Enemmän ehkä Subramanianin myynti merkki siitä, että hän olisi jättämässä yhtiön. Ei tuollaisia johtoryhmän jäsenen osakemyyntejä voi CEO muuten oikein hyvällä katsoa.
Arvelen, että tehdyt henkilöstösäästöt olisivat osuneet hänen organisaatioonsa.
14 tykkäystä
Voi olla ja mitä nyt jollain ymmärryksellä intialaiseen johtamiskulttuuriin, niin siinä vain parhaimmat pärjää ja pidetään firmoissa. Oli noi säästötoimenpiteet ja irtisanomiset rapeaa luettavaa. Heidän firmoissa ei punaliput liehu ja töitä tehdään tuloshakuisesti. 
2 tykkäystä
Eikös suosituksella ja tavoitehinnalla ole noilla perusteilla suora matemaattinen yhteys? Juuri nyt kurssi on 5,25 eur ja upside 6 euron tavoitehintaan on 14,3%, joka ylittää 12,1% tuottovaatimuksen (WACC), jolloin pitäisi antaa Lisää-suositus?
Hieman kriittisesti suhtaudun nykyään Inderesin sekavaan suositusmalliin, koska edes kaltaiseni veteraanisijoittaja enää ymmärrä sitä.
24 tykkäystä
Reverse splitit on niiiiin haastavia tietojärjestelmille. 
5 tykkäystä
Voisi jolla tutkimuksen paikka, vaik alkuun graduna maisteritasolle…ja etenkin laskusyklin aikana vielä korostunut. Olisiko indikaattorit kaikilla painotettava kassavirtaan ei kirjanpidollisiin tunnuslukuihin kuten PE-luku, joka nyt vajaa 6 näillä ennusteilla. Kohtuu alhainen it-yhtiölle tai millainen yhtiö nyt määritellään kasvuyhtiöksi ?
Ihan vaan nopea kommentti:
Tecnotreellä, tai siis silloisella Tecnomenilla on paljonkin kokemusta tähän liittyen 2000-luvun alkupuolelta. Silloin keksittiin aktivoida kuluja tuotekehitysmenoiksi taseeseen, vaikka kassavirta näytti ihan samalta kuin nykyäänkin. P/E-luku näytti jonkin aikaa hyvältä, mutta kirjaukset loppui yrityssaneeraukseen.
4 tykkäystä
Itse tulkitsen siten, että tuotekehitys alkaa olla toivotuissa vaiheessa. Kuitenkin asiakaskunnan laajenemisen myötä Tecnotree joutuu investoimaan, jotta voi toimia lähellä asiakasta. Tähän uppoaa VVK:n rahoja. Ja toki johonkin niitä ”pitääkin” käyttää.
7 tykkäystä
VVK-pääomia kuluu myös käynnissä olevaan yritysostoon. Siitähän on jo maksettu 2 Meur ennakkomaksu ja TT kertoi due diligencen valmistuvat Q2 aikana. Yrityskauppaan menee vielä useita miljoonia VVK:lla kerättyjä euroja olettaen, että ennakko oli alle puolet lopullisesta kauppahinnasta. Lisäksi on mahdollista, että ostettavalla yhtiöllä on pitkäaikaista korollista velkaa taseessaan. TT:n kassavirtaprofiili huomioiden korollinen velka kannattaa maksaa pois VVK:n pääomilla. Ostettavasta yhtiöstä ei ole kerrottu muuta kuin, että sen ohjelmistoja (IP) on osana TT:n ohjelmistoja. Tämä tarjoaa valittavasti myyjälle vipua hintaneuvotteluun. @Roni_Peuranheimo tosin kirjoitti laajassa analyysissa, että ohjelmistot olisivat vain kokeiltavina. Itse kyllä muistelen, että CEO olisi sanonut niiden olevan asiakkailla käytössä.
Sitten vielä yksi käännöskukkanen. TT on siis lopettamassa konsulttien ulkoistussopimuksia ja ottamassa näitä henkilöitä omille palkkalistoilleen.
Suomenkielisessä käännöksessä Tecnotree saa päätökseen globaalin liiketoiminnan rationalisoinnin ja henkilöstöön liittyvät rakennemuutokset - Inderes asia on ilmaistu juuri päinvastoin 
Ja ei heitä Suomessa kutsuta IT-alalla urakoitsijoiksi vaan konsulteiksi tai alihankkijoiksi.
15 tykkäystä
Sain vihdoin luettua Ronin laatiman laajan raportin. Hyvää antia. Nostan erityisesti raportista yhden kuvan, joka kuvaa mielestäni parhaiten, miksi TT:n kurssi matelee, vaikka yhtiön liikevoittomarginaali keikkuu hienoissa 30% lukemissa. Rahaa ei tule. Ja vapaa rahavirta on ainoa syy omistaa yhtiötä. Ilman vapaata rahavirtaa ei ole perusteita osakkeen hinnan nousulle tai osingonmaksulle.
Yllä siis 11 vuoden historia. Mutta mitä Inderes ennustaa seuraavalle 10 vuodelle? Luvut löytyvät raportista, mutta kuvan laadin itse.
Rahaa tulisi 172 Meur seuraavan 10 vuoden aikana. Kuvassa nykyarvoon diskonttaamattomat luvut. Diskontattuna vapaata rahavirtaa tulisi 164 Meur. Markkina-arvo on 84 Meur. Vaikka suositus on vähennä (12 kk). Jos uskoo laajaa raporttia, niin onhan tuo selvä osta (10 vuotta).
No, mikä yllä unohtui? Yritysostot. Ne eivät ole mukana DCF-laskelmassa, vai mitä @Roni_Peuranheimo?
24 tykkäystä
Saahan nuo käppyrät näyttämään mitä haluaa. Tecnotreen pitäisi saada lisää asiakkaita muualta kuin maista, joissa rahan arvo tippuu kun sen siirtää omalle tilille. Eihän tässä käytännössä ole muusta kyse. Noh onnistuuko se? en tiedä, tuote on sinäänsä ihan hyvä toivottavasti Globalhitss kehuu muille.
Tuota ihmettelen, että miksi 2022 rahavirta huononi? Silloinhan vedettiin kovimpia tuloksia koska elvytykset oli käynnissä.
No onhan tuo asiakaskunta koko ajan monipuolistunut ja riskiprofiili parantunut. Saamisten laatu on myös huomattavasti aiempaa parempi. Sinänsä tämä näyttää hyvältä. Mutta toisaalta saapi sit nähdä miten todellisuudessa käy. Sitä mä ihmettelen vähä miksi yhtiö tekisi ns. feikkivoittoa kun eikös tosta voitosta makseta kumminkin verot. Jos alaskirjattaisiin happanevia saatavia ja ei aktivoitaisi niin paljon “investointeja” säästyisi rahaa miljoonia veroissa.
6 tykkäystä
Tecnotree (emo) teki vuosina 2008-2017 tappiota. Oletan, että noista on vahvistettu verotuksessa tappio, ja näitä saa vähentää (Suomessa) voitoista seuraavan 10 verovuoden aikana. Vuosien 2018-2020 voitot on käsittääkseni saatu vähentää kokonaisuudessaan. Vuosien 2021-2023 voiton näyttämistä en ymmärrä.
Aktivoidut tuotekehitysmenot ovat tulevina vuosina poistettavissa (jos niitä ei alas kirjata) ja sitä kautta tulevien vuosien veroja saadaan pienemmiksi. Mutta kuten tunnettua, tänä vuonna saatu raha on arvokkaampaa kuin ensi vuonna saatu. Verojen maksua kannattaa aina lykätä. Jos TT toimisi vain Suomessa, voisi aktivointeja kai pitää ylisuurina. Mutta TT:llä on tyttäriä ulkomailla ja tämä vaikuttaa verotuksen suunniteluun. En lähde enempää arvailemaan.
5 tykkäystä
Kyllähän se vaikuttaa siltä, että on maksettu miljoonia veroja koska halutaan näyttää paremmalta kuin ollaan. Vrt. HUHTANEN CAPITAL joka maksoi myös virtuaalituotoista veroa. Mulla on tällä hetkellä vielä toistaiseksi tasan 5000 lappua tätä, mutta kyllähä tää mietityttää. Ja niinku puolisoni on sanonut, että eikö niitä sun rahoja vois sijoittaa mieluummin johonkin kunnon firmaan… Miksi mä edelleen oon kiinni tässä, varmaan pelkään että missaan sen maalaillun ruusuisen tulevaisuuden.
12 tykkäystä
Tuo oli lähinnä vastaus siihen, kun ihmeteltiin miksi tietyllä tavoitehinnalla ja upsidella suositus oli edelleen vähennä. Arvonmääritys ei ole ikinä niin yksinkertaista, että tietty tavoitehinta kuvastaisi juuri yhtiö oikeata arvoa. Todellisuudessa yhtiön käypä arvo sijoittuu jonkin asteiseen haarukkaan, ja Tecnotreen tapauksessa tämä haarukka on melko leveä, sillä näkyvyys yhtiön pidemmän aikavälin kassavirran tuottokykyyn on vielä mielestäni varsin heikko. Yhtiön arvonhan määrittää sen tulevaisuuden kassavirrat diskontattuna nykyhetkeen. Joissain yhtiöissä, jotka tuottavat vakaata kassavirtaa ja ennusteriskit ovat pienet voi käyvän arvon määrittää varsin korkealla luottamusasteella. Joissain yhtiöissä, kuten aikaisen vaiheen lääkekehitysyhtiöissä, käypä arvo on hyvin laaja ja tavoitehinta asettuu jonnekin haarukan sisään. Näissä korostuu se, että suositus on tavoitehintaa informatiivisempi ja tavoitehinta pitkälti asettuu niin että se saadaan linjaan suosituksen kanssa. Olisi hölmöä tämän kaltaisessa yhtiössä asettaa tarkka tavoitehinta ja noudattaa sitä orjamaisesti niin että pienet kurssimuutokset aina aiheuttaisivat suositusmuutoksen. Siten tavoitehinnan mielekkyys vaihteleekin selvästi yhtiöittäin. En nyt sano, että Tecnotree vertautuu lääkekehitysyhtiöihin, mutta kuten kirjoitin raporttiin on käyvän arvon haarukka mielestäni varsin leveä riippuen aiemmin mainituista tekijöistä. Siten myös tavoitehinta tulee todennäköisesti ajan kanssa heilumaan varmasti myös paljon riippuen osakkeen ajureista, kassavirtaan liittyvistä pitkän aikavälin näkymistä, riskitason muutoksista jne. Jälleen toteasinkin, että jättää sen tavoitehinnan seuraamisen vähemmälle ja keskittyy mieluummin suositukseen. Ja siitäkin saa olla eri mieltä ja mahdollisesta erimielisyydestä huolimatta toivon, että analyysistä saa lisäarvoa omaan sijoitustoimintaan!
Taisin kirjoittaa, että yhtiö testaa kohdeyhtiön teknologian yhteensopivuutta. Mielestäni ”testata” on sen verran lavea käsite, että se sopii asiayhteyteen kun katsoo esim. edellisen haastatteluni kysymyksen aiheesta.
Hyvä huomio. Yhtiön suomenkielinen tiedote selvästi johdatteli tuossa minua harhaan. Välillä nuo suomennokset ei välttämättä parhaita ja pitäisi lukaista aina myös alkuperäinen. En nyt lähde tuota jälkikäteen korjailemaan.
Käsittelin tätä hieman aiemmin ketjussa, jossa puhuin siitä, että DCF-mallissa on varsin vaikea mallintaa etteikö yhtiö alkaisi tekemään varsin vahvaa kassavirtaa tulevaisuudessa, jos olettaa ettei nettokäyttöpääoma-% paisu loputtomasti tai investointiaste pysyy jatkuvasti selvästi poistotasoja korkeammalla. Tärkeä kuitenkin huomata, että kassavirtalaskelma laskee operatiivista vapaata rahavirtaa eikä huomioi valuuttakursseista tulevia tappioita. Raportissa ja täällä ketjussa onkin mainittu aiemmin, että DCF:n käyttökelpoisuus arvonmäärityksessä onkin tällä hetkellä vielä varsin huono. Mutta sen voi katsoa kuvastavan tilannetta, jossa kassavirtaprofiili aidosti lähtee oikenemaan. DCF-malli on yksi arvonmäärityskeino, eikä suositus/tavoitehinta muissakaan yhtiöissä seuraa orjallisesti DCF-mallin tuloksia, jos esim. tiedostetaan heikot lyhyen tai keskipitkän aikavälin ajurit, laskelmaan liittyvät ennusteriskit tai vaikka yhtiön track investoinneissa/yrityskaupoissa jne.
Lisäksi kuten mainittu kassavirtalaskelma on laskettu Tecnotreen nykyisellä osakemäärällä eikä huomioi vaihtovelkakirjoista tulevaa diluutiota. Raportissa laitettu kuvaaja DCF-herkkyyslaskelma ennustetulla vuoden 2026 osakemäärällä. Tällähän arvoksi tuli 6,5e (vs. 9,9e nyt), joka laskeekin jo merkittävästi DCF:n näyttämää upsidea.
Ja jep, yritysostoja ei ole mukana DCF-laskelmassa. Tässä vaiheessa ei ole tietoa mahdollisen kohteen kokoluokasta, arvostuksesta ja taserakenteesta, joten ei sitä ole vielä järkevää mallintaa. Erittäin harvassa ovat yhtiöt, joissa yritysostoja mallinnetaan etupainotteisesti. Vain tapauksissa, joissa tiedossa on, että yhtiö tekee niitä jatkuvasti ja kohteiden tyypillinen kokoluokka ja arvostustaso on suunnilleen tiedossa, on tämä jokseenkin järkevää (esim. Talenom).
27 tykkäystä
Mielenkiintoinen haastattelu, jossa heitetään unelmadiiliä jo Teslankin kanssa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on varmasti tämän paperin kanssa. Toivotaan parasta.
11 tykkäystä
Tuotekehityksessä ja varsinkin AI-kehityksessä on keskeistä, että yrityksessä on erittäin osaava tekninen johto. Sellainen, jolla on käsitys sekä liiketoiminnasta että itse AI:sta ja omaa kyvyn muodostaa pitkän tähtäimen realistiset visiot, joiden mukaan yritys muodostaa strategiansa
Itse seuraan aktiivisesti eri AI-firmojen tuotekehitystä ja sen johtamista.
Tässä henkilöitä, joita olen viime aikoina seurannut (seuraan muitakin)
Professori Yann LeCun, chief AI scientist Meta. Hän vie eteenpäin ajatusta Autonomisesta AI:sta ja siihen liittyvistä oppimisen malleista, jotka lähentävät AI:n oppimista lähemmäs ihmisen kaltaista oppimista
Dr. Dragomir Anguelov Head of Research Google Waymo. Waymo on länsimaiden ainoa kaupallisia ilman kuskeja toimivia autonomisia takseja operoiva toimija. Drago on koko ratkaisun pääarkkitehti
Prof. Amnon Shashua CEO Mobileye. Mobileye on ehkä lähimpänä joka paikassa toimivia autonomisia autoja. Lisäksi kykenevät toimimaan kannattavasti. Amnon on koko ratkaisun kaupallinen ja tekninen johtaja
Dr. Alex Kendall CEO Wayve. Wayve valmistaa edistyksellisiä end2end AI-tekniikkaa joka todennäköisesti mullistaa robotiikan sekä autonomiset ajoneuvot.
Olin tyytyväinen, kun Cognitive Scalen Matt Sanchez nimettiin Tecnotreen CTO:ksi. Valitettavasti hän lähti IBM:lle ja jos nykyistä positiota katsoo, niin ei liene saman tason osaaja kuin yllä mainitsemani henkilöt
Prianca Ravichander on valmistunut 2017 Rotterdamin yliopistosta. Hienoa, että nuori nainen on päässyt nopeasti hyvään asemaan, mutta hän kommentoi AI-genreä hieman eri tavalla kuin AI-yritysten kokenut tekninen johto. Tämä siksi, että Priancalla ei ole juuri kokemusta AI:sta käytännössä. Ehkä hänen osaaminen on kaupallisella puolella ?
Minua hieman ärsyttää, kun Padma Inderesin haastatteluissa tuotekehitykseen liittyviin kysymyksiin vastaa lukemalla tietokoneen ruudulta termejä, joita suoltaa vastaukseksi. Tuo eroaa täysin kokeneiden AI-johtajien kommentoinnista.
Toivottavasti myös Tecnotreen osalta kommentointeja AI-alueesta antaa jatkossa joku tyypillisen AI-firman johtajan tyyppinen ja kokemuksen omaava henkilö.
Tosin en ole vielä tunnistanut Tecnotreessä tällaista henkilöä. Toivotaan, että sellainen on
26 tykkäystä
Voisi kuvitella, että AI kehitystyössä Tecnotree ei ole maailman huippua, mutta olisi mielenkiintoista tietää, miten se positioituu suhteessa kilpailijoihin.
Osaatko @JukkaM sanoa, tuoko API kehitystyö lisäarvoa/kilpailuetua ja onko Tecnotree tämän osalta etukenossa ?
Nokian keskusteluista lainattua [quote=“Mustathmir, post:6244, topic:38738”]
Sitä miksi Nokia ei päätynyt Ericssonin tapaiseen (kalliiseen) Vonage-ratkaisuun, Sahgal selitti 12.12. CNS-esityksessä miksi Nokia kehittää ominaisuuksiaan sisäisesti. Hän näytti ajattelevan, että Ericsson osti pohjimmiltaan vanhaa liiketoimintaa (“yhteydet”), jolloin vanha liiketoiminta saattaa haitata suuntautumista kohti tulevaisuuden liiketoimintaa (“kykyjä”), kuten API:ita, ja että on helpompi aloittaa uusien kykyjen kaupallistaminen puhtaalta pöydältä. Hän sanoi myös, että merkittävä API-kaupallistaminen tapahtuu vasta vuonna 2025 ja sen jälkeen ja että on ajoituksellisesti järkevämpää kehittää valmiuksia talon sisällä ja investoida vasta sitä mukaa kun markkina kehittyy.
[/quote]
5 tykkäystä
En saa tuota artikkelia auki mutta yleisesti ottaen on niin että jos on ison asiakkaan kanssa isoa diiliä tekeillä niin siitä ei huudella julkisesti jos maaliin halutaan päästä. En ymmärrä miksi Teslan kaltainen firma tekisi mitään bisnestä TT:n kanssa. Teslan kaltaiset firmat yleisesti ottaen hakevat parasta teknologiaa, kykyä skaalautua ja partnereita jotka ovat taloudellisesti vahvoja.
Muistetaan nyt että TT toimittaa BSS ratkaisuja sellaisiin maihin ja sellaisille asiakkaille joilla on suuria haasteita maksaa kovassa valuutassa. TT on fokusoitunut näihin tietystä syystä: tuotteet eivät käy kaupaksi parempilaatuiseen asiakaskantaan (esim. Verizon Wireless tai Elisa). En sano etteikö TT:n strategia voisi lopulta toimia mutta se edellyttää että opitaan toimia noissa ympäristöissä ja eletään niiden realiteettien mukaan. Saatavat pitää suojata ja valuutan devaluaatiot pitää ottaa annettuna. Nairan vahvistuminen tai stabiloituminen taalaa vastaan ei voi olla osa bisnesplania.
Nämä taivaanrannanmaalailut globaaleista AI-markkinoista ja teknologiajohtajuudesta ovat oopiumia bulleroille, kun realiteetti on että tehdään BSS liiketoimintaa hankalimmassa mahdollisessa asiakassegmentissä, paperitulos ei pidä ja perälauta vuotaa käteistä.
11 tykkäystä
Itse pidän siitä, että myynti on aktiivinen ja kiertää TT:n tapauksessa maailmaa. Kuten tässä. Aika näyttää, mitä nämä poikii, mutta yritystä on.
7 tykkäystä