilanne, kasvu yrityskaupoista ja orgaaninen myynti ei vedä sillä tasolla mitä kasvuyrityksen arvostuksella treidaavalla firmalla olettaisi (10-20%). Merkkejä ei ole että Ruotsissakaan orgaanista kasvua saataisiin kasvuun. Jäljelle jää sielläkin yritysostot joita tehdään ahkerasti. Yritysostovetoinen kasvu johtaa vuosia kestävään kannattavuuden notkahtamiseen. Ja vielä ei ole edes todisteita että Ruotsissa onnistutaan pääsemään Suomen kannattavuudelle.
Espanja ja Italia ovat samaa kastia mutta markkinoina vielä huomattavasti Suomea ja Ruotsia hankalampia - kaukana ja kulttuuri ovat kuin yö ja päivä pohjoiseen verrattuna. Eli yritysostoja ja huonoa kannattavuutta täälläkin. Kannattavuustölkkiä potkitaan jatkuvien yritysostojen kautta koko ajan kauemmaksi.
Yrityksen viime aikainen kyky luoda uutta kasvua uusilla tuotteilla esim tilijaska / kontokalle on kehnoa taso. Tilijaska hupparit löysi tiensä uffin laatikkoon muutamassa vuodessa. No, oppia tuli digimarkkinoinnista sillä tapaa että tiedetään mitä ei pitäisi tehdä ja mikä ei toimi. Vielä puuttuu näytöt siitä, että tiedetään miten se saadaan toimimaan.
Summa summarum, vaikka yrityksen päätuote on varmastikin kilpailukykyinen kyvyttömyys kasvaa orgaanisesti kertoo siitä, että tuotelupaus ei ole kuitenkaan niin vahva että asiakkaat vaihtaisivat oman nykyisen järjestelmänsä Talenomiin. Ns value vs hazzle yhtälö ei vaikuta riittävän hyvältä. Jäljelle jää yritysostoilla kasvaminen kannattavuuden kustannuksella. Itse laittaisin nykyisen alhaisen kannattavuustason jonkinlaiseksi perusolettamukseksi tulevaisuudessa myös. Ja samalla valuaation tulisi reflektoida sitä. Mutta toki tässä voi hyvinkin käydä, mutta aika monta jossia pitää mennä kuin strömsöössä jotta siihen päästään. Omaan makuuni muutama liikaa niitä tällä hetkellä.
Mielestäni oikein valideja pointteja ja kritiikkiä. Kovan ytimen ympärille on pyritty rakentamaan erilaista liiketoimintaa pitkään, ajatukset ovat olleet mielestäni paperilla ihan mielenkiintoisia mutta toistaiseksi tulokset ovat kauniisti sanottuna laihoja.
Silti esimerkiksi Ruotsissa ollaan kuitenkin toistamassa Suomen toimivaa reseptiä, ei siis uutta hokkuspokkus -temppua. Maistuuko sama resepti sitten ruotsalaisille (ja miten hyvin) on eri asia, mutta uskon kyllä sieltä löytyvän Talenomille niche. Espaniat ja Italiat on sitten vielä pidemmissä puissa, ja siellä todistettavaa on vielä enemmän.
Kova on yritysostotahti Talenomilla, tänään laajennuttiin näköjään Espanjassakin ensimmäistä kertaa Barcelonan ulkopuolelle Madridiin. Riskejä piisaa mutta ne sallittakoon niin kauan kuin ydinliiketoiminta jauhaa kuin rasvattu.
Yksi kysymys pitää @Juha_Kinnunen esittää. Tilinpäätöstiedotteesta osui silmään Mazars Redovisningin hankintameno 8,984 m€ + ehdollinen vastike enintään 6,833 m€ (alla kuva). Tätä kun vertaa 30.5.2022 tiedotteessa kerrottuun ostohintaan 4,7 m€ + lisäkauppahinta enintään 7,2 m€ (alla toinen kuva) niin ero on melkoinen. Tämän mukaan kauppahinta olisi viime vuonna 4 kuukauden omistuksen aikana noussut jo noin 4,2 m€ alkuperäisesti, mutta ehdollinen vastike on laskenut samaan aikaan vain noin 0,4 m€. Luvut ei siis täsmää oikein mitenkään ja mahdollinen maksimikauppahinta on noussut 11,9 m€ → 15,8 m€. Kruunuhan on heikentynyt selvästi tässä välissä, minkä pitäisi ennemminkin laskea euromääräisiä lukuja.
Osaatko Juha sanoa että mikähän homma? Kyseessä on toki vain yksittäinen yritysosto, mutta tietysti liikevaihdoltaan ja kauppahinnaltaan Talenomin historian suurimpia. Alkuperäisen tiedotteen mukaisilla hinnoilla osto on tehty ihan linjassa olevalla hinnalla muiden yritysostojen kanssa, mutta jos hinta jostain syystä on pompannut noin kovasti niin sitten tämä kääntyikin yhdeksi historian kalleimmista ostoista myös suhteellisin luvuin mitattuna
Asiasta toiseen…oman yrityskauppakirjanpitoni mukaan vuodelle 2023 on jo nyt ostettu luokkaa 9,5 - 10,0 m€ epäorgaanista liikevaihdon kasvua. Tähän kun ynnää päälle ketjussakin esille tuodut Talenomin mukaan keskimäärin 9,4% hinnankorotukset 1.3. alkaen ja oletetaan näiden toteutuvan pelkästään Suomessa, niin liikevaihdon kasvua on näillä tiedoilla jo sisässä yhteensä karkeasti pyöristettynä noin 10 + 6 = 16 m€. Tämän kun laittaa vuoden 2023 toteutuneen 102 m€ päälle, niin eihän tuossa jää kuin 2 m€ kasvuvaraa jotta päästään liikevaihto-ohjeistuksen alarajaan.
Onko liikevaihto-ohjeistus siis hyvin konservatiivinen, törmääkö aito orgaaninen kasvu (siis muu kuin hinnankorotusten luoma) seinään, vai aletaanko tässä nyt jo hidastamaan kovasti yritysostojen kanssa? Vai olenkohan vain laskenut jotain ihan väärin
Olet ollut jälleen erittäin tarkkaavainen @ollikohan
Minun piti hieman virkistää muistiani tästä, ja kyseessähän oli tilitoimisto tilintarkastusyhteisön sisällä. Sitä kautta tuohon liiketoimintaan ja sen kokoluokkaan liittyi normaalia enemmän epävarmuuksia, mikä voi olla ehkä osa selitystä. Kirjoitin silloin liiketoiminnasta näin:
“Vuonna 1954 perustettu Mazars Sweden on Ruotsin seitsemänneksi suurin tilintarkastusyhtiö, joka keskittyy kirjanpito- ja palkanlaskennan palvelujen myynnin jälkeen tilintarkastukseen ja veroneuvontaan. Tilitoimistoliiketoiminta on ollut aiemmin tilintarkastusyhteisön sisällä, minkä takia sen kehityksestä ei ole saatavilla taloudellisia lukuja. Käsityksemme mukaan kyseessä on kuitenkin erittäin vakaa liiketoiminta, joka on historiassa kasvanut suunnilleen tilitoimistomarkkinan mukana. Käsityksemme mukaan yhteistyö Mazardsin tilintarkastuksen kanssa jatkuu, ja Talenom pyrkii hankkimaan uusia asiakkaita tilitoimistopalveluihin (tilintarkastus on suhteessa suurempi liiketoiminta). Merkittävä potentiaalinen lisäkauppahinta kannustaa Mazardsia tilitoimistoliiketoiminnan tukemiseen, mikä selittää myös osittain järjestelyn rakennetta. Toinen syy on käsityksemme mukaan perinteisen tilitoimiston ”track-recordin” puuttuminen, koska liiketoiminta on ollut osa laajempaa kokonaisuutta.”
Hieman epäilen, että tällä poikkeavalla rakenteella on tekemistä asian kanssa, mutta ei tuo kuitenkaan asiaa varsinaisesti selitä tai merkittävä poikkeama ainakaan minulle avaudu. En tiedä voiko tuolla sitten näkyä esimerkiksi perustetun yhtiön pääomitus hankintahinnassa, mikä ei ole varsinaisesti ollut tuossa liiketoimintakaupassa. Vähän kummalliselta sekin kuulostaisi, ja varmaan turha enempää spekuloida ilman parempaa tietoa.
Olisikohan @otto-pekka.huhtala jossain vaiheessa täällä paikalla ja valmis kommentoimaan? Jos ei hänestä kuulu niin palaan asiaan myöhemmin, mutta ainakin huominen päivä menee toisen yhtiön tuloksen parissa.
Kirjoitellaanpas nyt taas Talenomista, kun on pureskeltu tiistain väliaikatietoja jonkin verran…
Eihän tuo kulumassa nyt loppujen lopuksi niin pahasti räjähtänyt käsiin kuin annetaan täällä ymmärtää, etenkin kun otetaan huomioon etupainotteiset rekryt (maajohtoa, myyntijoukkueen kasvattamista, muuta itsessään tuottamatonta työtä) ja nyt luvuissa näkynyt Nomon tappiollisuus (karkea arvio -400k/kvartaali). Eihän tässä mitään skaalautumista Talenom todellakaan tarjoillut, mutta mun mielestä oikein kelpo suoritus, että nykytilanteessa relevantimpi käyttökate kasvoi 17,1 % liikevaihdon kasvaessa 23,3 % koko vuonna 2022. Ja nyt täytyy pistää luvut siihen kontekstiin, että ollaan lähdetty kasvamaan yritysostovetoisesti Ruotsissa ja Espanjassa heikompikatteista (käyttökate) liikevaihtoa ostamalla, jolloin liikevaihto nousee automaattisesti nopeammin kuin esim. käyttökate tai muut tulosluvut. Ennemminkin näkisin, että absoluuttisen käyttökatteen parantuessa merkittävästi jälleen tänä vuonna ei Talenomin johto ainakaan viime vuosien investoinnella ole aivan pelkästään polttanut rahaa niin kuin nyt tuntuu moni ajattelevan.
Edellisestä päästään hyvin siihen, kuinka EBIT tai P/E-luku eivät välttämättä ole kovin hedelmällisiä tapoja tutkia, onko Talenom törkeän hintainen (2023e EV/EBIT 30 ja P/E 36!). Talenom on tehnyt viimeisten 4 vuoden aikana 115 miljoonan euron edestä investointeja ja viime vuonna näistä investoinneista tehtiin poistoja 17 miljoonan euron edestä. Tämä 17 miljoonaa kuitenkin kilahti Talenomin kirstuun, koska poistot ovat kirjanpidollisia temppuja eivätkä vaikuta kassavirtaan. Pointtina siis se, että suuren poistotason vuoksi EBIT ja P/E tunnusluvut eivät anna oikeaa kuvaa nyky-Talenomin kannattavuudesta, joten paremman kuvan oikeasta arvostuksesta saa esimerkiksi EV/EBITDA-lukua käyttämällä. Talenomin EV/EBITDA vuoden 2023 ennustetuilla luvuilla on noin 13, kun Inderesin seuraamien yritysten mediaani näyttää olevan noin 8 (Huom. Talenomin käyttökate kasvaa kuitenkin 15-20 % vuodessa).
Investoinneista vielä muutama sana. Talenomin tekemiä kymmenien miljoonien vuosittaisia investointeja tunnutaan nyt pitävän hyvin riskisinä investointeina johonkin uuteen ja epävarmaan innovaatioon, eikä ole varmaa että rahalle saadaan välttämättä juurikaan vastinetta. Tai ainakin sellainen kuva itselle tulee. Todellisuudessa valtaosa viime vuoden “investoinneista” oli samankaltaisia yrityskauppoja samoilla arvostuskertoimilla, mitä Talenom ja muut firmat ovat tehneet Suomessa jo muutamat vuodet: ostat 5x EV/EBITDA -kertoimella pienempiä tilitoimistoja, jolloin saat korkokulujen ja verojen jälkeen n. 15 % kassavirtaa tälle sijoitukselle. Aallon pyrkii parantamaan tehokkuutta lähinnä isomman skaalan avulla, mutta Talenomilla on vielä keino parantaa tätä 15 % vuosittaista kassavirtatuottoa omilla ohjelmistoilla, vaikka se viekin aina muutamia vuosia. Luulisin, että Talenomin johto näkee kohtuullisen selkeästi omien ohjelmistojen integroimisesta saatavat hyödyt ja onnistumisen todennäköisyyden, sillä muutenhan Talenom tekisi samalla lailla kuin kilpailijat.
Eli lyhyesti vielä: ei tässä oman näkemyksen mukaan olla laittamassa 40 miljoonaa euroa vuodessa johonkin mustaan aukkoon, josta ei välttämättä saada ollenkaan hyvää tuottoa sijoitetulle pääomalle. Sen sijaan rahoilla ostetaan halvoilla kertoimilla ja itsessään defensiivistä ja peruskannattavaa liiketoimintaa, jota voidaan tehostaa isomman skaalan ja oman softan turvin. (Ja osa investoinneista kohdistuu tietenkin myös teknologiaan)
Nykyarvostusta pallotellessa aloin pohtimaan Talenomin keissiä sen kautta, että miltä arvostus näyttäisi, jos Talenom lopettaisi huomenna yritysostot ja ylimääräiset teknologiainvestoinnit. Vapaa kassavirta olisi arviolta 20 miljoonaa euroa eli nykymarkkina-arvolle ihan okei 5 % cash flow yield, minkä päälle tulisi sitten vielä jo ostettujen yritysten myötä tuleva “sisään rakennettu tuloskasvu”. Päälle vielä maltillinen 5 % orgaaninen kasvu niin päästään kasvun lopettamisen jälkeen reiluun 10 % vuotuiseen tuottoon erittäin defensiivisestä liiketoiminnasta (vrt. Sampo, Elisa, Kone). Huom. tässä ei edes oteta huomioon mitään muita tehostamistoimia, joita varmasti tapahtuisi jos keskityttäisiin vain kannattavuuteen. Ei kuulosta ollenkaan pahalta omaan korvaan ainakaan.
Summataan vielä näin sekava viesti edes jotenkin. Eihän nykarvostus mitenkään superhalpa ole (toivottavasti ei tullut ihan niin ylistävä viesti), mutta ei myöskään todellakaan enää nykykurssilla 9 euroa niin hintava kuin monet antavat ymmärtää. Liikevoitossa ja nettotuloksessa näkyvää tuloskasvua joutuu toki odottamaan vielä vähintään pari vuotta, mutta sitä odotellessa juna kulkee kyllä kohtalaisen selkein liikkein oikeaan suuntaan.
Hyvä koonti @EeroK1. Minusta tuloskatsauksen yhteydessä annettu viesti oli se, että Talenom on muuntautumassa tilitoimistosta “(softa)tuotetaloksi”, jolla on sisäänrakennettuna myös palveluelementti. Jos tuo onnistuu, liiketoiminta on helpommin skaalautuvaa. Muutos itsessään ei ole helppo ja sisältää paljon riskiä.
No niin, palataan nyt tähän asiaa. Sain apuja Talenomin talousjohtaja Matti Eiloselta, joka oli varmaan saanut viestin toimitusjohtajalta tai muuta kautta. Tämä nyt on vapaasti muotoiltuna, mutta jospa pääviestit saisitte kiinni.
Eli hinta ei ole pompannut, vaan maksimi kauppasumma on edelleen 4,7+7,2 = 11,9 M€. Tuo tilinpäätöksen hankintameno 8984 k€ sisältää ensimmäisen kauppasumman 4,7 M€ ja arvioidun lisäkauppahinnan, minkä takia se on kasvanut. Eli käytännössä 9,0-4,7= n. 4,3 M€ on nyt arvioitu lisäkauppasumma, mikä perustuu tuon liiketoiminnan kehitykseen toistaiseksi. Maksimissaan Talenom maksaisi vielä lisää n. 2,5 M€ tuon hankintahinnan päälle lisäkauppasummaa, mikäli taloudelliset tavoitteet saavuttaisiin.
Toisin sanoen tuossa tilinpäätöskuvassa on hankintameno sisältäen oletettu lisäkauppahinta, ja tuo ehdollinen vastike maksimissaan on sama kuin aiemmin. Tuo sinun 0,4 M€:n muutos johtuu EUR/SEK-kurssista joka on mennyt suotuisaan suuntaan, eli kruunuissa määritetty summa on euroissa pienentynyt tuon verran (vuoden lopun kursseilla oletettavasti). Nyt näin jälkeenpäin tämä tietysti käy järkeen, mutta eipä sitä eilen väsyneenä hoksannut. Raportissa voisi kyllä asia olisi kyllä voinut olla selkeämminkin, vaikka lienee se siellä pienellä printillä.
Lisäksi sieltä vielä korostettiin tuota minunkin esille tuomaa hieman poikkeuksellista rakennetta tässä tapaukessa. Mazars oli isohkon tilintarkastusyhtiön sisältä ostettu tilitoimistoliiketoiminta ja näin ollen lopullinen taloudellinen menestys ja ennen kaikkea kannattavuus ostohetkellä on myyjän perustelu/mittaus/näkemys asiasta. Tähän tietysti liittyi selkeä riski ja tätä riskiä Talenom pyrki hallitsemaan lisäkauppasummamekanismilla. Tämän takia kohteessa maksimi lisäkauppasumma on erittäin huomattava juurikin hieman pimennossa olleen kannattavuuden vuoksi.
Kommenttien mukaan liiketoiminta on arvostettu Talenomille tavanomaisilla kertoimilla eikä kerroin juurikaan muutu, vaikka lopullinen kauppasumma taloudellisten lukujen tullessa pöytään voikin muuttua. Eli kuten aiemmin olen kirjoitellut: korkea lisäkauppasumma = hyvä taloudellinen menestys / hyvä kannattavuus. Pieni lisäkauppasumma = alhaisempi taloudellinen menestys. Lopputulos kertoimien kannalta staattinen, jos mekanismin kanssa onnistutaan ja tasot ovat kestäviä.
