Ja tuosta analyytikon kommentit viimeisimpään hankintaan liittyen. 
9 tykkäystä
Onko viestiketjussa keskusteltu aiemmin mitä sijoittajan pitäisi ajatella tästä, kun yritysostoja tehdään tiheään, ja niissä lasketaan aina liikkeelle uusia osakkeita? Omistus tuntuu liuentuvan jatkuvasti, mutta onko tämä Talenomin yritysostomalli pitkäjänteiselle omistajalle pisara meressä ja hyvä asia?
1 tykkäys
Kyllä ostetun yhtiön osakkaat/johto pitää sitouttaa. Firman osakkeet paljon parempi kuin tukku rahaa ja juostaan
15 tykkäystä
Vaikka talenom ottaakin takkiin kannattavuudessa, niin eikö periaatteessa tilitoimistot ole jollain lailla kannattavia, toki rakennetasäan maa organisaatioita ja myynti tiimejä, mutta hätä tapauksessa luulisi olevan kannattavuuttakin alla, tarpeen mukaan kaivettavissa.
Olisipa hauska tietää mitä talenom kypsät suomi toiminnot antaisivat ebit %, odoteltava vaan on.
Itse ajattelin, että jonkinlaista turvamarginaalit siellä alla on.
2 tykkäystä
Omaan silmään sattunut nosto:
Kutsu Talenom Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen; hallituksen ehdotukset
- Hallituksen jäsenten valinta
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että nykyiset hallituksen jäsenet Harri Tahkola, Mikko
Siuruainen, Olli Hyyppä, Johannes Karjula, Sampsa Laine, Elina Tourunen ja uutena jäsenenä Erik Tahkola valitaan uudelle toimikaudelle. Osakkeenomistajat, jotka edustavat noin 31,1 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä, ovat ilmoittaneet tulevansa tukemaan hallituksen ehdotusta. Jäsenten toimikausi jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun. Kaikki ehdotetut henkilöt ovat antaneet suostumuksensa valintaan.
Ensimmäinen 90-luvulla syntynyt henkilö hallitukseen. Hieman tietysti mietityttää mitä Erik tuo kansainvälistyvän tilitoimistoon hallitukseen, vaikka onkin yrityksen palveluksessa CV:n mukaan toiminut vuosina 2011-2020. Samantapainen keskustelu käytiin viime vuoden huhtikuussa Fodelian ketjussa ja siellä TJ kävi perustelemassa nuoren henkilön hallitukseen ottamista muun muassa toteamalla, että: “Liian monta hienoa yritystarinaa kärsii omistajuuden puutteesta”.
6 tykkäystä
Mielenkiintoinen nosto. Henkilökohtaisesti näen asian niin, että näin nimenomaan pitkäjänteisiä perheyrityksiä (jollaiseksi olen ainakin itse Talenomin aina mieltänyt) johdetaan ja tulee johtaa. Tulevia pääomistajia pitää ajaa sisään rooliinsa vuosikausia ellei jopa vuosikymmeniä ennen vetovastuun vaihtoa.
Suomessa tällaista nähdään kovin harvoin, koska aidosti pitkäjänteisiä (perhe)yrityksiä ja rahasukuja on häviävän vähän.
27 tykkäystä
Näissä kahdessa edellämainitussa hallitushenkilövalinassa ite mietin, että voiko se huonontaa hallitusta, jos sinne otetaan nuori “kokematon” henkilö mukaan. Luultavasti ei. No missä nuori henkilö oppii päätöksenteon ja vastuunkantamisen mallin. Hallituksessa. Entä sitten kun nämä ovat 50-vuotiaita. 25-vuotta kokemusta pörssiyhtiön hallituksesta. 25 erilaista vuotta, erilaista suhdannetta, paljon hyvään ja paljon huonoon johtanutta suunnitelmaa ja päätöstä nähtynä. Omistajan ääni, vahva kokemus, että mitä niillä omilla rahoilla touhutaan. Näkymä pitkälle, seuraavaan sukupolveen. Luultavasti tämän hetken meriiteillä löytyis kypsempiäkin tyyppejä tälle paikalle, mutta pitkällä tähtäimellä oikea ratkaisu ottaa nuori hallitukseen kasvamaan.
Onnea Erik!
22 tykkäystä
Olen sillä tavalla jäävi ottamaan kantaa omistajasuvun ja omistajuuden vahvistamiseen, kun en tunne henkilöiden perhesuhteita. Valintaa en kritisoi, mutta tykkään, jos päätöksiä ja valintoja perustellaan olivat perustelut sitten mitkä tahansa.
Keskusteluna tämä on mielestäni varsin mielenkiintoinen. Pitäisikö esimerkiksi Talenomin ottaa nyt viimeiselle hallituspaikalle vielä toinenkin seuraavan sukupolven nuori kasvamaan hallitusammattilaiseksi? Vai onko liika liikaa? Jos lähtökohtaisena ajatuksena on se, että kun hallitus on riittävän laaja ja osaamista on, niin ei ole väliä enää yksittäisillä valinnoilla päätöksenteon kannalta. Ja koskeeko tämä vain omistajasuvun nuoria vai pitäisikö tätä tehdä myös muissa pörssiyhtiöissä antamalla innokkaille nuorille mahdollisuuksia?
Siitä taas voidaan olla montaa mieltä tekeekö 25 vuotta pörssiyhtiön hallituksessa automaattisesti henkilöstä paremman päätöksentekijän, mutta antaa se varmasti paremmat valmiudet kuin 0-5 vuotta vastaavaa kokemusta.
Mieleeni on jäänyt mieleen Pauligin malli. Juttu on valitettavasti maksumuurin takana. Mutta siinä sanotaan tästä aiheesta muun muassa näin:
Yritysten hallituksissa on kaksi paikkaa omistajaperheen jäsenille, mutta lisäksi hallituksiin on mahdollista päästä tarkkailijajäseneksi oppimaan hallitustyöskentelyä. Silloin saa käyttöönsä kaikki materiaalit ja voi osallistua keskusteluun, mutta ei saa äänestää.
Pystyykö julkisen pörssiyhtiön hallitukseen edes vastaavia tarkkailijajäseniä ottamaan?
4 tykkäystä
Talenomissa on tehty ennenkin ennakkoluulottomia ratkaisuja hallituksen valinnoissa. Esimerkiksi Johannes Karjula on ollut hallitukseen tullessa alle kolmikymppinen ja ilman kokemusta pörssiyhtiön hallitustyöstä… Onko lie kellään valitulla ollut aiemmin ko kokemusta ennen Talenomin hallitusta. Ja hyvin on yhtiöllä pyyhkinyt eli hallituskin omassa roolinssa onnistunut. Ja ehdoton plussa tässä tapauksessa on se, että uutta sukupolvea ajetaan sisään yhtiöön. Omistajuuteen jatkuvuutta, sitä pörssiyhtiöt laajemminkin kaipaavat!
8 tykkäystä
5 tykkäystä
Talenomin suositus nousee Inderesillä LISÄÄ-tasolle (edellinen VÄHENNÄ). Tavoitehinta pysyy ennallaan 9,00 eurossa. Analyytikon aamukatsauskommentit.
https://www.inderes.fi/fi/laskenut-arvostus-houkuttelee-takaisin-kyytiin-0
21 tykkäystä
Kysymys, joka koskee yleisesti tilitoimistoja (esim. Talenom ja Aallon). Kuinka paljon alalla tehdään ns.manuaalityötä, kun numeroita pyöritellään? Olen lähiaikoina pohtinut paljon chatgpt:n vaikutusta töihin, jossa ihminen työskenelee datan parissa ja näen omissa uhkakuvissa, että nämä työt korvataan mahdollisimman pitkälle tekoälyn avulla.
Mitä mietteitä herättää kanssafoorumisteissa? Tiedostan, että olen herkästi taipuvainen näkemään enemmän uhkakuvia kuin sinisiä taivaanrantoja sijoituksissa ja tämä viimeaikainen kehitys tekoälyn suhteen ei sitä ole ainakaan lieventänyt.
4 tykkäystä
Talenomin ollessa (näemmä kasvavassa) vahvassa ylipainossa salkussani, olen tätä toki miettinyt.
Talenom on kehittänyt automatosoitua kirjanpitojärjestelmää useita vuosikymmeniä. Primitiivinen uhka on jokin uusi toimija kehittää nollasta paremman järjestelmän GPTn avulla ja valloittaa markkinan.
Ymmärtääkseni GPT soveltuu hyvin käyttöön, jossa “sinne päin” oleva lopputulema riittää. Näin on kun tuotatetaan kuvia ja tekstejä. Lisäksi GPTn etu on että tulosta voi iteroida palautteen perusteella paremaksi. Ymmärtääkseni tilitoimistobisnes on enemmän sellaista “pennilleen oikein ja kerralla”-toimialaa.
Toki omiin ajatuksiini en juuri luota. Uskon kuitenkin että Talenom seuraa AI-tilannetta ja ennakkoluulottomasti miettii itse mahdollisuuksia käyttää sitä. Luulisin että vuosien automatisointikokemus on antanut jonkin käsityksen että miten sitä voisi hyödyntää.
Jos saa toivoa, niin toivoisin että GPTä onnistuttaisiin hyödyntämään siinä, että järjestelmän käyttöönottoaikaa saataisiin lyhennettyä. Jossain yhteydessä sanottiinkin, että tavoite on tuota lyhentää, mutta viimeisessä osarissa tästä ei ollut enää mainintaa.
Luulen että Talenom (kuten lähes joka muukin firma) tulee heittään AIsta jotain kommenttia seuraavassa osarissa.
8 tykkäystä
Kiitos, juuri tällaisia kommentteja hainkin keskustelunavauksella. Osaatko arvioida, että kuinka paljon “vallihautaa” Talenomilla on omissa tuotteissaan? Haen tällä sitä takaa, että miten nopeasti mahdollisesti markkinalle tuleva uusi yritys voi luoda heti paremman sovelluksen vrt. yrityksiin, jotka ovat alalla toimineet pidempään?
2 tykkäystä
Näkisin, että yhä enemmän ja enemmän manuaaliset tietojen siirtotyöt tulevat vähentymään ja poistumaan. Silloin asiantuntijan aika tulisi käyttää tuon materiaalin analysointiin ja johtopäätöksiin tai jossain tapauksissa johonkin ihan muuhun.
3 tykkäystä
Analyytikon ennakkokommentit Talenomin Q1-tuloksesta.
11 tykkäystä
Kasvu jatkui voimakkaana valitun strategian mukaisesti
Tammi–maaliskuun 2023 yhteenveto
- Liikevaihto 31,3 (25,2) milj. euroa, kasvu 24,2 (24,1) %
- Käyttökate 8,4 (8,9) milj. euroa, 26,7 (35,2) % liikevaihdosta
- Liikevoitto (EBIT) 3,5 (4,9) milj. euroa, 11,0 (19,3) % liikevaihdosta
- Nettotulos 2,1 (3,7) milj. euroa
- Osakekohtainen tulos 0,05 (0,09) euroa
Avainluvut
| Konserni | 1–3/2023 | 1–3/2022 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, 1 000 euroa | 31 311 | 25 209 | 24,2 % |
| Liikevaihdon kasvu, % | 24,2 % | 24,1 % | |
| Käyttökate, 1 000 euroa | 8 365 | 8 864 | -5,6 % |
| Käyttökate liikevaihdosta, % | 26,7 % | 35,2 % | |
| Liikevoitto, 1 000 euroa | 3 458 | 4 861 | -28,9 % |
| Liikevoitto liikevaihdosta, % | 11,0 % | 19,3 % | |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % (rullaava 12 kk) | 11,7 % | 16,8 % | |
| Korolliset nettovelat, 1 000 euroa | 68 060 | 46 573 | 46,1 % |
| Nettovelkaantumisaste, % | 130 % | 106 % | |
| Omavaraisuusaste, % | 31,4 % | 34,6 % | |
| Nettoinvestoinnit, 1 000 euroa | 12 641 | 7 402 | 70,8 % |
| Likvidit varat, 1 000 euroa | 13 255 | 12 891 | 2,8 % |
| Osakekohtainen tulos, euroa | 0,05 | 0,09 | -46,7 % |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana | 44 893 388 | 43 731 739 | 2,7 % |
| Nettotulos, 1 000 euroa | 2 057 | 3 748 | -45,1 % |
Talenom haluaa olla edistämässä Euroopan pk-yritysten digitalisoitumista. Aika voimakkaalle kasvulle on näkemyksemme mukaan juuri nyt, koska Euroopan talouden hallinnan markkina digitalisoituu ja konsolidoituu. Tätä muutosta kiihdyttävät useat meneillään olevat toimialan merkittävät rakennemuutokset. Esimerkiksi verkkolaskudirektiivin käyttöönotto EU:ssa pakottaa jokaisen yrityksen ottamaan käyttöön ohjelmiston, joka mahdollistaa verkkolaskujen lähettämisen ja vastaanottamisen. Olemme määrätietoisesti kehittäneet järjestelmiämme vastaamaan digitalisaation tuomaan toimintaympäristön muutokseen. Näiden syiden vuoksi olemme valinneet strategiseksi painopisteeksi voimakkaan kasvun monessa eri Euroopan maassa, vaikka se suunnitellusti painaa suhteellista kannattavuuttamme lyhyellä aikavälillä.
Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana edistimme strategisia painopistealueita määrätietoisesti:
- Digitaalisen jakelun kiihdyttäminen eteni uusien nettisivujen ja yhtenäistetyn brändin myötä. Digitaalisen ostamisen polkua onnistuttiin yksinkertaistamaan, mikä näkyy tuloksekkaampana myyntinä. TiliJaskan tuotteet on nyt korvattu Talenom ja Talenom One -tuotteilla.
- Pankkipalveluiden jakelussa edistyttiin, ja Talenom Tilit ovat nyt käytössä testiasiakkailla. Laajennamme tilien ja korttien jakelua vaiheittain kevään aikana.
- Ruotsissa oman ohjelmiston käyttöönotossa on sesonkiaikana keskitytty toiminnallisuuksien hiomiseen ja uusien ominaisuuksien, kuten maksupalveludirektiivi PSD2:n, käyttöönottoon. PSD2 velvoittaa pankkirajapintojen avaamisen koko EU:n alueella, mikä mahdollistaa pankkipalvelujen liittämisen osaksi tilitoimiston palvelutarjontaa. Tämä tarjoaa helppokäyttöisen maksamisen asiakkaalle sekä tehostaa kirjanpitäjän työtä. Pohjautuen Suomen kokemuksiin, Talenomin prosessien ja kirjanpito-ohjelman käyttöönotto mahdollistaa rutiinityöajan lyhentämisen jopa neljännekseen nykyisestä.
- Yritysostokohteiden tuottavuuden parantamisen projekti eteni. Saimme yhtenäistettyä tehokkaan integraatiomallin yritysostokohteen haltuun ottamiseksi.
Liikevaihtomme kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 24,2 (24,1) prosenttia 31,3 (25,2) miljoonaan euroon jääden hieman tavoitellusta tasosta volyymipohjaisen ja konsultatiivisen laskutuksen osalta sekä heikon kruunun kurssivaikutuksen vuoksi. Kasvu perustui useisiin yritysostoihin Ruotsissa ja Espanjassa sekä vahvaan orgaaniseen kasvuun Suomessa. Käyttökate oli 8,4 (8,9) miljoona euroa, ja käyttökateprosentti oli edelleen vahva 26,7 (35,2). Käyttökatetta rasitti Espanjassa syksyllä 2022 hankittu järjestelmäalusta, jonka käyttökatetta heikentävä vaikutus oli noin 0,5 (0,0) miljoonaa euroa. Lisäksi yrityskauppoihin ja muihin kuluihin liittyvien kertaluonteisten erien heikentävä vaikutus oli 0,5 miljoonaa euroa suhteessa vertailukauteen. Liikevoitto oli 3,5 (4,9) miljoona euroa, ja liikevoittoprosentti oli 11,0 (19,3). Suhteellista kannattavuutta painoi suunnitellusti tekemämme panostukset kasvuun, palkkainflaatio sekä yrityskaupoista johtuvat integraatio- ja muut kulut.
Tulosjulkistustilaisuus
Talenom kertoo Q1-tuloksestaan tarkemmin tänään 20.4.2023 klo 10 alkavassa tilaisuudessa.
Tilaisuus on suomenkielinen, ja sitä voi seurata joko webcastin kautta osoitteessa https://talenom.videosync.fi/q1-2023 tai yhtiön tiloissa Sanomatalossa (Töölönlahdenkatu 2, 00100 Helsinki).
19 tykkäystä
Käyttökate laski -5,6 % ja oli 8,4 (8,9) miljoonaa euroa eli 26,7 (35,2) % liikevaihdosta. Käyttökatetta rasitti Espanjassa syksyllä 2022 hankittu järjestelmäalusta, jonka käyttökatetta heikentävä vaikutus oli noin 0,5 (0,0) miljoonaa euroa. Lisäksi yrityskauppoihin ja muihin kuluihin liittyvien kertaluonteisten erien heikentävä vaikutus oli 0,5 miljoonaa euroa suhteessa vertailukauteen. Liikevoitto laski -28,9 % ja oli 3,5 (4,9) miljoonaa euroa eli 11,0 (19,3) % liikevaihdosta. Kannattavuutta painoivat panostukset kasvuun, palkkainflaatio sekä yrityskaupoista johtuvat integraatio- ja muut kulut.
21 tykkäystä
Jotenkin vaikka odotin tämänlaista Q1 tulosta niin silti petyin. Suomessa sitä samaa, Ruotsissa potkaistaan kannatavuuden parantamisen tölkkiä taas eteenpäin ja Espanjassa poltetaan rahaa veivaten asiakassegmenttejen välillä
11 tykkäystä
Ihmetyttää miten kannattavuutta rasittavat yritysjärjestelyihin liityvät kulut olisivat kertaluontoisia yrityksellä joka tekee jatkuvasti yritysjärjestelyjä.
2 tykkäystä