Tavoitehintojen ihmettely

Uusi ketju tavoitehinnoista keskusteluun. Tavoite hinta tulee olla sijoituspäätöksissä aivan sivuroolissa ja useat yhtiöketjut floodautuvat tavoitehinta keskusteluista. Meillä kaikilla on vain 24h vuorokaudessa joten parempi jakaa tänne keskustelu tavoitehinnoista ja itse yhtiöstä yhtiö ketjussa.

8 tykkäystä

Ihan hyvä ketjun aihe. Täällä voi ihmetellä kaikkia tavoitehintoja eikä ainoastaan Inderesin suosituksia, kuten aiemmassa ketjussa.

Minä ihmettelen, että eikö pettymysten sarjat aiheuta mitään reaktiota tavoitehintoihin ja suosituksiin? Eikö ennusteisiin yltämättömyys aiheuta mitään luottamuspulaa jatkoon? Esimerkkejä löytynee muitakin, mutta vaikkapa Tokmannin, Kamuxin ja Harvian tapauksissa moni analyysitalo on suositellut ostamaan suunnilleen jokaisen negarin ja huonon osarin jälkeen, koska osake on halpa syystä x ja y. Tuotto-odotus sen kuin paranee aina huonon uutisen ja kurssilaskun myötä. Lopputuloksena tavoitehintaa ruuvataan vähintään kvartaalin välein kymmeniä prosentteja alaspäin ja taas suositellaan ostamaan.

Minä arvostaisin kovasti sellaista analyytikkoa, joka ottaa rajusti näkemystä, laittaa liikevaihtoennusteet (ja liikevoitto) firman ansaitsemalle tasolle ja suosittelee tarvittaessa vaikka vähentämään! Nythän tässä on jo eräänlaisia pohjia havaittavissa ja Tokmanniakin on vaikea suositella vähentämään kun tuli merkkejä paremmasta. Silti tällä laskukaudella on kummastuttanut tuo trendi, että suositus on ollut koko ajan Lisää tai Osta, mutta lopputuloksena on saatu pelkkää kurssin ja tavoitehinnan rajua pudotusta. Hatunnosto niille, jotka uskaltavat suositella vähentämään tai jopa myymään. :slight_smile:

9 tykkäystä

Tavoitehintahan on analyytikon arvio 12 kuukauden päähän osakkeen hinnasta. Onkohan kukaan tehnyt pidemmän ajan seurantaa niiden toteutumista analyytikoittain tai yhtiöittäin?

1 tykkäys

Tässä on aika tärkeä terminologinen ero - päähän vai sisällä? Niillä toki voidaan tarkoittaa myös samaa asiaa. Käytännössähän tavoitehinta on pitänyt paikkansa, jos osakkeen hinta nousee heti tavoitehinnan julkaisun jälkeen sen tasolle tai yli, vaikka ei sillä kauaa pysyisikään. Kun Inderes-efekti oli vahvimmillaan, koettiin juuri sitä esimerkiksi Harvian kohdalla. Itsekin muistan muutamaan kertaan täällä todenneeni, että Petri Kajaani käytännössä päätti tavoitehinnallaan Harvian uuden hinnan, kun osake nousi heti analyysin julkaisun jälkeen tavoitehinnan tasolle.

Useasti foorumilla on ehdotettu siirtymistä sellaiseen että annettaisiin jonkinlainen fair value, sekä lisäksi bull ja bear case hinnat.

Fair value pitäisi olla nykyhetken osakkeen kohtuullinen arvostustaso. Bull/bear range voisi sitten olla arvio vuoden päähän eri skenaarioilla.

En ole Ruotsalaista analyysiä juuri lukenut mutta tuo saattaa olla sama tapa miten sielläpäin arvostellaan. (Smart eye ketjusta ehkä jäänyt päähän.) Nyt en rehellisesti muista mutta jos on suora kopio niin sitten on jäänyt pääkoppaan kytemään ajatus sieltä. Kuitenkin, pitäisin tuollaista tapaa varsin passelina, koska siinä ei sitouduta yhteen kiinteään hinta-arvioon vaan annetaan se range, ja analyysin lukija voi itse yrittää miettiä skenaarioita siitä väliltä.

Sellainenkin muistikuva on, että Inderesillä ei olisi jostain syystä ollut halukkuutta siirtyä ko. arvostelutapaan. Varmaan siinä oli joku hyvä syykin mutta en tietenkään sitä muista.

Kaikesta huolimatta pitäisin jonkinlaisen bull/bear rangen antamista parhaana keinona välttää jatkossa “liian kovien” tavoitehintojen antamisesta syntyvää porua, koska se antaisi myös analyysin lukijalle vastuuta. Vaatii myös analyytikoilta teräksen kovia kuulia yrittää etsiä eurolleen tarkkaa tavoitehintaa vuoden päähän. Miksi ei tavoitehinnat voisi olla edes jollakin tavalla hieman “väljempiä”?

4 tykkäystä

Nordea on siis sitä mieltä, että 44% nousuvaralla olevaa osaketta ei kannata ostaa. Mielestäni tuo on ihan järjetön suositus.

6 tykkäystä