Olen miettinyt miksi Aallon tekee jatkuvasti yrityskauppoja menestykäästi? Ja miksi Talenom ei niitä enää Suomessa tee?
Tämä ei liity Talenomiin, mutta toimialaan kuitenkin. Ehkäpä joku on huomannut, että Ruotsin johtotähti Fortnox on tänään aika raikkaassa laskussa. Taustalla on Financial Timesin artikkeli, jossa kyseenalaistetaan kasvutarinan pohjaa.
Artikkeli löytyy täältä: The unstoppable rise of Fortnox: Swedish software group attracts short sellers
Minulle aukeni suoraan ilman maksumuuria, vaikka en ole FT:n tilaaja, mutta voi olla tietysti rajoituksia.
Muutama nosto nopeasti:
- Käytännössä väitetään, että yhtiö on liioitellut Ruotsin kohdemarkkinan kokoa.
- Ihmetellään asiakasmäärän voimakasta ja tasaista kasvua syklien yli.
-
Ihmetellään monimutkaista ja usein muuttunutta raportointia, sekä jossain määrin käsittämättömän hienoja tunnuslukuja (Fortnox on muuttanut rule of 40 %:n 70 %:n tasolle).
-
Ja sitten tietenkin kyseenalaistetaan korkeaa arvostusta.
Sitten on tietysti muutakin pientä, mutta tuossa taisi olla pääpointit. Itse en ota kantaa asiaan, en Fortnoxia niin hyvin tunne. Kaikki saa tehdä omat johtopäätöksensä, linkkaan vaan kun oli mielestäni mielenkiintoinen.
59 tykkäystä
Jutun otsikko Googleen niin pitäs päästä lukemaan.
Sama toimittaja mikä upotti Wirecardin.
Sori OT.
5 tykkäystä
Fortnoxista voi jatkaa vaikkapa täällä .
Analyytikon ennakkokommentit Talenomin Q1-tuloksesta. 
9 tykkäystä
Ja tulos ulkona.
Kokonaisuutena jäätiin Inderesin ennusteista.
Suomen kannattavuus parani vaikka liikevaihtoa ei juurikaan saatu lisää. Eli menee aikalailla kuten johto on puhunut.
Ruotsin osalta alkaa olemaan fiilis meneekö jo selittelyksi integraatio kulut jne. Pitääpä kaivella aikaisempia haastatteluita.
E.
Lisätään vielä nettovelkaantumisaste kasvanut Q4-2023-> Q1-2024, 136%–>172%
38 tykkäystä
Lieneekö Talenomin kirjanpitoautomatiikka kehysriihisietoinen - ts. handlaako ilman pulmia ALV-prosentin desimaalit? Vai onkohan niin että sovelluskehitys on jo yllätetty housut kintuissa? Siinä tapauksessa tyypit saavat takoa koodia uuteen kuosiin.
Pistetäänhän ketjuun päivän haastattelu:
Päivityksien kanssa palataan huomenna.
33 tykkäystä
Päivitettyä yhtiöraporttia saatavilla.
Jos e26 tuloksentekokykyyn päästäisiin, niin arvostuskertoimet sulaisivat “silmissä”.
15 tykkäystä
Talenomin casen voi oikeastaan tiivistää tähän:
Jos tuo Suomessa vuoden 2015 jälkeen nähty tehokkuuden ja tämän jälkeen kannattavuuden parantuminen nähdään myös Ruotsissa seuraavan kolmen vuoden aikana, niin latu on auki Euroopassa.
Jos taas noin 1/3 liikevaihdosta ei tulevinakaan vuosina tuota mitään alimmalle riville, niin ei hyvä heilu. Kuten näette, noissa ennusteissa on toistaiseksi Suomeen nähden hyvin maltillinen skenaario, mutta onnistumisia se vaatii silti.
Välissä on kaikenlaisia lillukan varsia vaikka kuinka pirusti, mutta isossa kuvassa tämä ratkaisee. Eikä tarvitse edes hirveästi yksinkertaistaa 
63 tykkäystä
Ei mikään varsinainen bull skenaario @Juha_Kinnunen 
Itse uskon että Ruotsin käyttökate-% nousee tuota nopeammin.
1 tykkäys
Ruotsissa ja “muissa maissa” on erilainen ohjelmistostrategia. Tästä vuodesta eteenpäin ennustat kuitenkin samanlaista käyttökatekehitystä molempiin alueisiin.
Avaatko hieman ajatusta taustalla?
3 tykkäystä
Toivottavasti! Jos hommat toimii, niin kyllä kannattavuutta voitaisiin parantaa merkittävästi tuota nopeammin. Jälleen tämä on kuitenkin taas kannattavuuden ja kasvun yhdistelmä, ja kasvu taas tuppaa aina maksamaan jonkin verran.
Minulla on suhteellisen kovat kasvuennusteet sekä Ruotsissa että Espanjassa tuossa rinnalla, ja Ruotsissa se on ennusteissa puhtaasti orgaanista. Silloin kannattavuuden skaalautuminen jäänee osin kasvavien kasvupanostuksien alle. Mutta jos “vanhoissa toimistoissa” nähdään se kannattavuuden paraneminen, niin mikäpä siinä on kasvaessa.
Joo, se näyttää tuossa pienessä graafissa vähän siltä, mutta on siinä eroja kuitenkin. Ruotsissa kannattavuuskäyrän maksimi on merkittävästi korkeammalla mitä Espanjassa nykyisellä strategialla. Mielestäni olisi kuitenkin aika villiä ennustaa esimerkiksi 2x toimialan kannattavuutta, kun siitä ei vielä ole mitään näyttöjä Ruotsissa. Jos näyttöjä tulee niin arvioidaan uudelleen. Lisäksi kannattaa huomioida tuo kannattavuuden ja kasvun kombinaatio.
Espanjassa dynamiikka on suoraviivaisempi. Ellen nyt ole ihan väärin ymmärtänyt, Espanjassa toimialan kannattavuus on itse asiassa parempi (kilpailutilanne helpompi). Eli yksittäinen tilitoimisto tekee hyvää kannattavuutta ilman sen suurempia ohjelmistostrategioita. Talenomin Espanjan kannattavuus on tällä hetkellä kuitenkin surkea, kun siellä on alustan ja maaorganisaation suuret kiinteät kulut sisällä. Eli tätä kautta kannattavuuden pitäisi käytännössä skaalautua aika pitkälle volyymin mukana, ja Espanjassa voi odottaa myös jonkinlaista epäorgaanista kasvua.
Jälleen mallintaminen ja ennustaminen kuitenkin poikkeavat reaalimaailmasta: Jos Ruotsi onnistuu, Espanjassa tullaan jossain vaiheessa ottamaan käyttöön omat ohjelmistot. Sitten tulee kannattavuuteen kuoppa, ja sitten taas pystytään keskipitkällä aikavälillä edelleen parantamaan. Tämähän ei ennusteissa näy millään tavalla, kun ajankohta on arvoitus ja Ruotsissakin peli on pahasti kesken. Lopputulos on sitten tuollainen loivasti skaalautuva käyrä.
Voisihan sinne tehdä erilaisia oletuksia ja sitä kautta “realistisempia” skenaarioita. Mutta jos olen jotain tässä analyytikkouran aikana oppinut, niin yksinkertainen on parempi erityisesti pitkän aikavälin ennustamisessa. Monimutkaiset mallit ei vaan tuppaa kestämään ensimmäistäkään kosketusta reaalimaailman kanssa, joten se on vähän sama kuin Mike Tysonin kommentti: "Everyone has a plan until they get punched in the mouth”. Kokemusta on, ja lisäksi niiden kommunikointi on vielä vaikeampaa. Tärkeämpää on mielestäni ymmärtää, minkälainen skenaario on isossa kuvassa realistinen ja mitä markkinat kollektiivisesti odottaa (eli voiko sillä näkemyksellä tehdä rahaa).
48 tykkäystä
Jos kysymyksen kääntää toisin päin:
Jos Talenomin omien ohjelmistojen ja automaation käyttöönotto epäonnistuisi, niin mikä sen konkreettisesti aiheuttaisi?
Miksi Ruotsissa tämä ei onnistuisi kuten Suomessa?
3 tykkäystä
Ainakin Ruotsissa Fortnoxilla on jäätävä markkinaosuus (omien puheidensa mukaan). Jolloin Talenomin myllyillä kenties vähemmän jakoa kun ovat Suomessakin käyttäjäkokemuksessa jäljessä myös Netvisoria ja Procountoria.
The unstoppable rise of Fortnox: Swedish software group attracts short sellers
3 tykkäystä
Tätä tässä on varmaan jokainen sijoittaja pyöritellyt jo pidemmän aikaan 
Toimitusjohtaja sanoo, että mitään esteitä ei ole että tämä ei onnistuisi niinkuin Suomessa. @Juha_Kinnunen on myös tästä omissa analyyseissaan puhunut eikä käsittääkseni ole myöskään keksinyt mitään erityisempiä syitä.
Enkä ole oikeastaan nähnyt Talenom-bearienkaan suunnalta yhtään argumenttia joka kielisi siitä että Ruotsi on tuomittu epäonnistumaan.
Tästä huolimatta riskejä käyttöönoton onnistumiseen liittyen varmasti on, vaikka en niitä osaa analyyttisesti eritellä. Toimitusjohtajahan on myöntänyt, että esim. intergraatio Ruotsissa ei ole mennyt ihan niinkuin Strömssössä ja täten Espanjaanhan lähdettiin eri strategialla virheistä oppineena. Omat ohjelmistot ovat varmasti paljon kannattavempia kun asiat tehdään niinkuin on sovittu, mutta jos miettii liiketoimintadynamiikkaa ihan ruohonjuuri -tasolla, niin ratkaisevaahan tässä on se, että miten Talenomin Ruotsin yksiköt ja työntekijät hommaan sitoutuu ja innostuu joka päiväisessä työssä. Onko esim. sisäistä vastarintaa ja ns. “konservatiiveja” vaikuttavissa tehtävissä? Ulkopuolinen ei tätä puolta pääse näkemään, vaan joudutaan elämään epävarmuuden kanssa.
Mun oma mutukäsitys Talenomista on tällä hetkellä se, että markkinat ovat vain kärsimättömiä, kun Ruotsissa on tätä kannattavuusparannusta odotettu jo niin pitkään kuin kuuta nousevaa. Markkinat ei yksinkertaisesti vain jaksa enää uskoa tähän isosti. Minun mielestäni syyt kannattavuuspettymyksien taustalla ovat toistaiseksi olleet uskottavia ja on loogiset ja hyvin perustellut syyt olettaa että homma muuttuu.
Tietysti eihän tässä viime aikoina hommia ihan 5/5 olla suoritettukaan (ja siten kurssilaskukin ainakin osittain perusteltu): tase vähän turhan vivutettu tähän markkinaan ja onhan tuo osinkopolitiikka näillä velkatasoilla ihan helvetin typerää mutta minkäs teet kun pääomistajat haluaa rahaa ulos.
40 tykkäystä
Onnistumisella ei varmastikkaan ole mitään sellaista teknistä ongelmaa, mitä ei saataisiin ratkaistua. Ongelma taitaa olla ennemminkin asiakaspoistuman määrässä, mikä voi olla tilitoimistossa pahimmillaan luokkaa 80%. Näin Talenomilla oli kai käynyt jossakin vaiheessa Suomen valloitusmatkalla Tahkolan haastattelua muistellessani. Uuden ohjelmiston opettelu voi kuitenkin olla aika kallista ja yrityksillä voi olla parempiakin mielenkiinnonkohteita, kuin opetella uutta järjestelmää.
2 tykkäystä
Kaipaisin Talenomilta panostamista asiakaskokemuksen mittaamiseen ja varsinkin tulosten julkaisemiseen yhtiön raportoinnissa. Nyt on kuva, että mittaamista ehkä tehdään, mutta vasemmalla kädellä. Kun samalla julkaistaisiin henkilökunnan tyytyväisyysmittauksen tulokset, a’vot! Kun ne kulkevat käsi kädessä, hyvää tulee.
Esimerkkiä voisi ottaa esim. Valmetin ja LapWallin toimareiden yhtiökokousten tyytyväisyysraportoinnin. “Sitä saa, mitä mittaa”!
7 tykkäystä
Talenom mittaa asiakastyytyväisyyttä. Taitaa kerran vuodessa ulkopuolinen taho soitella (tuskin kaikkia) asiakkaat läpi ja kysellä palautetta. Tämä ainakin oma kokemus, kun yhtiön asiakas olen.
2 tykkäystä