Selkeytti hyvin, kiitos!
Tämä selitys kävi eilen mielessäni, mutta itse ajattelin ettei tuollaisessa esitystavassa olisi oikein logiikkaa. Mutta nämähän on mielipide- ja hahmotuskysymyksiä 
1 tykkäys
Tämä on mielestäni erinomainen tapa katsoa arvostusta 
Mutta voisitko avata tarkemmin, miten pääsit tuohon 20 MEUR:n vapaaseen kassavirtaan? Kiinnostaisi millaisia oletuksia ja oikaisuja muut on tehneet, kun olen itsekin näitä jumpannut.
22 tykkäystä
Päädyin tuohon 20 MEUR:n vapaaseen kassavirtaan seuraavasti:
Liiketoiminnan nettorahavirta
- Liikevoitto noin 16 MEUR
- Poistot noin 20-21 MEUR
- Verot noin 5 MEUR
—> Päästään 31-32 MEUR liiketoiminnan nettorahavirtaan. Yritysostoihin liittyviä kuluja lähtisi pois jonkin verran, mikä näkyy paranevana liikevoittona. Poistot kasvaa vielä suht merkittävästi ensi vuonna, vaikka viime vuoden yritysostoista taitaakin tulla vähemmän poistoja pitkästä poistoajasta johtuen. Verot täysin hiha-arvio (viime vuoden korkeat verot itseasiassa ihmetyttää).
Investointien nettorahavirta
- Sopimusten aktivointi -3,5 MEUR
- Aineettomat käyttöomaisuusinvestoinnit -10 MEUR // Käsittääkseni aineettomat voisi laskea enemmänkin, kun isot teknologiainvestoinnit takana? Tässä varmaankin meillä ero…
- Hankitut liiketoiminnot 0 MEUR
—> -13,5 MEUR
Nyt kun laskin päässälaskun sijaan kunnolla niin hieman alle 20 MEUR päästään omilla hiha-arvioilla, mutta ei toki muuta suurta kuvaa erityisemmin. Älä kuitenkaan anna kovin suurta painoa tällaisen just ja just parikymppisen kauppisopiskelijan laskelmille 
Mielelläni toki kuulen, jos olet jostain täysin eri mieltä.
Huom. nämä siis laskettu kuvitteellisessa tilanteessa, jossa Talenom lopettaisi yritysostovetoisen kasvun täysin ja lähtisi optimoimaan kannattavuutta.
33 tykkäystä
Kiitoksia vastauksesta! Hyvät arviot tai arvonmääritykset eivät ole mitenkään riippuvaisia titteleistä tai ikävuosista, joten turhapa noista on stressata.
En ole todellakaan täysin eri mieltä enkä välttämättä ollenkaan, mutta muutama kohtaan pitäisi minusta kiinnittää huomioita. Ensimmäinen on se, että toimitilat ei taida tulla nyt mukaan IFRS16-käsittelyn takia - jos ymmärsin oikein kaavasi.
Aiemmin tuo oli aika luonnollinen operatiivinen vuokrakulu, mutta nyt sitten pyörii investointien ja korkojen kautta. Jos sitä ei nappaa mukaan, omalla tavallaan oikaisee kulun poistojen mukana muttei lisää tätä missään vaiheessa - rahavirta näyttää paremmalta mitä on. Tuo on kuitenkin suhteellisen oleellinen kuluerä. Pitää itsekin tutkia tarkemmin tuota erää vuokrasopimusvelkojen lyhennykset rahoituksen alla, kun se tuntuu kummallisen suurelta - varmaan yritysostojen mukana sitten tulee noita.
Lisäksi aineellisia ottaisin mukaan myös investoinneissa ja miettisin osamaksuvelkojen käsittelyn rahoituksessa (ei oleellinen erä Talenomilla). Toinen juttu olisi ollut tuo sopimusten aktivointi, mutta sen olet napannut kokonaan pois. Tämähän on operatiivinen, orgaaniseen kasvuun liittyvä kulu käytännössä.
Teknologiainvestointien taso 10 MEUR voi olla ihan hyvä hihavakio. Minulla ei ole mitään viisasten kiveä tähän, tärkeintä että pysyy pitkällä aikavälillä kilpailukykyisenä ja tuolla summalla siihen pitäisi olla hyvät edellytykset.
Sinun skenaariossa (yritysostot lopetetaan) tämä ei ole mitenkään oleellinen, mutta totean kuitenkin samaan syssyyn: Osakeanneista saadut maksut rahoituksessa tarkoittaa samalla diluutiota osakekannassa, jolloin niitä ei voi mielestäni unohtaa investointien matkasta. Mutta tässähän ei tosiaan oleellinen.
Tämä viesti jäi nyt vähän sekavaksi huuteluksi, mutta pakko mennä - painan entter ja häpeän mahdollisia virheitä myöhemmin 
49 tykkäystä
Edellä ollut mielenkiintoinen keskustelu sai minut pohtimaan Talenomia. Ala itsessään on melkein yhtä varma kuin verojen maksupakko. Sanonta, että “Taleban = Talenon” valtaa koko Suomen kertonee Talenomin toiminnan kyvyistä pienien toimijoiden suhteen. Siksipä tulin omistajaksi tähän yritykseen tänään. Tuumailin kun Ruotsin toiminnat on saatu suomen tasolle, niin varsin mukavan tuntuinen kasvuyritys. Optiona mukana uudet maavalloitukset. Voihan tie olla töyssyinen, mutta kasvuyrityksiin sijoittavan on vaan joskus ostettava ja malttaa odottaa.
6 tykkäystä
Hei. Jos talenom ostelee tilitoimistoja vaikkapa Tukholmasta useita, niin saakohan ne vuokramenoja esim vähennettyä jollain välillä, luulisi, että voisi sijoittaa ihmisiä yhteen paikkaan jne.
Tekeeköhän talenom ilmaiset etänä hommia osittain?
Toisaalta, jos kasvu ei onniatuisi, niin eikö omien järjestelmien käytön ja etenkin tehostuneen käytön pitäisi mahdollistaa tarvittaessa kirjanpitäjien vähentämisen? Ja jos ei myynti toimisi, niin eikä osan myynnistäkin voisi potkaista pois.
Fiilis varmaan sitten laskisi toimipisteissä.
Noh mutta oletetaan nyt että kasvua saadaan.
Ps. Onko muuten orgaaninen kasvu hidastunut absoluuttisesti vai suhteellisesti koon kasvaessa?
1 tykkäys
Varmasti näitä keskitetään ajan kanssa. Eihän se ihan automaattinen säästökohde ole (ei tiedä minkälaisissa kohteissa ovat olleet), mutta kyllähän isoissa keskittymissä saadaan yleensä säästöjä.
Pystyy kait sitä osin tekemään ja varmaan jotkut tekeekin. Mutta ei nuo toimipisteiden kiinteät kulut nyt mikään iso asia ole kokonaisuuden kannalta - sen verran iso kuitenkin, että pitäisi huomioida kassavirroissa. Oletan siis, että nämä kysymykset kumpuavat tuolta aiemmasta.
Periaatteessa, mutta tarkoituksena on kyllä pitää kirjanpitäjät ja saada niiden keskilaskutusta ylös tuottavuuden nousun kautta. Eli jos järjestelmien käyttöönotossa onnistutaan ja toiminta tehostuu, sama kirjanpitäjä hoitaa enemmän asiakkaita samalla ajalla (ja suunnilleen samalla palkalla). Tämä on se yksinkertainen perusajatus kannattavuusparannuksen taustalla. Ja koska tämä vaatii uusia asiakkaita, myynnissä pitäisi onnistua. Jos ei onnistuta, voidaan tehostaa teoriassa vähentämällä kirjanpitäjiä, mutta silloin kasvutarina ei tietenkään olisi kunnossa. Vähän sama myynnissä.
Ei ole nyt tässä edessä mitään laskelmia, mutta mutuilisin että miljoonissa euroissa orgaaninen kasvu on kuitenkin kasvanut. Tässä on tietenkin hankaluutena nyt esimerkiksi hinnankorotuksien eliminointi, mistä ei varsinaisesti myyntitiimiä kannata kiitellä. Mutta koko ajanhan miljoonia euroa pitäisi saada haalittua enemmän, että pystyisi prosentuaalista kasvua ylläpitämään kokoluokan kasvaessa.
8 tykkäystä
Täällä on ollut jälleen kerran erittäin ansiokasta keskustelua. En lähde toistamaan samoja asioita, mutta nostellaan esiin kuitenkin muutama juttu, joista ei ole sen kummemmin vielä keskusteltu.
Uudelleen järjestelty palvelukokonaisuus
Jos Huhtalan ja Eilosen esitys jätti hieman kylmäksi, niin ehkä se webcastin mielenkiintoisin anti olikin Iivanaisen esityksessä. Nimittäin Talenomin uudelleen järjestelty palvelukokonaisuus tai tuotetarjooma tai miksi sitä sitten halutaankaan nimittäin. Kaikkien Tilijaskojen ja muiden jälkeen oli ilo katsella selkeää kokonaisuutta, jonka rakentaminen kuulosti vielä erittäin perustellulta:
A) Talenom-alusta:
- Sisäänheittotuote ja pääsylippu pienasiakaskilpailuun
- Asiakas pääsee ilmaiseksi laskuttamaan ja me saadaan dataa, tunnettuutta ja mahdollisuus kohdentaa myyntiä
- Saa olla vaikka tappiollista
- “Meitä on lähestynyt moni alustafirma myyntitarkoituksissa”
- “Kun asiakashankinnan kustannus on useita satoja euroja ja sitten veloitetaan 9 € / kk asiakkaan viiden vuoden elinkaaren ajan, niin ei se ole millään tavalla kestävää”, jonka vuoksi
B) Talenom One:
- Alusta + pankkipalvelut + kattavat kirjanpitopalvelut
- Kannattava yhdistelmä, jossa pankkipalvelut itsessään kannattavia ja kirjanpitopalvelut hyvin kannattavia
- Meidän asiakkaiden keskilaskutus on 300-400 € / kk ja noin 70 prosenttia koostuu kirjanpidon osuudesta, ja asiakkaan liikevaihdosta meidän laskutus asiakkaalle on noin prosentin luokkaa
- Näille asiakkaille aktiivisempaa myyntiä
C) Talenom Pro:
- Ratkaisumyyntiä isommille asiakkaille
- Sisältää esim. kuukausittaisia tapaamisia talousjohtajien kanssa jne.
Pidin itse kovasti tästä kokonaisuudesta ja näkisin, että tämänkaltainen paketointi voi olla erittäin pitkäikäinen ja pysyvä ratkaisu kulloisestakin markkinasta riippumatta. Toivottavasti tämä hieman rauhoittaa erilaisten alabrändien kanssa touhuamista.
Ohjelmistojen kirjo
Mutta, sitten kuitenkin Etelä-Euroopan markkinoilla ohjelmistojen käytössä on vielä paljonkin avoimia kysymyksiä.
Espanjassa käytössä on Nomo-alusta, jolla aiotaan jatkaa, ja jossa on tällä hetkellä menossa jonkinlainen “robotiikkahanke”, ja jota pyritään “kytkemään paremmin paikallisiin kirjanpito-järjestelmiin”. Mitä se ikinä sitten tarkoittaakaan. Talenomin automatisoidun kirjanpitolinjan käyttöönottoa lähdetään selvittämään Espanjan osalta 2023 loppuvuodesta, joskin joitakin osia Talenom-alustasta voidaan lisätä Nomoon jo aiemmin.
“Kun meillä on riittävä volyymi, niin me voidaan koska vaan se taustajärjestelmä sieltä vaihtaa tehokkaammaksi. Mutta nyt preferoidaan kasvua.”
Italian osalta tilanne on luonnollisesti Espanjaakin epäselvempi:
“Minkä alustan päällä me siellä Italiassa ruvetaan. Viedäänkö Talenom, käytetäänkö Nomoa vai mitä.”
Minulla ei ole pienintäkään käsitystä, että miten hankalaa Talenomin oman softan lokalisointi Italian makkinaan, lainsäädäntöön, kulttuuriin jne. olisi, mutta jotenkin sitä kallistuisi sittenkin sille kannalle, että se voisi pitkässä juoksussa kuitenkin olla parempi ratkaisu kuin käyttää Nomoa tai hankkia jokin paikallinen softa-raakile.
“Lopulta ainoa tapa, jolla tuotekehityskustannuksia skaalataan on se, että tehdään lähes kaikki samalla tavalla maasta riippumatta”
“Haluamme skaalautuvampaa tuotetta ja mennä nopeammin uusiin maihin.”
En tietenkään tiedä yhtään, että millä teknologialla Nomo ja Talenomin oma ohjelmisto on rakennettu, mutta jotenkin aistin tässä hieman turhan voimakasta optimismia. Omaan korvaani tämä kuulostaa hieman pelottavastikin siltä, että tässä nyt sittenkin rakennetaan kahta (toivottavasti kohta ei jo kolmea) järjestelmää, ja sen kuuluisan asiakkaan ja niiden kuuluisien skaalautuvien tuotekehityspanostusten osalta homma voi olla hieman puhuttua epäselvempi.
Asiakasmäärät ja hankinta
Juhan täyden kympin haastattelussa Otto-Pekka sanoi, että heidän CAC per ARPU (customer aquisition cost / average revenue per user) on alle yhden.
Jäin nyt miettimään, että tarkoittiko Otto-Pekka tässä sitä, että yhden asiakkaan hankintakustannus suhteessa nimenomaan järjestelmän elinkaarituottoihin on aika ±0, mutta kun tähän päälle painetaan kannattavaa pankkipalvelua ja ennen kaikkea hyvin kannattavaa kirjanpitopalvelua, niin homma pyörähtää erittäin kannattavaksi liiketoiminnaksi.
Tämä kävisi järkeen jos mietitään, että asiakashankinnan kustannus olisi vaikka se Otto-Pekan mainitsema 500 euroa ja laskutus viiden vuoden ajalta 9 € / kk, niin alle yhden juuri ja juuri päästäisiin ilman minkäänlaista palvelumyyntiä.
Aika monta kertaa muuten kysyttiin asiakasmääristä, uusasiakashankinnasta ja näiden orgaanisesta kasvusta, mutta vaisuksi jäi vastaukset. Olin jo aika varma, että asiakasmäärä ei kehity ollenkaan suotuisasti, mutta Juhan haastattelun lopussa Huhtala sanoi:
“Kyllä meillä koko ajan nettoasiakasmäärä kasvaa.”
Näissä tietysti laskuperusteet voi olla aika kiharaisen monimuotoisia. Siellä on freemium-asiakkaita, yritysostoasiakkaita, myytyjä uusasiakkaita, vanhoja asiakkaita jne. Mikä näistä nyt sitten kasvaa, mikä laskee ja minkä verran. Näihin pitää kysellä seuraavissa tilaisuuksissa tarkennuksia.
Tiivistetysti sanottakoon, että vaikka lukujen valossa 2023 ja varmaan ainakin myös 2024 voi olla sijoittajalle hankalaa aikaa, niin kyllä tässä tietysti välillä käy mielessä positiivisempiakin ajatuksia. Varsinkin tuo kannattavuuspuoli voi olla jossain aivan muissa lukemissa, jos aikanaan päästään tilanteeseen, että ollaan skaalautuvalla markkinarajat ylittävällä softalla isoissa maissa, joissa regulaatio vauhdittaa orgaanista kasvua.
Pitää loppuun vielä laittaa tuo Italian verkkosivu jakoon. Kuten Huhtala hieman varoittelikin, niin onhan tuossa kieltämättä jotain samaa kuin omissa ala-asteaikaisissa nettisivuissani joskus 90-luvun jälkipuoliskolla:
33 tykkäystä
Kyllä mun mielestä tarkoittivat tuossa ARPU:lla nimenomaan yhden vuoden liikevaihtoa, eli siis kääntäen takaisinmaksuaika asiakkaan hankinnalle on alle vuoden. Muutoin olisivat käyttäneet toista yleistä metriikkaa eli CAC/LTV joka kuvaa tuota elinkaaren tuottoa asiakashankinnan näkökulmasta ja jossa LTV lasketaan tyypillisesti gross marginista.
14 tykkäystä
Tuo nyt oli aika laimean ympäripyöreä ottaen huomioon tahti millä uusia tilitoimistoja ostetaan. Eihän se kerro yhtään mitään. Net churn tms olisi tosiaan kiva lisä raportointiin.
Talenomilla on kyllä loistava kasvustrategia paperilla: ostetaan uusia tilitoimistoja perheeseen, omat softat sinne käyttöön 3 vuodessa, tällä parannetaan kustannustehokkuutta ja sitä kautta luodaan ostetulle tilitoimistolle paremmat mahdollisuudet orgaaniseen kasvuun. Loistavia investointeja toisin sanoen.
Näin siis paperilla. Käytännössä haasteita luonnollisesti on, mutta kuinka paljon? Tätä kysymystä varmasti moni piensijoittaja miettii, kun luvuista tuota strategian nerokkuutta ei vielä selkeästi voi tunnistaa.
13 tykkäystä
Hallituksen puheenjohtaja Harri Tahkola kommentoi mukavan aktiivisesti Talenomiin liittyviä juttuja Twitterissä. Tällä kertaa oli vähän kovempaakin puhetta, jota jo kahvihuoneen puolellakin käsiteltiin:
Vastaus Kauppalehden “Myy Talenomit”-juttuun:
Pitkän aikavälin tavoitteissa Harrin mainitsemaa 30 prosentin vuotuista kasvua toki luvattiin (joskin hyvä muistaa, että sijoittamisessakin pidetty lupaus on arvokkaampi kuin petetty), mutta 2023 ohjeistuksessa luvattu kasvuprosentti on “vain” n. 20.
Heti perään tosin todettakoon, että @ollikohan laski tuossa muutama viesti aiemmin Talenomin -23 vuoden epäorgaanisen kasvun olevan jo nyt luokkaa 10 M€ ja päälle lyödään vielä maaliskuusta alkaen 10 prosentin hinnankorotukset, jolloin ohjeistuksen alalaita alkaa olla jo kovin lähellä.
No sitten vastaus Inderesin “Strategia vaikuttaa poukkoilevan” -CEO-haastattelun twiitti-tekstiin:
20 tykkäystä
Eikö tämä ole pikemminkin visio / tavoite kuin strategia?
“Strategia ollut selvä hyvin pitkään: Parhaat tilitoimisto- ja pankkipalvelut pk-yrityksille.”
11 tykkäystä
Oli pakko virkistää muistia ja kyllä vain:
Esittelimme vuoden 2020 pääomamarkkinapäivässämme sijoittajille uuden kasvustrategiamme, jonka visiona on tuottaa ylivoimaiset tilitoimisto-, maksutili- ja -korttipalvelut pk-yrityksille.
Tämähän taisi olla tuoreen brändiuudistuksen uusi “strategia-kuvitus”:
En jaksa koko strategiaa verkkosivuilta kopioida, mutta tässä tiivistelmä:
Kasvustrategiamme osa-alueet:
- Automaation kehitys jatkuu
- Kilpailuetua ylivoimaisesta asiakaskokemuksesta
- Kasvumahdollisuuksia uusilla markkinoilla Euroopassa
- Kasvua orgaanisesti ja yrityskaupoin
- Pienasiakaskonsepti vauhdittaa kannattavan kasvun strategian toteuttamista
- Maksu- ja rahoituspalveluista lisäarvoa asiakkaille saman katon alta
Näiden tempoilevuudesta voi varmaankin olla montaa mieltä. Osassa tekeminen on ollut sijoittaja-lasien läpi jonkin verran vakaampaa ja selkeäsuuntaisempaa kuin toisissa.
16 tykkäystä
Kun nyt kissa on pöydällä niin täytyy kyllä myöntää, että tuo “strategia vaikuttaa poukkoilevan” kommentti meni itsellänikin kyllä hieman ohi. Tässä yli 5 vuotta oltu yhtiön kyydissä ja kyllä se sama kasvua hakeva ja alan disruptioon vastaava Talenom on ollut koko sen ajan. Yhtiö ehkä kehittyy koko ajan kunnianhimoisella tavalla ja on hakenut kasvulle uusia lähtöjä, muttei halu kehittyä ole mitään poukkoilemista. Eikä myöskään se jos ei orgaanisen kasvun nopeus ole ollut täysin toivottua johon ollaan vastattu eri tavoin, jos se ydinbisneksen toteuttamisen keskiö on kuitenkin pysynyt samana.
Ehkä vähän yksityiskohtiin takertumista, mutta ymmärrän Harrin motiivin korjata tuota, jos tuolle kommentille ei ollut mitään varsinaisia perusteluja vaan se oli sellainen ajattelematon sammakko pikemminkin. Jos jonkun pitäisi tuommoinen kommentti heittää sen pitäisi olla Joni Vincitin haastattelun jälkeen.
20 tykkäystä
Talenom teki pikkuisen ostoksen Ruotsissa, tässä hyvien lyhyessä uutisessa ei ole maksumuuria.
Talenomille siirtyvä liikevaihto ostetusta yhtiöstä on noin 0,5 miljoonaa euroa vuositasolla.
12 tykkäystä
Ja tuosta analyytikon kommentit. 
9 tykkäystä
Nooooo…
En muista mitä siinä haastattelussa varsinaisesti sanoin taustoitukseksi, mutta selvennetään nyt mitä tässä haettiin haastona. Eli Talenomin ydinliiketoimintahan on selkeää, eikä tuossa ylätason visiossa tai strategiassa ole tapahtunut mitään ihmeellistä. Samaa hyvää ja selkeää settiä koko ajan.
Mutta sitten sen ytimen ympärillä on tapahtunut kaikenlaista ja kansainvälistymisen kulmiakin on ollut monia. Eli jos menette vähän pidemmälle historiaan niin Talenom on mm. suunnitellut “yrittäjän tavarataloa”, josta asiakkaat voisivat hankkia tarvitsemiaan työvälineitä (kuten tietokoneita ja puhelimia) volyymialennuksella ja Talenom saisi siivun. Ekosysteemin kannaltahan tuo oli mielestäni erittäin hyvä idea ja siihen saatiin muistaakseni Gigantti-kumppaniksi, niin paperilla näytti hyvältä - mutta ei siitä koskaan mitään tullut. Sitten oli henkilöstövuokrausta samoihin aikoihin, joka näytti hetken aikaa kasvavankin - mutta lopulta supistettiin ja tiputettiin esityksistä pois. Sitten oli rahoituspalveluita, joita on edelleen, mutta aika hitaasti se on edennyt vaikka välillä on ollut isojakin puheita.
Itselle konkreettisin on ollut TiliJaska, joka tuli ryminällä yli kaksi vuotta sitten, mutta on mielestäni jäänyt aikalailla keskeneräiseksi tuotteeksi. Suomalaiset IBAN-tilit ovat tulossa, mutta ne ovat olleet tulossa pitkään - taitaa olla kohta kaksi vuotta kulunut siitä, kun itse odotin sitä ensimmäisen kerran. On ollut itselle pettymys tuo palvelu, enkä ole täällä Foorumilla ollut yksin ajatukseni kanssa. TiliJaskasta puhuttiin myös aikoinaan kansainvälistymisen kärkeä, koska kevyempi ohjelmisto, helpompi ottaa käyttöön ja mahdollisuus suuriin asiakasmassoihin. No sekään ei nyt varsinaisesti tapahtunut, Ruotsissa on omat perinteiset järjestelmät tulossa, Espanjassa on / oli eri alusta ja Italiasta ei ole vielä tietoa. Eri alustojen ja ohjelmistojen kehittäminen on kallista ja hankalaa, minkä takia itse olin hyvin tyytyväinen uudesta strategiasta ohjelmistojen puolella. Vaikka tämä brändi- ja tuoteratkaisujen yhtenäistämisen (mitä pidän erittäin järkevinä) esitettiin suoraviivaisena evoluutiona, ainakaan minulle tämä ei ole aiemmin esittäytynyt selkeänä - mikä voi olla kiinni analyytikon rajallisesta älyllisestä kapasiteetistakin. Sitä on kyllä kerrottu, että pohja on kaikissa sama.
Talenom on mielestäni erinomainen yhtiö, eikä tätä mielestäni himmennä se, että yhtiö kokeilee uusia juttuja ja välillä epäonnistuu. Kaikki hyvät yhtiöt tekee niin. Ja jos esimerkiksi kansainvälistymiseen saadaan uutta tietoa ja opitaan, niin tottakai sitä kärkeä kannattaa muuttaa. Sehän on selvä, että laadukas yhtiö reagoi uuteen tietoon ja muuttaa tarvittaessa suuntaa. Kommunikaatiossa minusta olisi mukavampi, jos sanottaisiin selvästi että tätä kokeiltiin mutta ei toiminut - siirrytään eteenpäin tai tehdään tämmöisiä muutoksia. Nyt on välillä tuntunut, että hankkeet haudataan jos lopputulos ei ole hyvä. Mutta kun uutta yritetään niin kaikki ei onnistu - ei siinä mitään. Kukaan täällä ei ole aina oikeassa eikä kukaan ole kritiikin yläpuolella.
Kunnianhimoa Talenomilta ei ole puuttunut eikä puutu vieläkään, mikä on mielestäni mahtava juttu. Ei Eurooppaa valloiteta ilman isoja visioita. Silti ydinliiketoiminnan ulkopuolella say/do-suhde on minun mielestäni ollut toistaiseksi varsin heikko, ja yhtiön menestys on perustunut ydinliiketoiminnan erinmaiseen kehitykseen. Vielä ei ole saatu rakennettua sellaista ekosysteemiä palvelun ympärille, mistä on puhuttu pitkään - ja mikä mielestäni on ollut paperilla erittäin hyvä ajatus. Tämä ei tee Talenomista huonoa yhtiötä eikä huonoa sijoituskohdetta, mutta kuka tahansa historiaan tutustuva voi katsoa, ettei kaikki suunnitelmat ole menneet maaliin ihan odotetusti.
Ymmärrän sinänsä hyvin, että tuo haastattelun otsikoksi päätynyt nosto herätti kritiikkiä. Strategiahan ei varsinaisesti ole poukkoillut, vaikka sen sisällä on tapahtunut kaikenlaista. Minä en noita haastattelujen otsikoita päätä, mutta käsi ylös virheen merkiksi 
Toivottavasti tämä selkeytti omia ajatuksiani, jos ne eivät haastiksessa tulleet läpi.
PS. Se on muuten terveen firman merkki, että haastoon osataan vastata eikä kiskaista hernettä nokkaan. Toimitusjohtaja hoiti kysymyksen mielestäni hyvin - tämmöinen mielikuva on jäänyt, vaikken nyt ruvennut haastattelua kelailemaan.
105 tykkäystä
Taas pukkaa kauppaa Espanjassa, jälleen uudella alueella. Neljä ensimmäistä ostosta olivat Barcelonasta, edellinen Madridista ja nyt laajennutaan Galician alueelle. Nyt on Espanjastakin haalittu kumulatiivisesti 4,7m€ edestä vuosittaista liikevaihtoa, vauhti kiihtyy.
39 tykkäystä
Analyytikon kommentit Talenomin viimeisimpään hankintaan liittyen.
8 tykkäystä
Nyt on melkoinen tahti yrityskauppojen kanssa päällä. Tämän vuoden kuudes osto kohdistuu taas Espanjaan, ja jälleen uudelle alueelle Granadaan Etelä-Espanjassa. Espanjan liikevaihto on nyt lähes tuplattu yhden kuukauden sisällä tehdyillä ostoilla ja liiketoiminta-alue on laajentunut lähes yksinomaan Barcelonasta ympäri maata. Ei sovi kuin toivoa, että viimeisen puolentoistavuoden aikana pystytetty maaorganisaatio on rakennettu tukevasti
55 tykkäystä