Toki näin. En halua pitää firmaa tiukilla, vaan mieluummin sellaisena, että se pärjää ja on jopa myyntikelpoinen. Nyt se sitä onkin. Tällä tahdilla jopa ihan voittokelpoinenkin jo nyt. Nyt on vielä tämä korona, joten täytyy pitää jäät hatussa. Firma ei myöskään tuota isompaa voittoa, joten oma pääomavero olisi isompi.
On sitäkin tullut tässä mietittyä, että firma menee nurin liian ison myynnin takia. Mutta koska olen itse suurin velkoja, niin vaikea on nähdä, ettei luottolimiittejä löydy.
Kiroan varmaan itseni sanomalla tämän ääneen ja huomenna romahtaa, mutta siitäkin huolimatta. Salkun koko alkaa olla sitä luokkaa, että sen voi kohta antaa elää omaa elämäänsä ilman säännöllisiä ostoja palkkasäästöillä. Suhteellinen osuus mitä pystyn palkasta säästämään on koko ajan pienempi salkkuun verrattuna ja sen käyttäminen elämiseen on koko ajan järkevämpää.
Teoriassahan voisi unelmoida loputtomiin mitä tekee sitten joskus, kun on laittanut kaiken osakkeisiin korkoa korolle-periaatteella ja elämän ollessa ohi vanhana on vain paljon numeroita pankissa eikä mahdollisuutta käyttää niitä. Tätä päätöstä ennenaikaisti parilla vuodella nykyiset arvostukset ja nihkeät tuotot uusille sijoituksille, mutta olisi tullut eteen ennemmin tai myöhemmin. Jos suurempi kuoppa tulee, saatan jotain laittaa sisään, mutta ei jatkuvasti enää.
Tämä on mielenkiintoinen pointti, jota itsekin olen miettinyt. Mitä pidätte tällaisena lukuna, jos suhteutetaan vaikka kk-säästösumma vs. salkun koko. (esim. 100e/kk ja 100k salkku, niin 0,1%)? Tässä on aika iso painoarvo salkun koolla. Eli varmaa se, myös että on helpompi antaa elää elämää salkun jonka koko on 1 000 000 kun 10 000 vaikka prosenttiluku olisi sama.
Rahaet menee isolta osin mätkyjen maksuun. Ei ole mieltä laittaa salkkuun uutta rahaa mikäli ne menee kuitenkin kohta verojen maksuun
Siitähän se riippuu paljon ylimääräistä jää palkkatuloista menojen jälkeen. Toisilla enemmän ja toisilla vähemmän
Sijoitus on kuukaudesta riippuen prosentista kolmeen prosenttia salkun arvosta. Kyllä salkku tuolla sijoitustahdilla vielä kasvaa silminnähden eli motivaatio säilyy. Varsinkin kun sijoitusstrategiani on sellainen, etten luovu mistään hankinnasta tai elintasostani sijoitusten vuoksi, vaan siihen käytettävä raha on ihan oikeasti ylimääräistä eikä mistään säästettyä tai niistettyä.
Vähän sama tilanne täällä. Palkasta säästäminen toki onnistuisi, mutta tiukalla kulukuurilla ja säästämisellä salkun kokonaisarvo kasvaisi säästämisen avulla vuositasolla noin 2,5 %. Toki pitkällä aikavälillä tämä kumuloituisi, mutta elämässä ei kuitenkaan tarkoituksena ole saada mahdollisimman isoa osakesalkkua. Itse olen ainakin vähentänyt säästämistä ja alkanut käyttää rahaa hieman rennommin.
Säästämistä tapahtuu toki asuntolainan maksun myötä, mutta rahaa en enää palkastani siirrä suoraan osakesalkkuun, poikkeuksena mahdolliset bonukset ja lomarahat.
Tuollainen suhde on kyllä pieni, lähinnä tulee mieleen, että potentiaalisesti pienet tulot ja salkku saatu perintönä tai vastaavaa. 100k salkku tuottaa verojen jälkeen n. 440€/kk kasvua joten… no, onhan se 100€/kk kuitenkin viidesosa “kasvusta”.
Omalla kohdallani panostus vs. salkun koko on satakertainen tuohon esimerkkiin verrattuna kun vasta olen touhun aloittanut ja melkein all in -tyylillä mennään. 
Siis salkun koko kasvaa 10-20%/kk lisätyllä omalla rahalla. 
(osuus tietysti laskee kokoajan)
Korkoa korolle käyristä pohtimalla selvinnee missän kukin saavuttaa järkevän tason salkku vs. omat lisäykset.
Minulla kaikki liikenevät palkkatulot säästämällä saisin ehkä 1/3 enemmän kasvua kuin mitä salkku kasvaa itsekseen normaalimarkkinoilla ja paljon vähemmän näillä härkä-. Joten en vaivaudu erityisesti säästämään nyt - ehkä kerran kaksi vuodessa kaadan ylimääräiset rahat johonkin ja maksan mätkyjä jos ja kun niitä tulee mutta noin muuten ansiotuloista säästöprosenttini on tippunut kuin lehmän häntä. Se taisi olla joskus 60-70% ja nyt ehkä 20-25.
Mieluummin matkustan kun se on mahdollista, ajan ja asun mukavasti yms.
Tuohon säästääkö lisää rahaa salkkuun vaikuttanee varmasti paljon se, että mikä on lopulta tavoitteena. Jos tavoittelee sitä, että jäisi aikaisin pois töistä ja eläisi pelkkien pääomatulojen varassa, niin säästämisen lopettaminen ja elinkustannusten kasvu on riski. Kun tottuu leveämpään elämään, niin kysyisten menojen kattamiseen tarvitaan entistä isompi salkku ja säästämisen lopettaminen myös hidastaa tavoitteen saavuttamista.
Aikaista eläköitymistä tavoittelevalla säästäminen tietysti loppuu jossain vaiheessa, mutta minusta tämän pitäisi olla siinä kohtaa, kun heittäytyy salkun varaan. Toki jos on mahdollista ja tarkoitus tehdä siirtymä asteittain työtä vähentämällä, niin silloin säästäminen loppuu aiemmin.
Se on toki totta, että jossain vaiheessa vuotuiset mätkyt pääomatuloista alkavat olla sitä luokkaa, että palkasta tehtävät säästöt menevät niihin. Se on sitten makuasia, että haluaako käyttää ne välillä salkussa ja nostaa sitten mätkyjen/lisäennakon maksun yhteydessä pois.
Itselläni on varsin vaatimattomat kulutustottumukset, enkä näe, että ne muuttuisivat merkittävästi missään tilanteessa. Siksi taloudellinen riippumattomuus on käytännössä väistämätöntä, kun kokoajan jää säästöön ja sijoitukset tuottavat itsessään lisää pääomaa, johon ei kosketa. Eläkkeelle heittäytyessä täytyy, ehkä hieman seurata, että lisääntynyt vapaa-aika ei johda menojen kasvuun, jos sitä ei ole budjetoinut. Pitäisin todennäköisempänä, että siinä vaiheessa miettisin ennemmin kulujen karsintaa, esim autosta luopumista. Tähän toki vaikuttaa paljon se, että missä vaiheessa ne työt jättää. Hieman houkuttelisi eläköityä joitain vuosia aiemmin pienemmällä salkulla ja toivoa, että säästeliäästi elämällä ja salkunhoitoon täysipäiväisesti keskittymällä saisi salkun kasvamaan mittoihin, joilla omat tarpeet täyttyy leikiten.
Oma salkkuni kasvaa säästöillä nykyään noin 0,5% kuukaudessa. Minusta se on hyvinkin merkittävä kasvu. Ajattelen asiaa myös sen kautta, että vuoden säästösumma vastaa noin yhden vuoden menoja, eli olemalla vuoden töissä saan varat yhden vuoden vapaaseen, vaikka ei huomioisi tuottoja. Säästöasteeni on siis pyörinyt jo vuosia noin 50% hujakoilla ja eläkkeellä ollessa olisi tarkoitus pitää sama elintaso. Jos pudotan säästöasteen nollaan ja kaksinkertaistan menoni, niin tavoite karkaa kauas tulevaisuuteen, kun nykymenolla se on maltillisellakin tuotolla saavutettavissa alle vuosikymmenessä.
Lyhyen aika aikavälin tavoite kasvattaa salkkua suuremmaksi noin 1%/kk tahtia sekä samalla elää pikkulapsiarkea liikaa mistään tinkimättä ja mahdollistaa lapsen hoitamisen kotona näin ensimmäisinä vuosina.
Tuosta seuraava piste äippä 6h työpäiville (omasta halustaan) ja toivottavasti pieni säästöasteen kiihtyminen. Lapselle nuokin on jo 8h päiviä, ellei itse ehdi aiemmin hakemaan.
Unelmana sama kuin @superg eli lyödä hyvissä ajoin hanskat tiskiin ja nauttia elämästä. Työkuviot mahdollisine uraportaineen on sen verran mielenkiintoiset, että periaatteessa eihän tuo ole kuin miehestä kiinni vaikka tuskin miljonääriksi päädynkään.
Toisaalta mieleen hiipii ajatus siitäkin, että kiinnostaako teini-ikäistä lasta tippaakaan viettää aikaa isänsä kanssa ja onko seuraavaksi ongelmana se, että millä sen vapaa-ajan täyttää 
Ei punttia, kalastusta yms loputtomiin jaksa itsekseen puuhastella. Tästä syystä samaan aikaan koetetaan nauttia elämästä jo nyt, eikä vedetä säästämistä överiksi.
0,5% salkun arvosta on vielä ihan motivoiva luku, että ei tunnu turhalta. Itsellä on jo niinkin alhaalla kuin välillä 0,1 ja 0,2 kuukaudessa.
Asiaa voi myös ajatella niin, että lisää vain kertamenoja eikä pysyviä. Jos maltti kestää, voi palata vaatimattovampaan elämään käyttötulojen laskiessa. Niillä, jotka eivät suunnittele jäävän eläkkeelle kertarysäyksellä.
Ikää 25 ja sijoituksissa on kiinni vähän alle 2 miljoonaa. Tällä hetkellä puolet pörssissä ja puolet kryptoissa. Melkein nollasta sain tuon potin kasaan kun laitoin kaikki kiinni kryptoihin eikä minulla ollut aikaisempaa varallisuutta. Oma tavoitteeni noin 5 vuotta sitten kun aloitin sijoittamisen oli se että riskiä ottamalla pääsisin irti oravanpyörästä mahdollisimman aikaisin ja kiitos kryptojen se olisi nyt mahdollista.
Kryptojen kanssa leikkiminen kuitenkin pilasi rahan minulta, oma salkku heilui välillä yli 200k päivässä joten nyt työssä käyminen tuntuu todella turhalta koska sillä 2000e kuussa ei ole juuri mitään merkitystä mihinkään. Myöskään se aikasemmin haaveissa ollut työn lopettaminen ei tunnu enää kovinkaan fiksulta koska olen tullut siihen tulokseen että toimettomana oleminen ei ole kovin hyvä itselle.
Pakko varmaan perustaa joku oma puuhasteluyritys ja jatkaa elämää niinkuin tähänkin asti sijoituksia holdaten, tuntuu vaan jotenkin vieraalta ajatus että minun ei tarvitse enää tehdä muuta kuin holdata niin 10 miljoonaa menee rikki jossain kohtaa mutta en oikeasti edes tiedä mitä sillä rahalla/elämällä tekisin.
Toisaalta tuolla minun 50% säästöasteella ei pääse sinun 0,1-0,2% kk-vauhtiin, koska siinä vaiheessa ollaan jo eläkkeellä. 0,33% kohdalla vuotuinen sääatöprosentti on 4% ja silloin neljän prosentin säännön mukaan voisi harkita eläkkeelle jäämistä. Turvallisuushakuisena hakisin itse varmaan hieman isompaa salkkua ja töitä voisi hyvin jatkaa 0,25%/kk asti. Silloin pitäisi olla uskallusta jättää työt, jos menot ja sääatämisaste ovat pysyneet entisellään.
Pienemmällä säästöasteella salkku kasvaa tietysti hitaammin. Siksi yritin sanoa, että tämä kysymys riippuu hyvin pitkälti siitä lopullisesta tavoitteesta ja siitä minkälaisia kompromisseja tekee sen säästön eteen. Jos tavoite ei ole elää salkulla, vaan sen tehtävä on luoda vain turvaa tai mahdollistaa leveämpi elämä, niin säästön voi huoletta lopettaa aiemmin.
Halusin vain varoittaa aikaista eläköitymistä tavoittelevia, että säästämisen lopettaminen tai vähentäminen saattaa hidastaa tavoitteen saavuttamista kahdella tapaa.
Se toki täytyy myöntää, että työtuntien astettainen vähentäminen ja sen myötä kk-säästön pienentäminen on oikein validi tapa ja monella tapaa järkevämpi kuin se, että hyppää suoraan täysistä työtunneista eläkkeelle. Eläntapamuutos ja taloudellinen riski on silloin pienempi.
Ihan mielenkiintoinen aihe. Ja näinhän se onkin - mitä suuremmaksi salkku kasvaa, sitä pienemmäksi uuden pääoman lisäämisen merkitys vähenee.
Oma salkku nyt reipas 86 kiloeuroa, ja ~1500€/kk säästötahdilla vielä varsin merkittävä vaikutus salkun kasvuun. Mutta kun salkku joskus huitelee esimerkiksi siellä +300 kiloeurossa, ja kasvaa periaatteessa aikalailla itsestään, en usko että näin tiukkaa säästöastetta pidän enää yllä, vaan ohjaan rahaa mielummin elämiseen tai vaikka työajan vähentämiseen. Ts. Jos 7% tuotolla 350ke salkku kasvaa ~25ke/v, ei ihan kauheasti ole enää merkitystä säästääkö sitä 600€ vai 900€/kk ansiotuloista.
Jos nyt lopettaisin uuden rahan säästämisen salkkuun kokonaan, ja saisin seuraavat 26v 7%/v tuottoa, pitäisi salkku olla tasan 50-vuotiaana +530ke. Ei huono sekään.
Nähdäkseni eläkkeelle heittäytymistä relevantimpi tavoite on luoda itselleen mahdollisuus mielekkääseen työhön, niin sisällön kuin määränkin puolesta. Silloinkin voi tuntea olevansa vapaa oravanpyörästä, mutta voi kuitenkin kokea työn ja aikaansaamisen merkityksellisyyttä.
Olen nyt 25% päässä siitä salkusta, jonka aloittaessani laskin riittävän eläköitymiseen hillityllä elintasolla. Melkein siis jo tuntuu siltä, että oravanpyörä jäi taakse. Keskityn tässä samalla mieluummin pieniin voittoihin matkan varrella kuin isoon maaliin, josta ei tiedä tuottaisiko se sitten lopulta tyhjyyden vai tyydytyksen.
Otin muuten tavaksi ostaa hyvän pullon samppanjaa aina sadan kilon välein, suosittelen lämpimästi. Oma suosikki toistaiseksi Charles Heidsieck Vintage Brut 2012. Se oli ihan hyvä vuosi pörssissä ja erinomainen rypälepuskassa. 
Tämä vapaaherrailun lähestyminen on sinällään mielenkiintoista ja jopa pelottavakin ajatus, puhumattakaan jos se tapahtuisi nuorena.
Itsekin olen alkanut puuhata yritysprojektia / osakkuuksia, koska henkinen päätös alkaa olla siitä ettei palkkatyöt enää vapaiden jälkeen kutsu. Tätä on vaikea sisäistää, koska kaikki kävi aika nopeasti.
Ikää 26 vuotta, sijoittanut epäsäännöllisesti 2-3 vuotta.
Aloitin rahastoista, sitten siirryin pikkuhiljaa osakkeisiin.
Salkusta -40% hävittiin Covid pandemian aikana lentoyhtiöihin ja vuokra-auto yrityksiin pääsosin, sen jälkeen tuli hieman krypto omistuksia, -80% rahoista meni erään hype huijauksen alussa tammi/helmikuussa, oppirahat maksettu siis kahteen kertaan.
Tavoite:
Vuonna 2045 talo maksettu, tontti maksettu, autot maksettu = Velaton.
Taloudellinen mielenrauha, päätavoite ei ole eläköityminen 51 vuotiaana vaan mentaliteetilla ettei polttoaineen hintaa tarvitse tuijotella oli se mikä tahansa.
Vuonna 2045 jos onnea löytyy, työnteko on enää harrastus, jos huvittaa harrastaa.
Tällä hetkellä tuntuu että 70% työaika tekis aika poikaa, teen keikka hommia 150km-1000km päässä kotoa, lapsikin syntyy kohta.
Varasuunnitelmana jos ja kun korot nousevat, säästöistä pahana päivänä paikataan ja tarvittaessa syödään kuormasta salkkua. Jos oikeen perselleen menee niin myydään omaisuutta. Velkaantumisaste seuraavat 5-6v on aika iso tuloihin nähden, tiedostettu riski.
Pidetään vanhan ammatin ammattitaito yllä jos duunipaikka menee. Osaavalle löytyy töitä aina. Vapailla ja lomilla jos aika käy pitkäksi painetaan toista duunia huonolla palkalla, rahaa se on tonniki.
Heitetään hatusta että pakollisten menojen jälkeen kuussa 800-1000e riittää omaan elämiseen erittäin hyvin jos velkaa ei ole.
85 elinvuoteen asti lasketaan rahat, eli 34 vuotta tekee 1000€kk = 408k€ salkussa vuonna 2045, jos ei arvo enää muutu ja rahat nostettaisiin käyttötilille.
Nykyisellä palkkatasolla tarvitsee ihmeen onnistuessaan jos 200€/kk on sijoitus joka kuukausi pienellä aloituspääomalla (n. 10k€)
Töitä en kokonaan lopeta varmaan ikinä, jotain harrastusta ja näprättävää täytyy aina olla.
Jos onni käy 2045 on oma talo, perhe, lapset toki omillaan, pieni mökki jossakin, Porschen harraste drifteri tallissa + fiksu käyttöauto.
Toteutus:
Vuosi 2020-2021 on ollut tadoudellinen katastrofi, yllättävää huonontuurin menoa (+ pakolliset ja huvit päälle) on tullut erimuodossa noin 10-15k€ edestä joten säästöt on hävinneet ja kuormasta syöty. Tärkein laskukausi/ostopaikka meni ohi.
Osakkeet hajautetusti omaan analyysiin perustuen kuukaudessa tietty määrä, ajallisesti hajautettuna. Puhutaan max 200€/kk tällä palkkatasolla, tulevaisuudessa vähän enemmän.
Kryptoihin voi laittaa max 30% sijoitus varallisuudesta riskillä, jos tuntee tavaran omasta mielestä tarpeeksi hyvin.
Suunnitelma päivitetään noin 3 kertaa vuodessa ajan tasalle maailman tilanteen mukaan.
Sijoitukset valitaan kuukausien ja vuosien päähän, enää ei kikkailuun tarvi lähteä.
Epäonnistumisien välissä on katsottu ja unelmoitu oikeista tuottavista osakkeista, jälkeenpäin voi todeta että oikeita osakkeita on kytätty, raha vain uupui oikealla hetkellä.
Puskuri kerrytetään käyttötilille pahan päivän varalle, virheestä oppineena.
Kuolinpesän omistus veljen kanssa kahdestaan, metsätulot noin 20k€ - verot ja maksut, sijoitetaan uusiutuviin rahastoihin/ETF/osakkeet ja annetaan kasvaa pikkuhiljaa.
Tälläiselle elämänkoululaiselle joka lähti nollasta liikenteeseen ilmainen vinkki muillekkin, kun elämä potkii päähän niin ei anneta sen masentaa. Ei muutako kypärä päähän, matka jatkuu, isompia potkuja on vielä luvassa!
Katsotaan sitten 2045 missä tilanteessa ollaan.
Kiinnostavaa nähdä omanikäistenkin tavoitteita täällä.
Itselläkin ikää 26v, kuten ylempänä. Sijoittaminen on ollut itselle harrastus ja mielenkiinnon kohde jo pidemmän aikaa, ja kaksi osakesalkkuakin on, joista toinen ns. ikuisuussalkku AOT (Fortumia, Elisaa, Nestettä, Sampoa jne.) joka tuottaa n. 4% osinkotuottoja vuosittain. Uudempana sitten OST, joka sisältää sitten kasvuosakkeita. Tecnotree, Qt, Harvia suurimmat omistukset siellä. Tavoite olisi, että yhteisarvo osakesalkuille 100k€ menisi rikki ennen vuoden 2021 loppua, mutta voi olla että menee tiukille. Ostin ensimmäisen asuntoni viime vuoden kesänä, käsirahalla olisi tehnyt mukavat voitot, kun salkut ovat nousseet hurjaa tahtia siitä, mutta hyviä ostopaikkoja vielä varmasti tulee.
Kryptosalkussa on muutama tonni Ethereumia ja muutama satanen Bitcoinia. En ole mikään kryptotietäjä, joten ei näistä sen enempää. Spekulatiivisia ostoja…
Oma tavoite pitkällä tähtäimellä sijoittamisella on FIRE-lähtöinen, eli taloudellinen riippumattomuus, jotta voi sitten tulevaisuudessa keskittyä ihan mihin ikinä haluaakaan. Tällä hetkellä päivätyöt (softakehitys) ja oma yritys vie kuitenkin suuren osan ajasta.
Lyhyemmän ajan (1-2v) tavoitteena on sijoittaa n.1500-2000€/kk seuraavat vuodet ja ostaa ensimmäinen sijoitusyksiö. Oma asunto on pitkällä lainalla ja erittäin maltillisilla kuukausimenoilla, ja kiinnostusta maksaa lainaa nopeasti takaisin näillä koroilla ei ole. Muina tavoitteina jotka sijoittamiseen voisi vaikuttaa on oman yrityksen liikevaihdon kasvattaminen, osaamisen kehittäminen ja oman jaksamisen ylläpitäminen.
Pitää palata tähän vuoden päästä ja katsoa missä mennään ja miten tavoitteet on saavutettu.
Moro, ensimmäinen viesti koko foorumille, vuoden päivät kuitenkin meininkiä täällä seuraillut, ja ollut paljon apua tässä sijoittamisen alkutaipaleella.
Kokonaisuudessaan 2 vuotta sijoittamista takana, josta ensimmäinen oikeastaan oli rahastojen ostoja, ja pikkuhiljaa siirryin osakkeisiin. Tällähetkellä salkussa (AOT) n. 17k painoa, 50/50 rahastoja ja osakkeita. Pitäisi avata vihdoin OST, (jonka avauksen lykkäämistä olen jo katunut kovasti) pyrkiä täyttämään se n. 10 vuoden haitarilla ja saavuttaa jonkinlaista turvaa tulevaisuutta varten. Aion säästää osakkeisiin nyt huolella, opiskelut kuitenkin vielä hieman hidastavat rahantuloa. Ensimmäisen asunnon ostokin vielä tekemättä, joka tulee hankittua seuraavan 2 vuoden aikana.
Oma toiveeni olisi tehdä joskus lyhyempää ja kevyempää työviikkoa jos siltä tuntuu ja nauttia elämästä myös nuorempana. Eläkepäiville olisi kiva saada isompi potti käyttöön, koska luulen eläkkeen olevan vain rippeitä vuonna 2066, nykyiseenkin verrattuna.
Morjesta,
Alkuun pakko sanoa, että ihailen tänne kirjoittaneiden ihmisten itsekuria ja kunnianhimoa tavoitteiden suhteen. Olen aidosti yllättynyt, kuinka monen tavoitteena on jäädä eläkkeelle 40 tai jopa 30 vuotiaana.
Itse olen vakaasti päättänyt tehdä päivätöitä eläkeikään asti, mikä luultavasti tarkoittaa jotain 68-70 vuotiaaksi asti työskentelemistä. Olettaen tietty, että terveys kestää. Pidän erittäin paljon työstäni, vaikka se parin organisaatiomuutoksen jälkeen onkin hieman muuttunut ja varmasti muuttuu tulevilla vuosikymmenillä jatkossakin.
Sijoittamisella jos saan vanhoilla päivillä yhden/kaksi lomamatkaa vuodessa tehtyä niin se on aivan riittävä minulle. Sijoittamisen ylipäätänsä noin puolivuotta sitten, yli kolmenkympin iässä. Tällä hetkellä hieman alle 10k salkku, missä eri yhtiöiden listautumisanneilla kerättyjä osakkeita. Opettelen vasta näitä sijoitusjuttuja ja ipo:t ovat tuntuneet suhteellisen turvallisilta. Olen lukenut kyllä inderesin ja muiden analyyseja aina ennen merkintä päätöstä ja kiitos teidän olen parit ansat saanut väistettyä. Ensimmäiset “oikeat” osakekaupat tein vasta tällä viikolla kun myin spinnovat pois. Katsotaan siis mihin asti näissä hommissa innostuu, mutta ainakin tällä hetkellä tämä on vain pikkuharrastus tälle perheen isälle.