Kiitos että avasit ajatteluasi Tecnotreen suhteen. Kiinnostaisi kuulla lisää tuosta tiestä miten instituutiot tulevat Tecnotreen sijoittajiksi, koska oman kokemukseni mukaan ne ovat aika säikkyjä yhtiöissä, joissa on hallinnollisia haasteita havaittavissa.
Mikäli käyttää tyhjiöpakattuja kassavirtalukuja, niin sijoitus Tecnotreehen on erittäin helppo tehdä, koska sitä ‘osingonmaksukykyä’ löytyy rutkasti varsin maltillisillakin ennusteilla. Mutta mikäli mennään lukujen maailmaan, niin huonon hallinnon yhtiöissä täytyy huomioida se realistinen mahdollisuus että yhtiön kassavirrat eivät päädy sijoittajan taskuun ja nostaa joko riskipreemiota tai käyttää jonkinlaista riskikerrointa oikaisemaan kassavirtalukuja. Tämän vuoksi esimerkiksi kiinalaiset yhtiöt näyttävät monen länsimaalaisen piensijoittajan silmissä äärimmäisen halvoilta vaikka arvostus on lopulta kuitenkin ihan oikea kun huomioidaan sijoitukseen liittyvät riskit. Jos tätä riskikerrointa haarukoi toteutuneesta historiasta, niin aika heikosti on positiivinen liiketulos näkynyt vapaassa kassavirrassa ja vielä vähemmän siitä firman vapaasta kassavirrasta on suunnattu osakkeenomistajille vaan sitä on hassattu mm. yritysostoihin.
Tietysti sijoittaja katsoo tulevaisuuteen ja Tecnotree-ketjun vakioperustelu on että yhtiö on lukujen valossa halpa, mutta mikä on yhtiössä viime vuosina muuttunut? Eikö kaikista todennäköisin vaihtoehto ole, että toiminta jatkuu ennallaan eikä rahaa tule sijoittajien suuntaan jatkossakaan?
Pieni osakkeenomistaja on aina yhtiötä tosiasiallisesti hallitsevien tahojen armoilla ja mitään laitonta ei tarvitse tehdä sillä demokraattisestikin löytyy valtavasti keinoja viedä vähemmistöomistajien rahat. Suomessa tällainen toiminta on verrattain harvinaisempaa ja pörssissä tätä näkee erityisesti Amerikan mantereen pienyhtiöillä ja kehitysmaissa, mutta emme mekään täällä ole näiltä asioilta täysin turvassa.
Tyypillisimmät lailliset ryöstöt liittyvät johdon ylisuuriin palkkioihin, muille omistajille epäedullisiin warrantteihin/vaihtovelkakirjoihin jotka suunnataan halutuille tahoille, pääomistajilta otettuihin epäedullisiin korkeakorkoisiin lainoihin, palveluiden ostamiseen ylihintaan pääomistajan muilta yhtiöiltä sekä epäedullisiin pääomistajan lähipiirin yrityskauppoihin tai fuusioihin.
Mikään näistä ei yksittäisenä tapauksena vielä tarkoita että yhtiö olisi huono sijoitus. Qt:ssa esiintyi johdon ylisuuria palkkioita, jolloin lähes kaikki firman vapaa kassavirta ohjautui johdon taskuihin. Tesla osti SolarCity:n Muskin serkuilta hyvin kyseenalaisella hinnalla ja bisneslogiikalla. Molemmissa osakkeet ovat kuitenkin olleet isolle osalle sijoittajista hyviä sijoituskohteita. Tecnotreen osalta ongelmat ovat olleet systemaattisia. Tilanteen voisi suurelta osin korjata esimerkiksi julkistamalla osinkopolitiikan missä vaikkapa puolet vapaista kassavirroista jaettaisiin ulos osinkoina, mutta toistaiseksi tällaisesta halusta pääomien siirtoon muille omistajille ei mielestäni olla nähty minkäänlaista indikaatiota.
Bonusriskirakenteena ja omistajien rahojen viennin mahdollistajana ovat nuo kehitysmaiden yhtiöt ja niihin liittyvät valuuttakurssikikkailut. Mielestäni Afrikka on mahdollisuuksien manner ja sijoittajat turhaan karsastavat sinne sijoittamista, koska hyvin hallinnoitu länkkäriyhtiö kyllä voi takoa sieltä satumaisia tuottoja. Suurimmat hankaluudet oikeastaan liittyvät poliittiseen epävakauteen sekä lahjusten käsittelyyn kirjanpidollisesti, koska jotenkin tilikirjat on pakko saada täsmäämään kun ilman lahjuksia mitään isompia diilejä ei koskaan tapahdu. Uskon että Tecnotreen osalta valuuttatappioissa kyse on nimenomaan tästä epämieluisasta asiasta.
Vaikka aiempaan kappaleen johtopäätös voi vaikuttaa villiltä, niin mielestäni se on todennäköisin ja loogisiin vaihtoehto. Tiedän että esimerkiksi Suomessa ysärillä kun tuotiin elektroniikkaa Japanista, niin diilit tehtiin jeneissä ja kun kehitysmaavaluutta markka vähemmän yllättäen säännöllisesti devalvoitiin, niin devalvoinnin hinnan maksoivat aina asiakkaat. Tämä oli normaalia toimintaa ihan siis pienissäkin suomalaisilla yrityksissä. Myöskään Nigerian tapaisissa maissa paikalliseen valuuttaan eivät luota edes natiivit ja säästöt sekä usein myös lainat ovat dollareissa. Nyt jos sanot mulle että Tecnotree on tehnyt kaikki sopimukset poikkeuksellisesti paikallisessa valuutassa ja lisäksi jättänyt sopimushetkellä valuuttasuojaukset ostamatta altistuen täysin tunnetusti epävakaan valuutan mielivaltaisille liikkeille, niin kuulostaa aika epätodennäköiseltä toiminnalta. Näin ollen vaikka yhtiö lupaisi että jatkossa sopimukset tehdään aivan normaalisti dollarisummissa, niin johonkin kohtia sinne kirjanpitoon ne lahjukset pitää tunkea ja uskon että samat ‘tappiot’ vain siirtyvät eri nimikkeen alle.
Eli oikeastaan se ydinkysymys mitä halusin kysyä on, että paljonko oletat Tecnotreen sijoittajan suuntaan oikaistun kassavirran olevan kun huomioidaan että rahavirtoja todennäköisesti ohjautuu lähitulevaisuudessa jatkossakin aivan muihin taskuihin? Tai jos rahaa alkaisikin poikkeuksellisesti jatkossa täysimääräisesti suuntautua sijoittajan suuntaan, niin mistä tämä muutos johtuu? Mitkä ovat ne ehdot, jotka lauetessaan osoittaisivat sijoitusteesisi olevan väärä, sillä kertoimilla mitattunahan Tecnotree tuskin tulee ikinä olemaan kallis?