Ilmeisesti syys(loma)risteilyt/pikkujoulukausi käy kuumana. Tai sitten Tallink on lomauttanut myyntihenkilökuntaa ja pieni kysynnän nousu saa myyntipalvelun jumiin? Pörssikin on taas pitkästä aikaa vihreällä vaikka indeksit näyttää punaista. Seuraava suunta ylöspäin?
Nyt kun Inderesin seuranta on loppunut, kopioin Ollin hyvän volyymiseuranta-käkkyrän omaan seurantaan, kas tässä. Volyymikasvun positiivinen trendi jatkuu, vielä kuitenkin ollaan noin -50% alle 2019 “normaalin” tason.
Hiljaista on täällä foorumillakin. Tallinkin matkustajavolyymit kuitenkin jatkaneet kasvuaan, +121,6% vs. 2020 marraskuu, kasvua käytännössä kaikilla reiteillä. Eli koronatartuntojen määrät eivät ainakaan vielä marraskuussa vaikuttaneet.
Seuraavat kuukaudet sitten vähän hiljaisempia. Jos en väärin muista (en nyt ehdi kaivaa) niin ainakin osa reiteistä/laivoista on talvella pari kuukautta pois käytöstä. Sattui ehkä sikäli sopivasti että pahenevan koronatilanteen takia matkustajamäärät olisi muutenkin alhaisia.
Volyymit joulukuussa jokseenkin marraskuun tasolla, mikä tarkoittaa kasvua +153% vs. 2020 joulukuu. Omikron ei ainakaan joulukuun kysyntään siis vaikuttanut juurikaan.
Kvartaalitasolla Q4/21 +106% verrattuna Q4/20. Tuon pohjalta karkeasti arvioiden Q4 liikevaihtotaso tullee olemaan n 140 M€ ja EBIT luokkaa 11 M€.
Eli tähän asti palautuminen normaaliin mennyt ihan hyvin raiteillaan, nyt Q1 varmaankin vähän hidastuu, esim. Hki-Tallinna reitiltä on Silja Europa pois ajosta tammikuun alusta maaliskuun puoleenväliin johtuen rajoituksista ja kausiluonteisesti matalasta kysynnästä. Näyttäisi kuitenkin että kun tilanne (taas) normalisoituu niin matkustajat kyllä palaavat melko hyvin, ja odotan 2022 selvää tulosparannusta. Osakkeen hinta ei ole ainakaan enää pahemmin reagoinut huonoihin uutisiin (esim. omikron) mikä kertoo että aika paljon pahaa on jo ladattu kurssiin sisään.
Mitä ajatuksia herättää?
Liikennevolyymit per kk (nyt jatkettuna 2019 alkuun)
Jatkan tätä yksinpuhelua Tallinkin volyymeista, viimeisimmät taas ulkona täällä
Odotetusti matkustajavolyymin kasvu hidastui tammikuussa mutta edelleen +50% viime vuoteen verrattuna. Koronarajoitukset vaikuttivat varmasti, minkä vuoksi useampi laiva oli tammikuussa poissa ajosta joko kokonaan tai osan kuuta. Katson itse tuota rauhallisin mielin ja näkisin että volyymikasvussa päästään taas parempiin lukuihin kevättä kohti kun rajoituksia taas aletaan purkaa.
Tallinkin matkustajatilastot julkaistiin torstaina (LINKKI) Hiukan myöhässä siis tällä kertaa mutta alla päivitettynä tuo volyymiseuranta.
Volyymikasvu jatkaa normalisoitumistaan vaikka toki edelleen alle puolet 2019 tasosta. Helmikuu näyttää kovaa kasvua viime vuoteen verrattuna (+217%) mutta tuohon vaikuttaa erittäin alhainen taso vuosi sitten. Eli jokseenkin odotetunlaisesti ja linjassa omiin odotuksiin vähän vaisummasta Q1 kasvutasosta (ks kommentit aiemmin).
Itse olen varovaisen optimistinen kasvun jatkumisen suhteen kun koronarajoitukset poistuvat samalla kun mennään kohti kesäsesonkia. Ukrainan kriisillä voi kyllä olla epäsuoraa vaikutusta kysyntään, ainakin venäläiset matkustajat tulevat puuttumaan ja lentorajoitusten vuoksi myös aasialaiset turistit. Käsittääkseni nämä ovat kuitenkin olleet kohtuullisen pieni osa kokonaismäärästä (olisiko jollakulla parempaa tietoa/arviota?). Kriisi myös todennäköisesti nostaa polttoaineiden hintoja jolla suora kustannusvaikutus.
Oma ennusteeni Q1 liikevaihdosta 121 M€. Katselin myös että historiallisesti Tallink on tarvinnut 150M€ liikevaihdon jotta pääsee myyntikatteella (gross margin) break-even tasolle. Lisäksi myynnin ja hallinnon kiinteät kulut olleet viime aikoina noin 20M€ mutta ennustan näihin nousupainetta (esim. kesäkauden markkinointi), joten Q1 EBIT-ennusteeni -29M€. Huomioitavaa muuten että kausiluonteisuuden takia Q1 on ollut Tallinkille tappiollinen myös jo ennen koronaa.
Näillä kasvuilla koko vuoden EBIT olisi kuitenkin jo selvästi positiivinen mutta tässä epävarmuustilanteessa toki vaikea lähteä arvailemaan. Osakekurssi nähdäkseni käytännössä vaatii että tuo käänne toteutuu ja 2023 päästäisiin jo normaalille tasolle.
Tallinkin maaliskuun matkustajavolyymit jälleen julki. Hyvässä kasvussa edelleen, ei sinänsä mitään yllättävää. Mielenkiintoisena anekdoottina, keskustelin eilen kollegan kanssa joka oli ollut viikonloppuna Tukholman-risteilyllä (Silja Symphony). Laiva oli ollut hyvin täysi, mutu-arvio että aika samoja matkustajamääriä kuin ennen koronaa, lisäksi “kauppa kävi ja viini virtasi”. Risteilyhenkilöstöä oli vähän vähemmän ja paikoitellen näki että ei-välttämättömistä kunnostuksista oli säästetty (esim. matot jne).
Oma ennusteeni
Q1: Liikevaihto 123 M€ / EBIT -28 M€
Koko vuosi: Liikevaihto 934 M€ / EBIT 67 M€
Earnings edelleen pakkasella koko vuoden osalta, johtuen korkeista rahoituskuluista
H2 eli enne kaikkea kesäsesongin mutta myös Q4 pikkujoulusesongin onnistuminen on ehdottoman kriittistä. Oma sijoitushypoteesini on että tilanne normalisoituu loppuvuoden aikana.
Ja jotta tulee selväksi: Omistan itse Tallinkia, salkussa “koronakäänneyhtiönä” josta tarkoitus irroittautua sopivana hetkenä (joka ei ole ainakaan vielä). Tällä hetkellä kuitenkin kokonaisuutena lievästi plussalla lähinnä viime vuoden osakeannin merkintöjen johdosta.
Kiitokset infostasi! Ostin lisää näiden(kin) pohjalta.
Kirjoitit, että uskot tilanteen palautuvan normaaliksi, näin ilmeisesti siis koronan osalta. Vaikuttaako Venäjän pakotteet Tallinkin rahtikuljetuksiin?
Juuri näin eli koronan osalta, joka mielestäni tarkoittaisi normalisoitumista myös matkustajavolyymien osalta yleisesti. En usko että Ukrainan sodalla on kovin suurta vaikutusta matkustajavolyymeihin. Venäläisturistit varmasti jäävät pois ja muita ulkomaalaisia turisteja (esim. aasialaisia) ehkä vähemmän laivoilla, mutta noiden ryhmien osuus kokonaisuudesta lienee ollut melko pieni. Toisaalta “paikallisten” osalta sodan luoma epävarmuus saattaa jopa nostaa lähimatkailun kiinnostavuutta.
Rahdin osalta hyvä kysymys, enkä osaa sanoa tuosta juurikaan kun en tunne aihetta tarkkaan. Lukujen valossa ei näyttäisi että sanktioilla olisi ollut ainakaan välitöntä vaikutusta:
Rahtivolyymit ovat kasvaneet viimeiset pari kvartaalia noin +20% vs. edellisvuosi ja maaliskuu ei ollut poikkeus (+20% vs maaliskuu 2021)
Maaliskuu oli rahtivolyymissa korkein kuukausi sitten ainakin 2019 eli ennen koronaa
Kasvua on myös kaikilla reiteillä ja kasvun jakauma reittien välillä samansuuntainen kuin ennen, eli tuossakaan ei näy mitään nopeaa muutosta trendiin.
Näen kyllä selvän riskin että sanktiot vähentävät esim. aikaisemmin Suomen tai Baltian kautta Venäjälle suuntautunutta rahtiliikennettä. Näyttäisi kuitenkin että rahdista noin 70% kulkee Suomi-Viro välillä. Molemmista maista on suora yhteys Venäjälle joten maalaisjärjellä ajateltuna olisi hassua jos laivoilla kuljetettaisiin paljon Venäjän rahtia kun maateitse pääsee Venäjälle molemmista maista yhtälailla.
Huomiona että nämä perustuvat täysin omaan mutuiluun ja noihin muutamiin lukuihin.
Omissa laskelmissa olen jo aikaisemmin arvioinut rahtivolyymit hieman konservatiivisesti tasolle 30 000 yksikköä per kk (pitkän ajan keskiarvo). Viimeiset 6kk keskiarvohan on ollut selvästi enemmän ~34 tuhatta ja maaliskuu oli jo yli 37 tuhatta.
Tässä vielä graafina pidemmän aikavälin rahdin kasvu-% vs edellisvuosi:
Tallinkilta saatu taas uusia matkustajanumeroita, lisäksi tuossa välissähän tuli myös kvartaalitulos. Reaktiosta päätelle Q1 meni aika markkinoiden odotuksiin, mutta jäi alle oman ennusteeni johtuen näköjään lähinnä “Others” liiketoiminnasta (siis muu kuin laivaliikenne) jota en ollut kovin tarkkaan omassa mallissani ennustanut ja jossa näyttää olevan melko isoa vaihtelua kvartaalien välillä.
Huhtikuun volyymit näyttävät että edelleen normalisoituminen jatkuu odotetusti ja matkustajavolyymi nyt noin 60% verrattuna 2019 huhtikuuhun eli aikaan ennen koronaa. Myös rahtivolyymit jatkuivat hyvällä tasolla. Eli ainakaan vielä en näe että Venäjän pakotteilla / Ukrainan sodalla olisi näkyvää vaikutusta kysyntäkuvaan.
Tallink on historiallisesti saavuttanut gross profit (myyntikate) break-evenin n.150 M€ liikevaihdolla, todennäköisesti jatkossa vaatii jonkin verran enemmän kustannusinflaation johdosta. Nykyisellä matkustajavolyymin normalisoitumistrendillä päästään noin 180-200 M€ liikevaihtoon “Core”-liiketoiminnalla (laivat), lisäksi “Others” joka konservatiivisesti arvioiden 15 M€. Tuo tarkoittaisi siis ~200 M€ liikevaihtoa ja ~30 M€ gross profit.
Kiinteät kulut ovat viimeaikoina olleet 15-20 M€ tasolla (Q1 15 M€), ja odotan että nämä ovat noin 20 M€ Q2:lla kun esim. markkinointipanostuksia nostetaan jotta varmistetaan kesäsesongin onnistuminen. Joka tapauksessa tarkoittaa että Q2 tulee olemaan varmuudella EBIT-positiivinen ellei kustannusinflaatio sitten täysin lähde käsistä. Oma paras veikkaukseni
Graafi josta näkyy tuo “gross profit break-even” noin 150 M€ liikevaihtotasolla, x-akselilla liikevaihto ja y-akselilla gross profit. Pisteet ovat kvartaalittaisia tuloksia Q1/19 lähtien. Nyt todennäköisesti kustannusinflaatiosta johtuen tuo käyrä siirtyy jonkin verran oikealle mutta toisaalta liikevaihtokin kasvaa samassa suhteessa (oletuksella että Tallink saa nostettua hintojaa samassa suhteessa):
Kiinteät kulut ja muut operatiiviset tuotot & kulut jotka eivät siis mukana yo gross profitissa (jossa vain suorat kulut). Näkyy hyvin kuinka ennen koronaa kulut olivat noin 30 M€ per kvartaali ja heti koronan alettua laitettiin jarrut päälle, minkä jälkeen ollut noin 20 M€ tasolla ja lievässä kasvussa.
Verrattuna viime vuoteen kasvu näyttää erittäin hyvältä (matkustajat +290%) mutta tarkemmin katsottuna jäi mielestäni alakanttiin
Verrattuna huhtikuuhun kasvu vain +4%, mikä on melko vähän ottaen huomioon että mennään kesäsesonkia kohden
Tuosta johtuen myös kysynnän normalisoituminen ei näyttäisi edenneen - 2022/05 volyymit olivat 57% verrattuna 05/2019 (ennen koronaa), kun huhtikuussa oltiin 60% tasolla
Voi olla että tuo indikoi kuluttajakysynnän pehmenemistä johtuen yleisestä epävarmuudesta ja inflaation nakertamasta ostovoimasta, toki voi olla että esim. huono sää on myös osaltaan vaikuttanut. Rahti sen sijaan vetää edelleen hyvin.
Kokonaisuudessaan mielestäni hiukan negatiivinen indikaatio kysynnän osalta, ottaen huomioon että samaan aikaan inflaatio nostaa kustannuksia (esim. polttoaineiden hinnannousu näkyy). Jos kysyntä kriittisinä kesäkuukausina lässähtää niin koko vuoden tuloskin on ikävästi paineessa.
Viking Linen kannattavin osa on Turku-Maarianhamina-Tukholma reitti. Reitti on pääasiallinen tavarankuljetusreitti, lisäksi Turusta tehtävät piknik-risteilyt yrityskokouksineen ovat tuottavia. Nyt Tallink antoi Viikkarille kaikki avaimet käteen, kun ajaa reittiä vain yhdellä aluksella (toinen alus lähtee hotelliksi Hollantiin). Esim. kokousristeilyjä ei pystytä näin enää lainkaan järjestämään piknik-risteilynä (tai saaristoristeilynä, kuten se on Tallinkilla nimetty). Tämän kokonaisuuden luulisi tuovan merkittävän lisäedun Viikkarille, mahdollistaen kilpailun kadotessa hinnankorotuksiakin.
Viking Linen kannattavin osa on Turku-Maarianhamina-Tukholma reitti. Reitti on pääasiallinen tavarankuljetusreitti, lisäksi Turusta tehtävät piknik-risteilyt yrityskokouksineen ovat tuottavia. Nyt Tallink antoi Viikkarille kaikki avaimet käteen, kun ajaa reittiä vain yhdellä aluksella (toinen alus lähtee hotelliksi Hollantiin). Esim. kokousristeilyjä ei pystytä näin enää lainkaan järjestämään piknik-risteilynä (tai saaristoristeilynä, kuten se on Tallinkilla nimetty). Tämän kokonaisuuden luulisi tuovan merkittävän lisäedun Viikkarille, mahdollistaen kilpailun kadotessa hinnankorotuksiakin.
