Omassa ekonomikuplassa en myöskään muista kauppiksella tällaisia summia pyörineen lähes jokaisella, joka siellä oli just parinkympin iän ylittäneillä, jo pelkästään sen takia että eihän moni vielä lukion jälkeen ollut missä töissä edes ehtinyt kunnolla olemaan. Mutta nykyään ränta på räntan jälkeen tietysti ajat ovat voineet muuttua viidessä vuodessa 
7 tykkäystä
Aikanaan itse yliopistoon mennessä, muutto yksin uuteen kaupunkiin kauas vanhemmista ketään entuudestaan tuntematta, massia ehkä 10000 markkaa taskussa. Hemmetin hauskaa, elämän parasta aikaa nuo opiskeluvuodet vaikkei mitään paljon ollutkaan. Ei ollut monella muullakaan, toki rikkaita vanhempia saattoi olla, mutteivät massia jälkikasvulle jakaneet.
Sitten duuniin suoraan koulusta ja siitä se sitten lähti homma etenemään 
Toki töitä sai kaikki ja kämpät oli nykyiseen verrattuna ilmaisia.
Omalla tenavalla kakskymppisenä tuossa 30-luvulla tulee olemaan herkästi aivan liian hyvät oltavat…
10 tykkäystä
Tuo onkin haaste. Kuinka samaan aikaan turvata jälkikasvun tulevaisuus ja pitää riski pienenä sille, ettei kaikki katoa taivaan tuuliin heti kun ikää on 18v. Itse yritän puhua aina kuinka pojan sijoituksilla menee, mutta ei sieltä tule takaisin kuin naurua ja pörinää. Tosin annetaan se anteeksi, kun ikää on vasta 9kk.
77 tykkäystä
Kuka sitä pakottaa heti kaikkea antamaan. Vähän voi tukea opiskeluja ym, mutta tuo loputon rahahana on pahin karhunpalvelus mitä voi tehdä. Ei tule meidän muksuille iiföönejä ja mopoautoja, vaikka kuinka ruinaisivat
Minulla on lukuisia tuttuja varakkaista perheistä, jotka opiskeluajat elivät leveästi ja kesät ns naatiskeltiin. Hommahan meni jo tuossa vaiheessa persiilleen, kun missään opiskelujen vaiheessa ei työkokemusta oikein kertynyt ja suhteilla ei päässytkään sopivaan duuniin. Aikamoinen herätys ollut, kun jossain vaiheessa niitä euroja ei enää tullutkaan tyhjästä
15 tykkäystä
Joo ei. Sanotaan näin että tavoite on lähinnä säästellä pojalle lahjarahat (niin kauan kuin isovanhemmat pysyvät kohtuudessa) ja yrittää kannustaa aikanaan lasta sijoittamaan osaa kesätyörahoistaan.
Näin alkuun laitellaan toki itsekin sinne pesämunaa, mutta ei ole tarkoitus kerätä mitään 100k salkkua hassattavaksi.
1 tykkäys
Tuntuu olevan osalla puurot ja vellit sekaisin kuvainnollisesti. Jos on mahdollista lapselle sijoittaa niin kyllähän se kannattaa tehdä. Elämässä on kuitenkin paljon enemmän mahdollisuuksia jos on pesämunaa tai ainakin siitä saa uskallusta. Vaikka sitten sillä riskillä, että sattuu omalle kohdalle tuhlarijälkeläinen. Varmasti 95% tuohonkin voi itse vaikuttaa kasvatuksella. Mielestäni paljon enemmän lapsi voi hyötyä kerrytetyistä varoista kuin miettiä sen olevan karhunpalvelus. Mutta tokihan aiheesta saa eriäviä mielipiteitä helposti.
3 tykkäystä
Iltalehdessä oli tosta jokunen viikko sitten juttu, mutta joku Plus uutinen mikä on maksullinen. Introsta kävi kuitenkin selville että uutiseen valitut kaksi kasvatuksen ammattilaista oli sitä mieltä että siitä tosiaan olisi lapselle haittaa.
"Kultalusikan kääntöpuoli
Jo vauvoille perustetaan sijoitussäästötilejä. Asiantuntijoiden mukaan ”kultalusikan” ojentava vanhempi saattaa tehdä lapselleen karhunpalveluksen.
Pitäisikö omalle lapselle ojentaa kultalusikka 18-vuotislahjaksi?
Ei, vastaavat kasvatuksen asiantuntijat Kirsti Lonka ja Pia Penttala.
– Kultalusikkameininki ei toimi, Penttala tokaisee.
– Jos saa lapsena kaiken ja vielä aikuistumistakin turvataan ostamalla Bemari sekä yksiö, eikä opeteta vastuulliseksi pienestä pitäen, voi olla, että Bemari menee kovaa ja yksiössä on koko ajan bileet…"
Itse muistan kun olin joku 21v ja ostin omistuskämpän niin oli itsestään selvää etten halua vanhempiani takaajaksi vaikka tarjosivat. Oiskohan se sillon maksanut joku 1000€(?) extraa mulle että pankki takasi junnun lainan. Sillon lainaa sai kyllä hämmentävön helposti pienillö marginaaleilla.
6 tykkäystä
Juurikki harrastaa sijoittamista pelkästään siitä syystä, ettei lapsena tuntenut varmuutta siitä, että kyllä kaikki menee hyvin joka tapauksessa. Juurikin lapsuudesta juontava turvallisuushakuisuus ei silti ole kipeimmistä päästä. Monella muulla on tällä keskustelualustalla paljon pahemmat oireet. Miten sinulla?
14 tykkäystä
Tavoitteeni on ensiksi oman elämänlaadun parantaminen ja jatkossa myös lasten.
Tämä tarkoittaa sitä etten ole pakotettu tekemään sellaisia hommia ja valintoja elämässä, joita en halua. Taloudellinen riippumattomuus siis. Tässä olen jo pitkällä, mutta tämä on jatkuva prosessi. Helposti sitä alkaa sniiduilemaan jos osakkeet rommaa vaikka rahaa olisi kuinka paljon.
Toisaalta tällä on se kääntöpuoli että jos mitään ei joudu tekemään, jää epämukavuusalueelle mentyä harvemmin. Tätä paikkaan reippaalla liikunnalla, uusilla harrastuksilla jne.
Olen huomannut olevani tehottomampi mitä enemmän rahaa on kertynyt.
7 tykkäystä
Muutama vuosi sitten otettuun talolainaan sai vielä “rempparahaa” samalla marginaalilla josta osa meni vihdoin osakkeisiin kun osakesäästötili tuli mahdolliseksi juuri ennen koronaa. Sitä ennen rahoja oli vuosikaudet makuutettu tilillä. Alustavana ajatuksena oli tyhjätä osakesäästötili lainan loppusumman lyhentämiseen kun niiden arvot kohtaavat toisensa verojen jälkeen. Nyt kun asiaa on tullut tässä uudemman kerran pohdittua niin todennäköisesti on tulevaisuudessa kuitenkin järkevämpää maksaa halpa laina pois omalla painollaan ja antaa salkun tehdä töitä.
10 tykkäystä
Tätä asiaa tuli taas pohdittua, kun teki omaa varallisuusseurantaa tuossa viikonloppuna. Nykyiset asuntolainat (omakotitalo sekä sijoituskämppä) päättyy 2042 ja se voisi olla hyvä tavoite olla samalla taloudellisesti riippumaton. ~20 v aikaa siis kerätä varallisuutta pörssiin samalla, kun lyhentelee näitä lainoja. Eläkkeeseen on kuitenkin vielä yli 30 v aikaa ja sinne asti en ainakaan haluaisi tehdä töitä 5 pv viikossa. Ehkä palkkatöiden keventäminen sekä yrityksen kautta töiden teko voisi olla mielekkäämpää jatkossa ja todennäköisesti tulen lähivuosina perustamaan yrityksen millä pienimuotoisia töitä voisi tehdä. Yrityksen kautta voisi tehdä asuntosijoitusta ja flippausta ja lisäksi tässä voisi olla hyvä kohta lapsille säästää samalla mikäli heistä tekisi osaomistajia yritykseen.
Mitään tiettyä euromääräistä lukua ei ole pakko saada kasaan vaan enemmänkin keventää palkkatöitä siinä vaiheessa, kun haluaa lisää vapaa-aikaa. Olen miettynyt myös näitä osittaisia hoitovapaita ja sellaisia tulen todennäköisesti hyödyntämään tulevaisuudessa, kun lapset kasvaa.
4 tykkäystä
Tässä näette samalla suunnitelman sekä salkkukatsauksen eli Nordnetissä että Coinmotionissa.
Minulla on pelottavan suuri luotto cryptoihin ja syystäkin. Näen niissä pontetiaalia paljon. Esimerkiksi LINK. Tulevaisuudessa älyttömän kova ja joka päivä kuumempi puheenaihe cryptoissa jne. Sitten XRP ja XLM. Se maksujärjestelmä, nopeus ja skaalautuvuus saavat minut vakuuttuneeksi pitkällä tähtäimellä 10-30v.
RAHASTOT
-
Nordnet Indeksirahasto Suomi.
-
Handelsbanken kestävä Energia A1.
-
Nordnet Indeksirahasto Eurooppa.
-
Nordnet Indeksirahasto USA EUR.
-
Taaleri Markka Osake.
“Mulle ei vittuilla vähääkään.” “Aina saa vähän vittuilla.” (Ottakaa huumorilla)
7 tykkäystä
Jep ei 80ke salkku alle 26-vuotiaalla todellakaan mitä keskiarvoa edusta.
12 tykkäystä
On varmasti juuri näin. Eipä kyllä omasta kaveripiiristä (~15kpl otanta 22-25 vuotiaita) tietääkseni kuin kahdelta löydy osakkeita, ja heiltäkin kohtuu pienillä summilla ainakin tietääkseni. Monesti sijoittamisesta keskustellut ohimennen kavereiden kanssa, ja käytännössä kaikilla sama harhakäsitys, että aihetta pitäisi valtavasti opiskella / olla suuri pääoma entuudestaan, että sijoittamisen voi aloittaa / aloittaa sitten myöhemmin kun haluaa nyt “elää”. Toisaalta tuhlataan isotkin palkat överikalliiseen autoon, matkusteluun, elektroniikkaan ym. “elintason ylläpitämiseen”. Mikäs siinä, kukin tavallaan.
Voin olla ihan tyytyväinen, kun kiinnostuin itse sijoittamisesta heti täysi-ikäiseksi tultuani. Paljon tullut tehtyä töitä, ja palkasta valtaosa mennyt säästöön. Sijoitussalkku näyttäisi olevan reilut 84ke ja netto-omaisuus paria tuhatta euroa vajaa 100ke näin 24 vuotiaana. Jos säästäminen jatkuu edes muutamia vuosia nykyisellään, pitäisi olla tulevaisuus aikalailla “turvattu” taloudellisesti korkoa koron -efektin myötä sitten eläkeiän lähestyessä. Tavoitteena onkin olla taloudellisesti riippumaton 21 vuoden päästä.
Jos olisin vasta +30 vuotiaana alkanut kiinnostumaan sijoittamisesta, olisi näillä palkoilla ja verotuksella hieman kirimistä.
15 tykkäystä
Moni muukin itseni lukien syyllistyy tuohon ettei ikinä malta itselleen oikein ostaa mitään ja säästää ja sijoittaa vaan kaiken ylimääräisen.
Samalla yritän ymmärtää muiden rahankäyttöä oli se mielestäni miten tyhmää tahansa, mutta muut siitä näyttää saavan jotain iloa niin mikäs siinä, sitähän me kaikki loppupeleissä haemme.
Itse en ole koskaan pitänyt rahan “törsäämisestä” , jonka olen vaivailla säästänyt tai tehnyt töitä sen eteen, mutta siitäkin huolimatta koen, että moni voisi tehdä suuriakin säästöjä pitkässä juoksussa pienellä tinkimisellä ja täten saada molemmat vaihtoehdot.
Monesti kehoitan, että kaupassa käydessään kannattaa edes jonkinlaista hintakilpailutusta tehdä eikä vain mättää mitä vaan kärryyn, sillä jos jollain saa “helposti” isotkin säästöt.
Ettei nyt ihan offtopic ole niin omat tavoitteeni on eläköityä edes joskus tai toivottavasti edes aikaisemmin mitä muut saman ikäiset toverini.
Muita tavotteita tai pikemminkin merkkipaaluja on sitten olla velaton. (ainakin käytännössä, mutta sen verran omaisuutta tileillä)
Sitten tietysti pyöreät lukemat sen jälkeen eli sadattuhannet ja viidetkymmenet.
7 tykkäystä
Omien ympyröideni sisällä jo työpaikka on saavutus, saatika 80 kilon salkku alle 30v. Vaikka katsoisin laajemmin entisiä työ/opiskeluporukoita ja sukuani niin en tiedä ketään kellä olisi tuollaista salkkua. Voi myös johtua, että asun lähellä Venäjän rajaa, jossa maan korkeimpia työttömyyslukuja ja itse pyörinyt lähinnä duunareiden ja tyhjäntoimittajien kanssa. Miksi itse olen lähtenyt sijoittamaan voi johtua niukkuudesta mitä lapsena olen nähnyt, vanhemmat juopotellut, sosiaalitoimistossa käyty ja ysärillä roskiksia dyykattu.
Itselläni asunnon velaton osuus+salkku yhteensä n. 100k ja ikää 33v. Yksi tavoite vähentää kuormittavaa työtä ja saada lisää aikaa harrastuksille.
42 tykkäystä
Tässä keskustelussa nuorten ja muidenkin tuttavien salkuista täytyy muistaa, että elämme Suomessa. Täällä ei ole perinteisesti paljon raha-asioista puhuttu, joten hyvistäkään tutuista ei voi varmuudella sanoa salkun kokoa.
Puhun omasta kokemuksestani, koska itselläni oli lukiolaisena/opiskelijana juurikin tuollainen 80k€ salkku. Muistaakseni lukiossa kerroin asiasta yhdelle kaverille ja seuraavana vuonna vaihdoin toiseen lukioon ja kaveripiiriin. Myös RUK:ssa kerroin yhdelle kaverille salkusta, mutta hän ei kuulunut muuten kaveripiiriini ja vietti johtajakauden toisessa varuskunnassa.
Niinä harvoina kertoina, kun tuli sijoitukset puheeksi kavereiden kanssa saatoin kertoa omia kokemuksiani, mutta väittää niitä isän sijoituksiksi. Mikä toki oli siinä mielessä totta, että niihin aikoihin sijoituspäätökset tuli tehtyä isän ohjeistuksen mukaan.
Eihän raha-asioista ja summista varsinkaan puhuta välttämättä edes perheen kesken. Minäkin puhun isän kanssa sijoituksista lähes aina, kun kohtaamme ja joskus myös puhelimitse, mutta en minä tiedä hänen tai äidin salkun kokoa. Omani olen kyllä isälle näyttänyt ja äidillekin kertonut ainakin kokonaisvarallisuuteni hiljattain, kun se saavutti 500k€. Veljen tilanteen tiedän hieman paremmin, kun hiljattain siirsi rahat asuinmaahansa Nordnetin nihkeilyn vuoksi ja piti miettiä hänelle uudet sijoituskohteet. Toki esim. hänen asuntolainansa nykytilaa en tunne, eikä se minulle kuulukaan.
Olen silti samaa mieltä, että 80k€ salkku on parikymppiselle poikkeuksellinen. Tietyistä piireistä ja kuplista sellaisia voi löytyä useampia, mutta niistä ei välttämättä tiedä. Suuri salkku, kun ei välttämättä näy mitenkään ulospäin tai kuulu puheissa. Nyt vanhempana puhun avoimesti siitä, että sijoitan, mutta salkun koko ei tule häveliäisyys syistä puheeksi, eikä sitä kovin herkästi paljastaisi. (Muuten kuin näin anonyymisti netissä. Kaikki eivät toki tee sitäkään.) Ihmiset ovat tietysti erilaisia ja toiset ovat avoimempia ja sosiaalisempia kuin minä. Luulen tosin monen muunkin keskimääräistä varakkaamman saavan kotoa opin, että omaisuudesta ei kannata puhua.
31 tykkäystä
80k salkku parikymppisellä osoittaa kyllä selkeää sukurasitetta asiaan. Tai sitten jotakin ikävää vakuutustapahtumaa, perintöä tai vastaavaa. Voihan noita 1/100 ollakin, mutta ei tuo kovin tavallista liene. Nykyään varmasti yleisempää kun pörssi on ollut paitsi paremmin saavutettavissa, myös suosiollisella päällä viime vuodet. Sijoittaminen tulee varmasti lisääntymään ja nuorethan ei kai enää nykyään ryyppääkään joten mihin ne rahansa laittaisivat jos eivät osakkeisiin?
8 tykkäystä
Oma tavoite on indeksin voittaminen kohtuullisella riskillä. Piste.
Miksi ei isolla riskillä? Koska jos iso riski realisoituu (ja kyllä usein se tapahtuu, sooner than later) on vaikea tehdä paluun ja voittaa indeksin.
Indeksin voittaminen on avain, että muut henkilökohtaiset tavoitteet saavutetaan tulevaisuudessa.
En ole FIRE-kannattaja, koska tykkään omasta työstä ja olisi outoa olla nuori eläkeläinen. Lisäksi en haluaisi, että oma elämä olisi riippuvainen salkun tuotoista.
Indeksin voittaminen on siis alustava tavoite, mutta ensisijainen tavoite on oma elämänlaatu. En kuitenkaan suostu, että minun elämänlaadun rakentaminen perustuu vähäosaisten ihmisten kärsimykseen. Näin ollen en sijoita rahapeliyhtiöhin. Muilta osin minulla ei ole merkittäviä maantieteellisiä rajoituksia, ei ole vuosittaista tuotto-tavoitetta eikä muita sääntöjä. Jos ei löydy mitään sopivaa, odotan. Minua ei haittaa vaikka käteispossa on 50% (nykyinen tilanne) ja minulla ei ole kiirettä.
12 tykkäystä
Sijoitan pienen firmani ylijäämiä salkkuun jonka toivon kasvavan kymmenessä vuodessa 500 tonttuun. Kannattaa muistaa että me eletään vaan kerran ja tehdä ne hauskat ja hölmöt jutut kun tekee mieli. In the long run we are all dead.
14 tykkäystä