Maailma muuttuu kun aikaa kuluu ja prioriteetit, sekä fokusalueet muuttuvat jatkuvasti elämässämme. Ne tavoitteet mitä asettamme itsellemme tänään, voivat olla jo huomenna historiaa. Ilman tavoitteita ei kuitenkaan tapahdu kehitystä ja tästä syystä on tärkeää asettaa itsellensä tavoitteita, mitä ikinä onkaan tekemässä.
Luin todella mielenkiinnolla tämän ketjun näkemyksiä läpi ja oli mielenkiintoista lukea erillaisista tavoitteista. Kiitos!
Itse olen myös aloittanut sijoittamisen tavoitteet näistä “milestoneista”, 10k € → 30k € → 50k € → 75k € – > 100k € jne. Välillä kun markkina on riepotellut oikeen kunnolla, tavoitteena on päästä edes omilleen sijoituksissa. Välillä kun ollaan menty ylöspäin, niin on tullut maalattua itsestä kuvaa seuraavana Warren Buffettina. On haaveiltu Lamborghinista, luksus huviloita ja erilaisesta turhasta krääsästä kun taas välillä mietitty, että mitä omaisuutta voisi realisoida ja mistä voisi luopua.
Kun tästä tunteiden vuoristoradasta olen myöhemmin saanut niskalenkin, niin tavoitteet ovat sen jälkeen keskittyneet siihen, että pystyisin turvaamaan itselleni “eläkkeen” sijoituksillani ja ostamaan lisää vapaa-aikaa.
Tämä taas on täysin suhteellinen määritelmä, sillä jollekkin meistä riittää se 50k kun taas joku toinen voi tarvia eläkkeeseensä sen 1M tai vielä enemmän. Tästä oli myös palstalla hyvää keskustelua. Itse näen asian myös siten, että kyse ei ole vain ainoastaan minusta vaan myös lapsistani, tulevista lapsenlapsistani, sekä muista itselleni läheisistä ihmisistä.
Haluan myös katkaista sukuani jo useamman sukupolvenajan vaivanneen “minä itse” ajattelutavan. Kyse ei ole vain varallisuudesta, vaan miten sitä hoidetaan ja miten sitä käytetään. En halua enää lapsieni kituuttavan vanhoille päiville, säästäen rahaa pankkitililleen kun sitä ei voi käyttää mihinkään ja heidän perikunnan tappelevan näistä sitten myöhemmin oikeudessa.
Olen määrätietoisesti pyrkinyt myös vähentämään sijoituksieni seurantaa arvonnousun & laskujen osalta ja keskittymään siihen, että onko yrityksen tarina menossa oikeaan suuntaan. Tämä on välillä vähän haastavaa, sillä se on mukava päivittäin katsella kurssi graafeja, mutta parannusta on tapahtunut siirtymisessä numeroiden seuraamisesta itse fundamentteihin.
Omat tavoitteet rahallisista “milestoneista” on muuttunut siihen suuntaan, että olen oikeassa näkemyksissäni useammin kuin väärässä. Rahasta on tullut itselleni eräänlainen “työväline”, joka mahdollistaa kannan ottamisen sijoituksissa. Kun rahaa ei mieti rahana vaan työvälineenä, niin olen ainakin itse saanut nukuttua yöuneni paremmin. Eikä se rahanmäärä enää itselle tuo juurikaan lisä-arvoa, sillä itsellä on kaikki mitä elämässäni tarvitsen. Sijoittamisesta on muodostunut itselleni eräänlainen “peli” ja peleissä on keskimäärin mukavampi voittaa kuin hävitä.
Jossain vaiheessa kun lapset ovat lähteneet pois kotoa, niin “end goal” voisi olla se, että rakennuttaisin jonkin mökin keskelle korpea tai jonkun vesistön viereen. Paikka joka voisi toimia talviasuttavana kesäpaikkana itselleni ja lapsilleni ja jossa olisi pieni puuhastelupalsta, sekä pieni työpaja, jossa harrastaa ropellihattuilua. Nukun yöni levollisesti, sillä tiedän pystyväni toteuttamaan nämä haaveet vaikka samantien, mutta aika ei ole vielä oikea tämän haaveen toteuttamiselle.
Lapsieni harrastukset, oman työni ja vapaa-ajan projektieni tarjoamat haasteet & mahdollisuudet pitävät itseni kiireellisenä nykyisessä oravanpyörässäni.
noh tavoitteet on päästä joskus taloudelliseen riippumattomuuteen ja omistaa jotain että kehitellä jotain isoa siinä ohella kuten sijoitusyritys/joku muu yritys jotta pääsisin pois ¨nine to five¨ työstä ja saisin olla itseni herra jos niin voisi sanoa.
Siis salkun koko kasvaa 10-20%/kk lisätyllä omalla rahalla. 
(osuus tietysti laskee kokoajan)
Ei punttia, kalastusta yms loputtomiin jaksa itsekseen puuhastella. Tästä syystä samaan aikaan koetetaan nauttia elämästä jo nyt, eikä vedetä säästämistä överiksi.