Äläs nyt @SijoitusSeppo , mahtui tuohon väliin kuitenkin tuo tiedotettu miljoonadiili sekä toimarin 7,5miljoona osakkeen ostot! Vitsi vitsinä ja vaikeita aikoja ennustaa yhtiöiden kehitystä. Ennusteiden ruuvaileminen eessuntaas lyhyen aikavälin sisään kuten Seppo totesi hieman nakertaa uskottavuutta.
11 tykkäystä
Voiko joku avata vähän, että jos nykyisessä neutraalissa skenaariossa tuotto-odotus on 20% p.a, niin miten tästä saadaan “Lisää” suositus. Ei nyt omilla väsyneillä aivoilla oikein aukea.
1 tykkäys
Inderesin rapsoihin en ota kantaa, mutta muistelen, että pari vuotta sitten yritin kysellä näiden “investointien” perään, että mistä ne koostuu. Softatalothan tyypillisesti kirjaa (aktivoi) tuotekehityskuluja taseeseen (palkkakulut), jolla saadaan tulos näyttämään paremmalta. Ne vaan joutuu sieltä sitten myöhemmin poistamaan, jolloin vaikutus on vastakkainen. Muistelen, ettei tähän tainnut kukaan tarttua ja itsekin menin moodiin, että jos Tecnotree saa parissa vuodessa toteutettua SaaS-malliset toimitukset, tuloksen teko kiihtyy niin nopeasti, että nuo tulee kuitatuksi. SaaS-toimitukset on vielä puolitiessä, saa korjata, jos olen väärässä.
9 tykkäystä
Veit jalat suustani. Voi olla, että muistan itsekin väärin, mutta mielestäni mistään epänormaalin korkeasta tuottotasosta ei ole ollut puhetta
Heinäkuu 21 aamurapsasta:
| Tunnusluvut | 2020 | 2021e | 2022e |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 52,8 | 61,5 | 68,2 |
| - kasvu-% | 12,3% | 16,5% | 10,9% |
| Liikevoitto (EBIT) | 18,6 | 23,7 | 28,3 |
| - EBIT-% | 35,2% | 38,5% | 41,5% |
| EPS (oik.) | 0,05 | 0,06 | 0,07 |
Joulukuun 21 aamurapsasta:
Tunnusluvut 2020 2021e 2022e
Liikevaihto 52,8 64,8 76,0
- kasvu-% 12,3% 22,7% 17,4%
Liikevoitto (EBIT) 18,6 24,9 32,2 - EBIT-% 35,2% 38,4% 42,3%
EPS (oik.) 0,05 0,06 0,08
“Liikevoiton ennakoimme puolestaan kohoavan 24,9 MEUR:oon liikevaihdon kasvun, korkeiden bruttokatteiden ja mainion kulutietoisuuden ajamana. Vuosina 2022-2023 ennakoimme Tecnotreen jatkavan kannattavaa kasvuaan…”
jne
13 tykkäystä
2019 Q2 Intangible assets: 0,2Me
2020 Q2 Intangible assets: 4,4Me
2021 Q2 Intangible assets: 7,4Me
2022 Q2 Intangible assets: 11,3Me
2019 H1 Amortizations during the period (6 months): 0,0Me (Not mentioned in report)
2020 H1 Amortizations during the period (6 months): 0,5Me
2021 H1 Amortizations during the period (6 months): 0,6Me
2022 H1 Amortizations during the period (6 months): 1,7Me
2019 H1 Capitalizations during the period (6 months): 0,0Me (Not mentioned in report)
2020 H1 Capitalizations during the period (6 months): 1,8Me
2021 H1 Capitalizations during the period (6 months): 2,3Me
2022 H1 Capitalizations during the period (6 months): 2,8Me
2021 (12 months):
“Capitalization of product development expenses during the review period were EUR 5.3 (3.4) million and EUR 1.6 (0.7) million in the fourth quarter. Amortizations on total capitalized development costs during the period were EUR 1.3 (0.9) million and EUR 0.5 (0.3) million in the fourth quarter.”
Onhan nuita tuotekehitysmenoja kapitalisoitu. 2021 olisi tulos ollut 4Me pienempi, jos kehitysmenot ja amortisaatiot olisivat vastanneet toisiaan. Nyt tälle vuodelle jos extrapoloi nuista H1 luvuista, niin tulos olisi ~2,2Me pienempi jos kehitysmenot ja amortisaatio vastaisivat toisiaan.
Näistä tuotekehitysmenoista firma voi kuitenkin vähentää verotuskuluja pois (Joita oli 2021 vuoden lopulla ~70Me):
Jos firman toiminta jatkuu nyt lähivuodet voitollisena ja nuo ~70Me verovähennykset saadaan kaikki taseeseen mukaan (ja vähennetään nykyiset 11,3Me kuoletettavat kehitysmenot taseesta), niin ei nykykurssilla jää kasvuyhtiölle kyllä melkeimpä mitään arvoa tulevista tuotoista tai kasvusta. (Market cap ~170Me; 2022 H2 equity 74,4Me, Intangible assets -11,3Me, tax assets +70Me == ~133Me). Toki näiden verovähennysten päätyminen taseeseen vaatii useamman vuoden voitollista toimintaa, mutta eihän tässä välttämättä jäniksen selässä olla.
Oletan myös, että näistä tuotekehitysmenoista tulisi tulevaisuudessa myös jotain tuottojakin, kun firma tuntuisi olevan yritysten kanssa tiiviissä yhteistyössä tulevan kehityksen kanssa, ja useat osapuolet arvioivat että näille uusille tuotteille olisi siten kysyntää (Moments, DiWa).
En ole alan ammattilainen, niin korjatkaa jos ylempänä on jotain virheitä, ja asiat eivät mene ihan näin yksioikoisesti.
18 tykkäystä
Moikka @SijoitusSeppo
Kiitos aiheellisesta ja kiperästä kysymyksestä. Kieltämättä Tecnotreen analyysissä ei ole viime vuonna tuotu tarpeeksi esiin tuotekehitysmenojen aktivointien aloitusta vuodesta 2019 alkaen ja siten poistotason vaikutusta kannattavuuteen. Näin tuorein silmin tarkasteltuna tämä tuli minulle ja Atelle yllätyksenä yhtiön lukuihin syventyessä ja voi mielestäni katsoa virheeksi aiemmissa analyyseissa.
Kirjoitin laajassa raportissa, että tuotekehitysmenojen aktivoinnit vuosina 2019-2021 olivat 2,9-5,4 MEUR ja näiden vaikutus liikevoittomarginaaliin oli noin 6-8 %, mikäli investoinnit olisi kirjattu kuluina. Tässä on oletuksena, että poistot olisivat olleet samalla tasolla. Todennäköisesti nettovaikutus ei olisi ollut aivan näin suuri, sillä jos tuotekehitysmenot olisi kirjattu kuluina, poistot olisivat olleet aavistuksen pienempiä jo vuosina 2019-2021.
Pyrin avaamaan myös muita tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet muutoksiin kannattavuusennusteissa, sillä tuo poistotason kasvu ei kuitenkaan kokonaan selitä kannattavuusennusteiden leikkausta. Kuten sinäkin mainitsit, yhtiö kohtaa varsin voimakasta kustannusinflaatiota, joka osuu kannattavuuteen vivulla, kun samalla euro on heikentynyt vaikuttaen Intian rupia- ja dollarimääräisiin kustannuksiin. Tästä on tullut pikkuhiljaa lisää viitteitä vuoden mittaan ja Q1-raportin jälkeen kuluvan vuoden EBIT-% ennuste oli enää ”vain” 32 %. Nämä teemat ovat kuitenkin vahvistuneet tämän jälkeen ja näimme tarpeen korjata ennusteita edelleen Q2-raportin yhteydessä. Lisäksi teimme korjauksia poistoennusteisiin, jotka olivat aiemmin kieltämättä alakanttiin ennustettu. Nyt laajan raportin päivittämisen yhteydessä katsoimme luonnollisesti yhtiötä jälleen puhtaalta pöydältä ja päädyimme tekemään vielä tarkennuksia ennusteisiin.
Merkittävä tekijä kannattavuusennusteiden laskun taustalla on myös yhtiölle ennustettu kasvuvauhti. Olemme leikanneet kasvuennusteita alaspäin, joka korkeiden bruttokatteiden myötä heijastuu myös kannattavuusennusteisiin. Kasvu arviomme mukaan myös vaatii aiempia odotuksiamme enemmän käsipareja, joten kasvu ei ole aivan yhtä skaalautuvaa kuin analyysissa esimerkiksi viime vuonna oletettiin. Poistotasot, kasvuvauhti ja ylipäätään kasvun skaalautuvuuteen vaikuttavat tekijät ovat myös vaikuttaneet pidemmän aikavälin kannattavuusennusteiden leikkauksiin. Eli kyllä, analyysissä ei huomioitu tarpeeksi tuota poistotason kasvua, ja kasvun skaalautuvuuden suhteen oltiin aiemmin liian optimistisia. Tätä ei käy kieltäminen. Väittäisin kyllä myös, että vuoden mittaan yhtiöstä tullut uusi informaatio on aiheuttanut syitä ennusteleikkauksille, eikä kyse ole vain virheellisistä päätelmistä analyysissa. Esimerkiksi olihan tuo Q2:n myötä tullut ohjeistus kasvun sekä tuloksen osalta pettymys meille analyytikoille ja sitä se vaikutti olevan myös markkinoille.
Tavoitehinnan laskun taustalla on leikkaukset sekä lyhyen että pitkän aikavälin ennusteissa. Myös kasvuyhtiöiden arvostustasot ovat jatkaneet laskuaan Q2:n jälkeen, joka luonnollisesti vaikuttaa myös Tecnotreelle hyväksyttävään arvostustasoon. Lisäksi yleisesti teknologiayhtiöiden ja myös Tecnotreen kohdalla painottaisin enemmän suositusta kuin tavoitehintaa. 12kk tähtäimellä Tecnotreen osakkeelle on piirrettävissä hyvin erilaisia skenaarioita sen mukaan, miten mm. osakkeen riskitaso (kassavirran kotiuttaminen), kasvunäkymä, markkinatilanne ja korkotaso kehittyvät. Lyhyellä tähtäimellä mielestämme osakkeen riskiprofiili on sen verran koholla, että emme halunneet vahvempaa positiivista näkemystä osakkeesta ottaa, ja myös tämä seikka osaltaan heijastuu tavoitehinnan asetannassa.
75 tykkäystä
Väistyvä talousjohtaja painanut tällä viikolla hieman vajaan 800 000 osaketta myyntiin.
Edit. nopeasti laskettuna myi kaikki omistamansa osakkeet (viime kuukauden lopun omistus + tässä kuussa saadut palkkio-osakkeet).
30 tykkäystä
Tuo selittänee viime päivien poikkeuksellisen selvän myyntipaineen. 800k lappua on kuitenkin noin yhden päivän vaihdon verran.
27 tykkäystä
Näin nopeasta dumppauksesta tulee kyllä vahvasti mieleen se, että mahdollisesti Priyeshia hieman hallituksen toimesta on lähdetty siirtämään sivuun talousjohtajan pestistä, eikä tämä talousjohtajan vaihto ole pelkästään ollut omasta alotteesta.
8 tykkäystä
Mua ihmetyttää että jos Padma ostaa kalliimmalla niin miksei ostanut tota talousjohtajan pottia?
Negatiiviset vibat. Vitutti kuulla tosta ku oon kasvattanut omaa pottia rajusti viime aikoina.
2 tykkäystä
Toihan on hyvä merkki kun möi ahtopaineella ja nyt ne loppui.
3 tykkäystä
Onhan tässä totta kai paljon muuttunut esim. vuoden takaisesta. Omiin “ennusteisiini” nähden eniten on tullut poikkeamaa siitä, että liikevaihdon kasvu jää 2022 paljon alhaisemmaksi kuin mielestäni oli ihan aiheellista odottaa tilauskannan perusteella. Palkkainflaatio ja valuuttakurssien muutokset on sellaisia asioita, joita on aika mahdoton ennustaa ja niistä on tietysti tullut lisää vastatuulta lyhyellä aikavälillä. Eli onhan tässä totta kai ollut aihetta ennusteiden ja näkymien laskemiselle.
Mutta onhan se sanottava, että vähän tästä jää kyllä sellainen yleinen epäluottamus analyyseihin (ei siis pelkästään Tecnotree). Itseään siitä voi tietysti syyttää, mutta olen niiden yritysten osalta mitkä on Inden seurannassa lähinnä katsonut tuloslaskelman päärivit ja aika laiskasti yleisesti kammannut läpi tilinpäätöksistä tarkempia talouslukuja kun mielestäni yksi isoimpia lisäarvoja on ollut se, että analyytikko tekee sen homman ja poimii ja nostaa sitten oleelliset asiat. Että pitääkö tässä nyt sitten itse ruveta jokaisen yrityksen taseita ja kassavirtalaskelmia jne. kampaamaan itse rivi kerrallaan läpi jos näinkin merkittävät asiat menee analyytikolta ohi silmien. 
Mutta kiitos @Roni_Peuranheimo rehellisestä reflektiosta aiempien analyysien suhteen 
62 tykkäystä
Alle 18:sta kuukauteen, kun annetaan 11:sta eri tavoitehintaa, niin kyllähän tässä väkisilläkin tulee olo että ”tavoitehinnat” lätkäistään sen mukaan missä osakekurssi milloinkin menee.
Tilanteet toki muuttuu, mutta…
106 tykkäystä
Intian palkkainflaatio on tällainen kyllä ollut vuosikausia, nimim. Intian kumppanien ja haarakonttorin kanssa töiden puolesta paljon asioinut.
7 tykkäystä
Erittäin hyvin sanottu, @SirGoijalot. Näin karvalakkisijoittajana, jolla ei ole kirjanpitäjän, meklarin, hedge fund managerin tai Inden analyytikon koulutusta ja kokemusta, tavoitehinta mielestäni pitäisi määräytyä kahden asian funktiona:
- Aikamääre, eli milloin tavoitehinta olisi tarkoitus saavuttaa?
- Syyt ko. tavoitehinnalle. Esim. arvioidut myynnit ja kannattavuuden paraneminen, sekä kasvuvauhti 3kk päähän laitettuna matemaattiseen malliin antavat vastaukseksi, että osakkeen hinta pitäisi olla X vuoden loppuun mennessä.
Inderesin sivuilla lukee seuraavasti, alla quote. Eli tavoitehinta ei siis ole se, mikä analyysin perusteella pitäisi olla osakkeen oikea arvo, vaan mukana on vaikeammin määriteltyjä markkinatunnelmia, mitä markkinat ovat valmiita hyväksymään ja muuta yhtä sumuisia vaikuttimia. → Tavoitehinta on siis täyttä mutua, kun nuo markkinatunnelmat tuppaa vaihtumaan nopeammin kuin Venäläiset kenraalit Ukrainassa.
Inderesin raporttien takaosassa lukee näin: ”Inderes antaa seuraamilleen osakkeille tavoitehinnan. Inderesin käyttämä suositusmetodologia perustuu osakkeen tämänhetkisen hinnan ja 12 kuukauden tavoitehintamme väliseen prosenttieroon.” Tavoitehinta on se hinta osakkeelle, jonka analyytikko analyysin perusteella uskoo olevan osakkeelle realistinen taso 12 kuukauden sisällä. Tavoitehintaan vaikuttaa myös markkinan arvostustaso ja analyytikon arvio siitä, minkälaisen arvostustason markkina on valmis osakkeelta hyväksymään. Tavoitehinta ei siis ole aina sama, kuin osakkeen käypä eli ns. ”oikea arvo”, vaan arvo jonka realisoitumiselle analyytikko näkee perustellut ajurit kuten odotettu tulosparannus, riskitason laskeminen, osakkeen likviditeetti tai muutos markkinanäkymissä tai ohjeistuksessa.
Haluan kuitenkin sanoa, että tämä ei ole Inden analyytikoiden tylyttämistä per se, vaan sama ilmiö on ymmärtääkseni universaali. Näin karvalakkisijoittajana, taidan heittää nuo mutusuositukset yli laidan ja luottaa omaan mutuun, P/S lukuun, kasvuvauhtiin ja foorumin hypettäjiin.
Ehdotus Inderesille
Olisiko hyvä luoda tavoitehinnan kaveriksi vaikka “Matemaattisen mallin hinta”, joka muodostuu valituista faktoista(esim. EPS, myynti, myyntiennuste, jne.), yhtiön ennustetusta kasvusta (joka perustuu yhtiön analyysiin tulevasta vuodesta). Faktoille annetaan suurempi painoarvo kuin ennusteille. Kaava sitten siihen kaikkien nähtäville, jonka mukaan jokainen voi tarkistaa laskelman. Tällöin tämä “Matemaattisen mallin hinta” on 100% läpinäkyvästi muodostettu, sitä ei tarvitse selitellä ja jokainen voi sen perusteella päätyä samaan tulokseen tai painottamalla eri osa-alueita eri lailla, tehdä oman mallinsa.
Tämän etu olisi se, että siinä on mukana mahdollisimman vähän mutua (kaikki tulevat ennusteet ovat joltakin osin mutua, mutta yhtiö yleensä osaa itse ennustaa mm. myyntinsä ainakin hehtaaritasolla sinne päin, fiksummat tarkemmin), mahdollisimman paljon faktaa ja se on jokaisen 100% itse tarkistettavissa ja toistettavissa.
Tälle “Matemaattisen mallin hinnalle” voisi antaa sitten disclaimeriksi jotakin tämän tyylistä: “Tämä malli perustuu 100%:sti matemaattisen mallin tulokseen, eikä ota huomioon markkinasentimenttejä, osakkeen nykyhintaa tai muita nopeasti vaihtuvia elementtejä. Malli laskee osakkeen “Mallihinnan” perustuen faktoihin ja ei kerro sitä, mikä osakkeen tuleva hinta on, vaan sen, mikä hinta mallin mukaan pitäisi olla tällä hetkellä nykyisen verifioidun liiketoiminnan ja lähitulevaisuuden myyntiennusteen perusteella”.
Uskon, että tämän mallin mukaan mm. Tesla saisi ihan toisen hinnan. Eli malli ei koskaan lähtisi mukaan osakkeiden hypetykseen, vaan esim. viime vuoden kasvuosakkeiden “mallihinnat” olisivat aina olleet maltillisia ja ehkäpä heijastaisivat niiden nykyisiä hintoja (QT, Harvia, Bico, Hyzon, jne.). Mallin oikeellisuus tietysti verifioituisi vasta vuosien varrella, kun hype- ja karhukierrokset on käyty ja sitä voi verrata yhtiöiden oikeaan liiketoiminnan kehitykseen vuosien vieriessä. Saattaisi osua pitkällä juoksulla huomattavasti paremmin maaliin, kuin esim. nuo Tecnotreen tavoitehinnat, jotka pomppivat mm. vuoden 2021 aikana välillä 0,56 - 1,52 euroa, vaikka liiketoiminta ei vuoden sisällä heilunut, vaan jatkoi tasaista kasvua. Mallihinnan seuraaminen voisi auttaa sijoittajia pysymään hypeosakkeista erossa ja myymään silloin, kun osakkeen hinta kasvaa paljon mallihintaa suuremmaksi.
En tiedä, onko hyvä idea, mutta tässä ainakin keskustelun pohjaksi.
Edit: Lisään vielä edelliseen, että tällaisen mallihinnan ei tarvitse puolustella “karhumaisia” osakehintoja, toisin kuin hypeosakkeen analyytikoiden, joista 9 suosittaa hintaa 10X ja yksi suosittaa 1/10X. Joukosta on aina ikävä erottua ja saada siitä kuraa niskaan vain sen vuoksi, ettei usko että se “Hilavitkutin myy triljoonan ensi vuosikymmenellä” ennen kuin yhtäkään on toimitettu.
30 tykkäystä
Olen pääosin samaa mieltä Karibun kanssa.
Tässä nyt tulee hieman epämääräinen selitys, mutta toivottavasti saa kii ajatuksesta:
Se, että minkälaiseen arvostustason markkina on valmis osakkeelta hyväksymään näkee hinnasta.
Inderesin analyysin mukainen tavoitehinta ensin melkein triplaantuu ja sitten siitä lähtee puolet alle 1.5 vuoden sisällä. Niin tavallaan, jos sijoittaja näkee riskin osakkeesta esim. nousevan koron takia, niin se näkyy heti hinnoissa. Itseäni kiinnostaisi enemmän 3 vaihtoehtoa:
- Tavoitehinta ja taloudelliset luvut 1: Maailman tilanne ei muutu → sama korkotaso, sama sota Ukrainassa, sama tilanne muuten, kun yrityksessä. Siitä saan kuvan siitä, mitkä ovat yrityksen omat suunnitelmat ja kehitystavoitteet. Liikevaihdon kasvu, tuoton kasvu, lisää asiakkaita, lisää työntekijöitä, yritysostot jne jne.
- Tavoitehinta ja taloudelliset luvut 2: Tilanne maailmassa kääntyy positiivisempaan suuntaan. Ukrainassa sota päättyy tavalla tai toisella. Inflaatio hiljenee ja kääntyy laskuun. → Siitä saan sitten tietoa, että miten yleistilanteen paraneminen vaikuttaa yritykseen ja sen talousluvuihin. Inflaation kasvaessa kasvaa korkean riskiprofiilin yrityksen tuottovaatimus ja sitä kautta tulee hintavaikutusta. Se, että analyytikko arvioi jotain, voidaan kirjata mielipiteisiin. Itse näkisin enemmän tarvetta matemaattiselle tulokselle, niin kuin @Karibu mainitsi.
- Tavoitehinta ja taloudelliset luvut 3: Mitä käy, jos tilanne huononee. Mitkä alat vastaavissa tilanteissa kärsii eniten ja mitkä ovat potentiaaliset vaikutukset alaan ja sitä kautta yritykseen.
Tämäntyyppistä osaamista kaipaan enemmän analyytikolta, että osaa katsoa tulevaisuuteen eri skenaarioilla, eikä Inderesin tapaista hinta on X ja se korjataan sitä mukaan, ku markkinahinta muuttuu sanomalla että " . Tavoitehintaan vaikuttaa myös markkinan arvostustaso ja analyytikon arvio siitä, minkälaisen arvostustason markkina on valmis osakkeelta hyväksymään." mikä suomeksi tarkoittaa vaan “Tavoitehintaa muokkaillaan sitä mukaan, ku hinta muuttuu”.
Toki on sellaisia analyytikoita, jotka todellakin osaavat hommansa, mutta tässä tapauksessa kaikki näkyy korostettuna.
Ja jos jotakuta tämän viestin jälkeen alkaa kiinnostaa, mitä teen täällä, jos olen niin negatiivinen Inderesin analyysien sisältöön ja arvoon, niin täällä on minulle tärkeintä foorumin asukkaat, jotka tuovat paljon erilaisia näkemyksiä tilanteeseen ja tietoa tiivistettynä, joka auttaa minua paljon.
12 tykkäystä
@Camelman sinun viesti ehkä liputettiin ihan aiheesta, mutta herätti minut katsomaan kauppatilastoja.
Tässä on jotain deja-vu:ta 2021 kevääseen, jolloin Viking tyhjensi Tecnotreet salkusta. Kun tietäis kuka sitä nyt tekee. Mut joku myy GSAG:n tililtä, eikä muut juuri ole myyneet.
Ja sen verran on pakko editoida tätä viestiä, että sehän oli oston paikka kun Viking myi. En tiedä onko nyt sama.
23 tykkäystä
Tecnoa käyty läpi sijoitusblogissa. Mielenkiintoista luettavaa ja numeroitakin, pitäähän numeroita olla. Kirjoittajalla tuntuu olevan aika hyvä käsitys yhtiöstä ja sen liiketoiminnasta.
Itselle ketjua seuranneena muutamia uusia asioita nousi esiin. Ja teksti vahvisti itsellä käsitystä, että ehkä tecnoon sijoittaminen tullaan vielä palkitsemaan vaikka se tällä hetkellä tuntuu kaukaiselta ajatukselta.
43 tykkäystä
41 tykkäystä
Eikös 16.9 yhtiö liputtanut talousjohtajansa myynnit? Jos tuossa on kaikki välittäjät, niin Goldman Sachsin saldosta vajaa puolet olisi CFO:n osakemyyntejä, eikö.
3 tykkäystä