Ehkä jätetään aihe tähän kun nyt vertailu vaihtuikin jenkkiyhtiöiden cto:hin… ei tuota 700k palkkaa mitenkään linjaan saa kun olet rehellinen minkä kokoisen yhtiön toimarin palkasta nyt puhutaan
Jenkeissä keskisuuri yhtiö on 10x tecnotreen kokoinen
Ehkä jätetään aihe tähän kun nyt vertailu vaihtuikin jenkkiyhtiöiden cto:hin… ei tuota 700k palkkaa mitenkään linjaan saa kun olet rehellinen minkä kokoisen yhtiön toimarin palkasta nyt puhutaan
Jenkeissä keskisuuri yhtiö on 10x tecnotreen kokoinen
Se on ihan totta. Helsingin pörssin toimareiden liksoihin verrattuna peruspalkka on kova ja vaikuttaisi olevan muullakin johdolla. Mutta kaukana ollaan 3,4 miljoonan palkasta, mistä porukka jaksaa jauhaa ja olettaa, että sillä Padma rahoittaa firman osakkeiden ostoa.
Miksi sijoitan Tecnotreehen?
Johdanto, jota lukematta ei voi ymmärtää perustelujani
Suomessa toimin meemiosakkeiden puuttuessa kassavirtastrategian mukaisesti. Vapaa kassavirta (FCFE) on summa, joka yritykseltä jää yli kaikkien kustannusten, investointien ja verojen jälkeen. Tällä voidaan joko maksaa osinkoja tai ostaa omia osakkeita, tai jättää makaamaan kassaan tulevia investointeja. Kyse on siis kuuluisasta osingonmaksukyvystä. FCFE, Free Cash Flow to Equity on toiselta nimeltään LFCF, Levered Free Cash Flow.
Kassavirtastrategiassani suuri vapaa kassavirta yksin ei ole ratkaiseva. Toinen puoli on yhtiön markkina-arvo. Poimin yhtiöitä, joilla ennustettu vapaa kassavirta suhteessa yhtiön markkina-arvoon on mahdollisimman korkea. Tunnusluku on FCFE/P. Lisäksi huomioin yrityksen raskaan velkataakan karsivana tekijänä. Toki rahoituskulujen kautta velan kustannus on jo mukana, mutta suuri velkataakka on riskitekijä. Otan myös huomioon osakkeen arvon liudentumisen osakeanneilla ja VVK-lainoilla, jos sellaisista on tietoa. Joskus tämä on myös karsiva tekijä, kun yhtiön on kasvu edellyttää tulevia osakeanteja, ja niiden koko on hämärä.
Katson 3 vuoden ja 9 vuoden ennustettuja kassavirtoja. Inderesin analysoimilla yhtiöillä FCFE/P on 9v ennustetuilla kassavirroilla nykypäivään diskontattuna keskimäärin 8,8 % ja mediaani on 7,7 %. Näitä lukuja Inderes ei laske tai ainakaan julkaise. Olen koostanut itse jatkoanalyysini. Inderesin analyyseissa vapaa kassavirta on FCFF (rahavirta rahoittajille mukana). Vähennän tästä vuotuiset rahoituskulut, jotta saan luvun FCFE. En myöskään lähde arpomaan WACC-mallin mukaisia yhtiökohtaisia riskikertoimia, koska ne tuottavat vahvistusharhan. Ainoastaan diskonttaan tulevat kassavirrat nykyarvoon 2,5 % korolla.
Nykyisessä Hesulin matalasuhdanteessa kelpuutan ostolistalle yhtiöitä, joiden FCFE/P on yli 10 %. Yllättävän paljon jää silti ostettavaa.
Eri aikoihin ja markkinatilanteisiin soveltuvat erilaiset strategiat. Jenkkiosakemarkkinalla sijoitusstrategiani on täysin erilainen USA:ssa sijoitan trendaaviin sektoreihin: AI, chip, defence ja kvanttitietokoneet. Lisäksi on muutama kasvuyhtiö, joissa strategiani on tyystin erilainen. Mutta se on eri tarina. Suomessa etsin aliarvostettuja yhtiöitä.
Tecnotreen vapaa kassavirta
Tecnotreen vapaa kassavirta FCFE tulee kasvamaan merkittävästi. Tähän on useita perusteita:
Tecnotreen 2025-2033e vuotuinen FCFE/P osakkeen nykykurssilla on 13,6%. Tässä on huomioitu osakkeen arvon liudentuminen VVK-lainan täysimääräisellä 43,1 Meur osakevaihdolla. Ilman liudentumisvaikutusta FCFE/P olisi 25,4%, mutta tällähän ei ole juurikaan merkitystä. Jo vuosille 2025-2027 FCFE/P on 11,1%.
Helsingin pörssistä löytyy vain 8 yhtiötä, joilla on parempi 2025-2033e FCFE/P kuin Tecnotreellä. Noille yhtiöille laskin FCFE/P Inderesin FCFF-ennusteilla vähennettynä edellisen 12 kk rahoituskuluilla. Sanottakoon, että Tecnotreen FCFE/P olisi samalla tavalla laskien 13,8 % eli käytännössä sama kuin omilla ennusteilla laskemani. Miksi en sijoittaisi noihin kahdeksaan muuhun yhtiöön? No, itse asiassa omistankin niistä neljää. En tietenkään laita kaikkea yhteen koriin, ja muitakin hesulihylkiöitä on salkussani. En pakota itseäni onnistumaan kaikissa. Lopuilla neljällä on joko vaikea rahoitustilanne tai en usko niiden liiketoimintaan ilmeisestikään yhtä vahvasti kuin Inderesin analyytikot.
Tecnotreen kasvupotentiaali
Edellä tein päätökseni olettaen Tecnotreelle heikkoa liikevaihdon kasvua. Näen potentiaalia voimakkaaseen kasvuun. Pienelle huomiolle on jäänyt fakta, että suuret IT-palveluyhtiöt HCLTech ja Accenture eli konsultit ovat tänä vuonna aloittaneet näkyvän yhteistyön TT:n kanssa. Satun tuntemaan tätä konsulttien liiketoimintaa syvällisesti kymmenien vuosien ajalta. Konsulttifirmalle yhteistyöhön kuuluu, että he perehdyttävät konsulttejaan ohjelmistoihin, jotta nämä voivat osallistua suunnitteluun, käyttöönottoprojekteihin ja ohjelmistojen liittämiseen muihin järjestelmiin. Tämä on konsulttien leipätyö ja kyse on satojen miljardien dollarien markkinasta. TT on luonnollisesti vain pieni osa kokonaismarkkinasta. Isot konsulttifirmat eivät kuitenkaan kelpuuta konsulttiensa kouluttautumiskohteiksi mitä tahansa ohjelmistoja. Suomalaisia ohjelmistoja on tuolla listalla on vain muutama: Linux, MariaDB, Bassware ja F-Secure.
Koska nämä jättiläiset ovat valinneet Tecnotreen ohjelmistot, on perusteltua odottaa seuraavan 12 kk aikana tiedotteita alkavista hankkeista, joissa TT toimittaa ohjelmiston ja konsultti tekee työt asiakkaan kanssa. Tässä on iso kasvuvipu TT:lle, ja kassavirtaan vaikutus tulee tuplavivulla. Esimerkkejä menestystarinoista ovat SAP ja Salesforce. Ne toimivat samalla liiketoimintamallilla, jota TT nyt on ottamassa käyttöön.
Jos näyttö onnistuneesta yhteistyöstä IT-jättien kanssa saadaan, Tecnotreestä tulee vakavasti otettava kasvuyhtiö, ja instituutiot ryhtyvät ostamaan.
Ennusteiden luotettavuus
Tecnotreen ohjeistukset ovat pitäneet 2022-2024. Itse asiassa nyt TT pystyy antamaan kohtuullisen luotettavan ennusteen seuraavan 3 kk liikevaihdosta ja kassavirrasta, koska ARR laskutetaan 3kk jaksoissa etukäteen, ARR on 58 % tilauskannasta ja kaikkien laskujen keskimääräinen maksuaika (DSO) oli 153 päivää (24q3). Oletettavasti tämä on ARR-laskuilla lyhyempi. Myös ensi vuoden ARR-liikevaihdon pohja on helpohkoa ennustaa, koska BBS-ohjelmiston vaihtaminen on vuoden parin projekti.
Epäilyt väärinkäytöksistä
Liiketoiminnassa on tavanomaista, että suhteet alihankkijoiden ja tilintarkastajien kanssa ovat luottamuksellisia. Hyvät tai oikeastaan loistavat välit ovat pakollisia. Epäilyt TT:n rahavirtojen pumppaamisesta johdon lähipiirille ovat vailla todisteita. Epäilen, että osalla tämän foorumin kirjoituksista saattaa olla tietoinen tarkoitus vahingoittaa TT:tä yhtiönä. Aika moni on saanut tänä vuonna potkut Suomessa. Olisikohan tämä porukka aktivoitunut foorumilla. Ja en tässä missään nimessä syytä @WhoopWhoop:ia . Hänen tekemänsä tietojen kaivaminen ja kirjoitukset ovat olleet hyvin asiapitoisia, hyödyllisiä ja tervetulleita. Ja @Pohjolan_Eka:n matkakertomus oli mahtavaa sijoitusviihdettä.
Potentiaalisia ongelmia on kaivettava ja julkaistava. Itsekin aloitin vastaavan pommittamisen myyntisaamisten liiallisesta kasvusta ja kassavirran kotiutumattomuudesta lokakuussa 2021 kurssin huidellessa 30 euron tasoilla.
VVK-laina
VVK-laina on jälkikäteen katsoen oikea päätös yhtiön näkökulmasta, koska
Pääomistajilla ei ole varoja hankkia koko TT:n osakekantaa haltuunsa. Myös piensijoittavat ovat siten suojassa. Olen tästä aiemmin kirjoittanut enemmän tänne:
Johdon virheet
TT:n toimitusjohtajalle ja hallitukselle en voi antaa puhtaita papereita.
Korjaavia toimia on tehty noiden kaikkien virheiden jälkeen. Iranin osalta on kylläkin epäselvää vieläkö siellä toimitaan ja saadaanko enää yhtään kassavirtaa kotiin. Näistäkin huolimatta luotan yhtiön johtoon. Olen kuunnellut ja lukenut paljon. Tecnotree on nyt parempi yhtiö kuin vuonna 2021.
Omat virheeni
Aloitin ostot liian aikaisin vuosi sitten noin 5,8 euron tasoilla. 23Q4 valuuttakurssitappiot 6,7 Meur tulivat yllätyksenä.
Yhteenveto
Tecnotree on hyvä sijoitus, koska:
Kiitos MoneyWalker. On hienoa lukea tältäkin palstalta jotain muutakin skenaariota firmasta kuin jatkuvaa negaa ja mahdollisia väärinkäytösepäilyjä. Vieläpä erinomaisin perusteluin.
Viime osarista saatiin lukea myös se, että Euroopan ja P-Amerikan kauppa kasvaa. Olisi mukava saada lisää tietoa tuosta Accenture-yhteistyöstä.
Erinomainen tiivistys!! Itsekin epäilen tiettyjä kirjoituksia tarkoituksen hakuisena, mutta näillä mennään. Yhtiökokouksessa on mahdollisuus esittää epäluottamuslauseita, mutta kovin oli hiljaista viimeisessä yhtiökokouksessa. Mutta toivotaan skenejen esittäjien tulevan kokoukseen ja edustamaan omaa omistustaan, jos sitä on. Itselläni myös ostot liian aikaisin. Sinänsä kiinnostaa, mitä VVK-lainarahoilla aiotaan tehdä? Nyt ne ovat kassavaroissa ja merkkaamattomien lainat tulee vielä lisänä. Onko järkeä makuuttaa niitä tilillä? Korot vlä laskee.
Kiitos että avasit ajatteluasi Tecnotreen suhteen. Kiinnostaisi kuulla lisää tuosta tiestä miten instituutiot tulevat Tecnotreen sijoittajiksi, koska oman kokemukseni mukaan ne ovat aika säikkyjä yhtiöissä, joissa on hallinnollisia haasteita havaittavissa.
Mikäli käyttää tyhjiöpakattuja kassavirtalukuja, niin sijoitus Tecnotreehen on erittäin helppo tehdä, koska sitä ‘osingonmaksukykyä’ löytyy rutkasti varsin maltillisillakin ennusteilla. Mutta mikäli mennään lukujen maailmaan, niin huonon hallinnon yhtiöissä täytyy huomioida se realistinen mahdollisuus että yhtiön kassavirrat eivät päädy sijoittajan taskuun ja nostaa joko riskipreemiota tai käyttää jonkinlaista riskikerrointa oikaisemaan kassavirtalukuja. Tämän vuoksi esimerkiksi kiinalaiset yhtiöt näyttävät monen länsimaalaisen piensijoittajan silmissä äärimmäisen halvoilta vaikka arvostus on lopulta kuitenkin ihan oikea kun huomioidaan sijoitukseen liittyvät riskit. Jos tätä riskikerrointa haarukoi toteutuneesta historiasta, niin aika heikosti on positiivinen liiketulos näkynyt vapaassa kassavirrassa ja vielä vähemmän siitä firman vapaasta kassavirrasta on suunnattu osakkeenomistajille vaan sitä on hassattu mm. yritysostoihin.
Tietysti sijoittaja katsoo tulevaisuuteen ja Tecnotree-ketjun vakioperustelu on että yhtiö on lukujen valossa halpa, mutta mikä on yhtiössä viime vuosina muuttunut? Eikö kaikista todennäköisin vaihtoehto ole, että toiminta jatkuu ennallaan eikä rahaa tule sijoittajien suuntaan jatkossakaan?
Pieni osakkeenomistaja on aina yhtiötä tosiasiallisesti hallitsevien tahojen armoilla ja mitään laitonta ei tarvitse tehdä sillä demokraattisestikin löytyy valtavasti keinoja viedä vähemmistöomistajien rahat. Suomessa tällainen toiminta on verrattain harvinaisempaa ja pörssissä tätä näkee erityisesti Amerikan mantereen pienyhtiöillä ja kehitysmaissa, mutta emme mekään täällä ole näiltä asioilta täysin turvassa.
Tyypillisimmät lailliset ryöstöt liittyvät johdon ylisuuriin palkkioihin, muille omistajille epäedullisiin warrantteihin/vaihtovelkakirjoihin jotka suunnataan halutuille tahoille, pääomistajilta otettuihin epäedullisiin korkeakorkoisiin lainoihin, palveluiden ostamiseen ylihintaan pääomistajan muilta yhtiöiltä sekä epäedullisiin pääomistajan lähipiirin yrityskauppoihin tai fuusioihin.
Mikään näistä ei yksittäisenä tapauksena vielä tarkoita että yhtiö olisi huono sijoitus. Qt:ssa esiintyi johdon ylisuuria palkkioita, jolloin lähes kaikki firman vapaa kassavirta ohjautui johdon taskuihin. Tesla osti SolarCity:n Muskin serkuilta hyvin kyseenalaisella hinnalla ja bisneslogiikalla. Molemmissa osakkeet ovat kuitenkin olleet isolle osalle sijoittajista hyviä sijoituskohteita. Tecnotreen osalta ongelmat ovat olleet systemaattisia. Tilanteen voisi suurelta osin korjata esimerkiksi julkistamalla osinkopolitiikan missä vaikkapa puolet vapaista kassavirroista jaettaisiin ulos osinkoina, mutta toistaiseksi tällaisesta halusta pääomien siirtoon muille omistajille ei mielestäni olla nähty minkäänlaista indikaatiota.
Bonusriskirakenteena ja omistajien rahojen viennin mahdollistajana ovat nuo kehitysmaiden yhtiöt ja niihin liittyvät valuuttakurssikikkailut. Mielestäni Afrikka on mahdollisuuksien manner ja sijoittajat turhaan karsastavat sinne sijoittamista, koska hyvin hallinnoitu länkkäriyhtiö kyllä voi takoa sieltä satumaisia tuottoja. Suurimmat hankaluudet oikeastaan liittyvät poliittiseen epävakauteen sekä lahjusten käsittelyyn kirjanpidollisesti, koska jotenkin tilikirjat on pakko saada täsmäämään kun ilman lahjuksia mitään isompia diilejä ei koskaan tapahdu. Uskon että Tecnotreen osalta valuuttatappioissa kyse on nimenomaan tästä epämieluisasta asiasta.
Vaikka aiempaan kappaleen johtopäätös voi vaikuttaa villiltä, niin mielestäni se on todennäköisin ja loogisiin vaihtoehto. Tiedän että esimerkiksi Suomessa ysärillä kun tuotiin elektroniikkaa Japanista, niin diilit tehtiin jeneissä ja kun kehitysmaavaluutta markka vähemmän yllättäen säännöllisesti devalvoitiin, niin devalvoinnin hinnan maksoivat aina asiakkaat. Tämä oli normaalia toimintaa ihan siis pienissäkin suomalaisilla yrityksissä. Myöskään Nigerian tapaisissa maissa paikalliseen valuuttaan eivät luota edes natiivit ja säästöt sekä usein myös lainat ovat dollareissa. Nyt jos sanot mulle että Tecnotree on tehnyt kaikki sopimukset poikkeuksellisesti paikallisessa valuutassa ja lisäksi jättänyt sopimushetkellä valuuttasuojaukset ostamatta altistuen täysin tunnetusti epävakaan valuutan mielivaltaisille liikkeille, niin kuulostaa aika epätodennäköiseltä toiminnalta. Näin ollen vaikka yhtiö lupaisi että jatkossa sopimukset tehdään aivan normaalisti dollarisummissa, niin johonkin kohtia sinne kirjanpitoon ne lahjukset pitää tunkea ja uskon että samat ‘tappiot’ vain siirtyvät eri nimikkeen alle.
Eli oikeastaan se ydinkysymys mitä halusin kysyä on, että paljonko oletat Tecnotreen sijoittajan suuntaan oikaistun kassavirran olevan kun huomioidaan että rahavirtoja todennäköisesti ohjautuu lähitulevaisuudessa jatkossakin aivan muihin taskuihin? Tai jos rahaa alkaisikin poikkeuksellisesti jatkossa täysimääräisesti suuntautua sijoittajan suuntaan, niin mistä tämä muutos johtuu? Mitkä ovat ne ehdot, jotka lauetessaan osoittaisivat sijoitusteesisi olevan väärä, sillä kertoimilla mitattunahan Tecnotree tuskin tulee ikinä olemaan kallis?
Tuore omistajalista 100 suurimman kohdalta ei uutta. Osuusasunnot ja 4capes Jorma Nieminen lisää edelleen voimakkaasti.
Joku oksensi melkoisen määrän perjantaina, mikä ei vielä näy omistajaluettelossa. Silloin kun Kössi ja Padma tekivät osake/vvk swapin, kauppa toteutettiin samalla tavalla jolla kuukaudella viivytettiin näkyvyyttä. Tämä indikoisi että asialla saatta olla taas sama taho, jolloin kamaa riittää vielä uusiin myynteihin.
Osaako kukaan sanoa, mistä johtuu sit jatkuva osakkeen lasku, kun omistajaluettelon mukaan ollaan vaan pääsääntöisesti ostolaidalla? Missä myyjät alenevaan kurssiin?
Kunnon volyymia tänäänkin. Veromyyntisesonki parhaimmillaan, kenties.
Eikös siellä Saxo Bank ole vähentänyt reilusti hallintarekkaripuolelta?
Hyvää haastoa @Pohjolan_Eka En ehkä ole aivan samaa mieltä hallinnollisista haasteista, mutta lukujen kautta…
Pointtini instituutioista on, että ne kuuntelevat arvostettujen toimijoiden näkemyksiä. JOS Accenturen kaltaiset arvostetut IT-konsultit pitävät Tecnotreen tuotteita korkeassa arvossa, kiirii viesti ennen pitkään intsikoiden korviin. Instituutiot ovat ahneita siinä missä muutkin sijoittajat.
Mikä olisi Tecnotreen riskikerroin (beta)? Minä en pysty perustelemaan riskikertoimia, enkä niillä siksi halua hatusta vedetyllä kertoimella vääristää kassavirtaennustettani. Sen sijaan olen katsonut, mitä Tecnotree on ohjeistanut esimerkiksi laskutusvaluutoista. Vuosina 2014-2023 valuuttakurssimuutoksien nettotappio oli keskimäärin 3,7 % liikevaihdosta. Kun hyperinflaatiomaiden valuutoissa tehty laskutus putoaa ohjeistetusti 60 % tasolta 15 % tasolle, laskee valuuttakurssitappioriski 75 %. Siksi mallinnuksessani tulevien vuosien valuuttakurssitappiot ovat keskimäärin vain 1 % liikevaihdosta. Tämä tarkoittaa 80,8 Meur liikevaihdolla 2,2 Meur lisää vapaata kassavirtaa.
On todellakin muuttunut, ja olisi varsin kummallista olettaa, että kaikki jatkuisi ennallaan. Tämä ei ole Nokia. Muutoksia vuosina 2025-2027 yhtiön ohjeistuksen mukaan:
Oletan että liikevaihdosta suuntautuu vääriin taskuihin valuuttakurssimuutosten muodossa ensi vuonna 2 %, vuonna 2026 1,5% ja vuonna 2027 1%. Ottamatta huomioon maksuaikojen muutoksia ennustan vapaata kassavirtaa (FCFE):
Lisäksi maksuaikojen lyhentyminen vapauttaa käyttöpääomaa vähintään 0,9 Meur vuonna 2025. Siten vapaa kassavirta olisi ensi vuonna 8,9 Meur. CEO:n vuosibonus leikkaa näitä lukuja 0-1 Meur vuosittain.
Loppuun vielä muistutan, että Tecnotree on pitänyt ohjeistuksensa Q2 2022 lähtien.
Ohjeistuksien pettäminen muuttaisi tilanteen.
Kaksi täysin eri asiaa. Accenturen porukat voivat tykätä firman tuotteista mutta se ei todellakaan vaikuta instikoiden haluun ostaa firman osakkeita. Ei mitään korrelaatiota näillä.
Oikeastaan puhun rNPV:stä, mikä on standarditapa arvioida riskisiä kassavirtoja esimerkiksi bioteknologiasektorilla, jossa DCF-malliin tehdään riskikorjaus:
Ja tuo vastauksesi on varmaan oikea, että Tecnotreelle on valtavan vaikea määritellä riskikertoimia, mutta kyseessähän ei ole vapaaehtoinen vaihe. Mikäli sijoittaisi vaikkapa Kiinan pienyhtiöihin niin tähän samaan ongelmaan törmäisi jatkuvasti. Sulla voi vaikkapa olla joku pikkukaupungin tehdas minkä kassavirtaluvut ovat fantastisia, mutta on jokin kaksinumeroinen todennäköisyys että tehdas onkin vain tyhjä peltihalli, koko yhtiö onkin jonkinlainen dropshipkusetus ja kaikki pääoma menetetään. Mikäli et tee riskikorjausta, niin kyseessä on DCF-mallin mukaan huippuluokan sijoitus. Toisaalta jos teet riskikorjauksen käyttäen näitä todennäköisyyksiä kertoimena kassavirralle, niin yhtiö ei enää välttämättä näytäkään houkuttelevalta. Tämä on yksi vaaroista mihin kvantitatiivisella sijoitustyylillä törmää mikäli sivuuttaa kvalitatiiviset tekijät kokonaan.
Eli oikeastaan mä en edes lähde haastamaan sua noista DCF-laskujen luvuista, koska olet selvästi tehnyt kotiläksysi niiden osalta ja voin ostaa perustelut. Myös vahvalla mutulla lähes kaikki muutkin yhtiötä omistavat ovat liikkeellä jonkinlaisella “halvat kertoimet, pakko olla hyvä yhtiö” -kulmalla. Se argumentti minkä esitän on, että nuo kassavirtaluvut ja P/E P/B jne. -kertoimet mistä osaketta usein kehutaan näyttävät siksi erinomaisilta, koska ne aliarvioivat tai pahimmillaan jättävät kokonaan huomioimatta niiden toteutumiseen liittyvät valtavat riskit ja näin johtavat sijoittajan väärään johtopäätökseen että Tecnotree on erinomainen sijoituskohde. Väitän kokemuspohjaisesti että Tecnotree on koko Helsingin pörssin firmojen osalta riskisimmässä 5 prosentissa, joten ne matalat kertoimet ja korkeat nimelliset odotustuotot ovat ihan ansaittuja eivätkä itsessään indikoi että sijoitus olisi erinomainen paikka tehdä rahaa.
Mun on vaikea uskoa että suomalainen tai ulkomaalainenkaan rahastovarainhoitaja päätyisi sijoittamaan tämän tyyliseen firmaan sen takia, että 750 000 ihmistä työllistävästä firmasta on löytynyt joku konsulttiosasto joka on ostanut tai myy eteenpäin jonkun Tecnotreen tuottaman tuotteen tai palvelun. Ehkä joo mikäli yhteistyö jollain näkyvällä tavalla muuntuu liikevaihdon kasvuksi ja kassavirraksi, mutta isot firmat tekee paljon kaikenlaisia esisopimuksia ja yhteistyösopimuksia, millä ei ole merkittävää lisäarvoa kenellekkään ja joista pienet firmat sitten aina kehuskelevat ja mainostavat logoja yhteistyökumppaninaan.
Kuten aiemmin selitin, menetelmässäni lasken ensin kassavirran tuoton ilman riskejä. Vasta tämän jälkeen arvioin riskit ja teen karsintaa. Et varmaankaan tosissasi tarjoa lääkekehityksen riskimallia Tecnotreen riskien arviointin.
Inderesin suosima DCF-mallin lopputulos on itselleni kelvoton mm. riskiluvun (beta) vuoksi. Inderesin Tecnotreelle antama beta on nousut vuosittain 2021-2024: 1,0 → 1,1 → 1,5 → 2,5. Tällä on dramaattinen vaikutus DCF-arvoon. Analyytikon mielestä yhtiön riskisyys vastasi markkinan keskiarvoa ja nyt se on 2,5-kertainen. Ei tuollaisiin beta-kertoimiin voi luottaa, kun yhtiön kaikkia tulevien vuosien tai edes 3 vuoden kassavirtoja arvotetaan. Tietysti voi argumentoida, että analyytikon arvio vuonna 2021 oli väärin. Sen näkevät kaikki nyt. Mutta miksi se arvio olisi nyt sen oikeampi.
Teen mieluummin itse riskiarvioni, mutta en riskikertoimilla. Kuten varmaan huomasit, laskin kaikki kassavirtaa parantavat tekijät yhtiön antaman ohjeistuksen alalaidalla. Olkoon se pieni riskikorjaus, mutta tekisin saman kaikille yhtiöille.
Kumppanuudet. Kyllä varmasti tiedät, että IT-alallakin kumppanuudet ovat menestymisen edellytys. Tecnotreellä on ollut viime vuosina huutava pula kumppaneista. Väitän, että syynä on ollut huono tuote. Kun nyt HLCTechin ja Accenturen kaltaisia kumppaneita alkaa löytymään, niin väitän edelleen, että kyse on tuotteen laadusta. Nyt se on riittävän hyvä. Eivät nuo konsultit halua epäonnistuneita projekteja. Tekevät riskianalyysin tuotteesta ja kumppanista Odotan sitä ensimmäistä projektia.
Esimerkkinä Relex. Hyvä tuote (ei loistava), kasvaa 30 % tahtia vuosittain, kumppanina Accenture. Intsikat rahoittivat 500 miljoonalla eurolla vuonna 2022, kun Relexin liikevaihto oli 2x Tecnotreen lv. TT:llä ei tällä hetkellä ole mitään mahdollisuuksia moiseen, koska intsikat eivät usko vielä menestykseen. Tiedän että lukevat silti tätä ketjua Itse teen mieluusti osakepoimintani ennen intsikoita.
@MoneyWalker ja @Pohjolan_Eka kyllä nostavat tämän tietämyksen tason ainakin itselle niin korkeaksi, etten noihin väittämiin kykene kommentoimaan. Tällaista sananvaihtoa on todella hienoa lukea.
Haluan kuitenkin kommentoida tähän väliin yhden jo aiemminkin toteamani asian. Olen samaa mieltä @MoneyWalker kanssa, että TT:llä no hyvä tuote, jolle on aivan oikeaa kysyntää markkinoilla. Varmasti kumppanuudet ja liikevaihto siitä kasvaa nyt ja tulevina vuosina. Normifirmassa tämä on äärimmäisen hyvä merkki siitä, että firmalla on sijoittajille hieno tulevaisuus.
Nämä kumppanuudet eivät kuitenkaan poista sitä mahdollisuutta - tässä tapauksessa mielestäni erittäin korkeaa mahdollisuutta - että firman johto ja suurimmat investoijat tekevät VVK:lla ja muilla perheen ja kavereiden välisillä bisneksillä vallankaappauksen, jossa piensijoittajat syrjäytetään muutamassa vuodessa ja heidän sijoitustensa arvo katoaa. Kumppaneille se on se ja sama, kuka firman omistaa, kunhan liiketoiminta jatkuu ja palvelu pelaa.
DCF ja suurien kumppaneiden määrä voi kasvaa exponentiaalisesti samaan aikaan, kun kurssi pidetään tarkoituksellisesti matalana, jotta VVK:n päättyessä saadaan osake-enemmistö veivattua niitä ostaneille tahoille. Kun veivaus on tapahtunut, ei arvostuksella ole enää merkitystä, kun tulevat rahat valuvat sitten niille VVK:n kautta enemmistön saaneille omistajille. Sitten voidaan vaikka osinkojakin alkaa maksamaan ja vaikka tervehdyttää tilikirjat, jotta firma voidaan myydä sitten jollekin hyvällä voitolla. Piensijoittajille jää vain tappiot käteen omistuksen liudentumisen myötä.
Itselleni riski on liian korkea sijoittamiseen. Näen kuitenkin liikaa itseäni häiritseviä tekijöitä, joita en tässä lähde enempää toistamaan. Tämä on pelkkää mutua ja voin olla väärässä. Toivon, että omista tappiollisesta sijoituksestani huolimatta firma on rehellinen ja muut eivät jää tässä tappiolle. Tsemppiä kaikille, joilla usko vielä riittää.
Syksyn aikana on käyty läpi Padman pojan Kartikin eri roolit Periciuksen ja edeltäjiensä taustalla, sekä kuinka Kartikin johtama yritys kuvaili nettisivuillaan Tecnotreetä asiakkaanaan jo 2019.
Julkisista lähteistä kerättyjen tietojen perusteella Kartikin CV näyttää suurinpiirtein tältä:
2009(?)-2011: BDO @ RDA Legal
2011-2014: Partner @ PXV Law
2014-: Founder @ Zehn
Kun etsitään Tecnotreen tytäryhtiöiden papereista asianajajien tai lakitoimistojen nimiä, voidaan päätellä, että esim. 2010-11 yhtiö käytti Tatva Legalin palveluita (käsittääkseni ei yhteyksiä TT:n silloiseen johtoon). Padman noustua Intian yhtiön johtoon (2012) Tatva Legalia ei enää mainita, mutta paperit vilisevät sen sijaan tuttuja nimiä: RDA Legal, PXV Law ja 10X Legal.
Zehn Legalia papereissa ei mainita, mutta esim. keväällä 2018 Tecnotreen Iranin tytäryhtiön johtajistoon merkattiin asianajajat Anuj Dabral ja Kaustubha Mani, jotka toimivat samaan aikaan Kartikin Zehn Legalissa (Kaustubha toinen perustajista?). Ensimmäiseksi mainittu esiintyi myöhemmin samana vuonna TT:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa (9/2018) Fitzroy Investmentsin asianajajana, ja Fitzroyn neuvonantajana tiedotteessa (”Fitzroy Investments taustoittaa päätöstään sijoittaa suomalaiseen ohjelmistoyhtiöön Tecnotreehen”).
2008 perustetun 10X Legalin esiintyminen sähköpostiosoitteissa vielä 2015 on mielenkiintoista. Ainakaan tuolla Intiaan rekisteröidyllä 10X Legal Processes India Private Ltd -yrityksellä ei ole näyttänyt olevan varsinaista toimintaa. Ehkäpä Dubaihin tai johonkin muualle rekisteröidyllä 10X Legalilla on?
Intian 10X Legalin alkuperäiset perustajat ja omistajat ovat: Padma (1/3), Padman mies (1/3) ja asianajaja Rohit Das (1/3). Kirjanpitopalvelut hankittiin luonnollisesti tutulta B.N. Sudarshanilta. Padma ja Padman mies jättivät yrityksen 2012, ja sen jälkeen johtoasemissa on nähty lapset Kartik ja Prianca, sekä tutut asianajajat Kaustubha Mani Gokul ja Srinivasan Guha Priyan.
Dubain lukuisiin yrityksiin ei ole valitettavasti minkäänlaista näkyvyyttä. Iranin tytäryhtiön kohdalla julkista on ainoastaan muutokset johtajistossa, omistuksessa ja osoitteissa. Intian tytäryhtiöiden osalta saatavilla on kuitenkin mittava määrä dokumentteja, ja tilinpäätöksistä löytyvä kohta ”Legal professional charges” näyttää seuraavaa:
4/2009-3/2010: ~311 ke
4/2010-3/2011: ~522 ke
4/2011-3/2012: ~1,09 milj.
4/2012-3/2013: ~108 ke
4/2013-3/2014: ~220 ke
4/2014-3/2015: ~1,37 milj.
4/2015-3/2016: ~901 ke
4/2016-3/2017: ~975 ke
4/2017-3/2018: ~1,47 milj.
4/2018-3/2019: ~1,50 milj.
4/2019-3/2020: ~1,49 milj.
4/2020-3/2021: ~975 ke
4/2021-3/2022: ~1,47 milj.
4/2022-3/2023: ~1,60 milj.
*noin summat tämän päivän valuuttakursseilla
Laitatko linkin, mistä näihin lukuihin pääsee käsiksi? Kiitos.
Historian kaivelulla on varmasti myös paikkansa, mutta ainakin itse toivon, että TT on ottanut kämmeistään koppia ja parantaa toimintaansa. Mielestäni tässä on nähty jo orastavaa parantamista. Mennyt on mennyttä eikä sitä enää voi oikaista. Tulevaisuus näyttää tässäkin paperissa suunnan. Hyvä johtamis- ja hallintotapa kuntoon ja huomioon se, että Suomessa toimitaan hiukan eri tavalla kuin esim. Intiassa näissä asioissa.